Rohkeus arjessa

Katselin lapsen leikkiä supersankarin asussaan. Ilo ja eläytyminen näkyi olemuksessa, hän teki mielessään mahtavia asioita. Luottamus, mielikuvitus ja puku, mikä voittamaton yhdistelmä. Teininä haastamme usein kavereiden kanssa erilaisilla ”kuka uskaltaa” -ajatuksilla.

 

Mistä syntyy meidän aikuisten arjen rohkeus?

Mitä rohkeus on sinulle?

Millaisen tunteen rohkeus tuo sinulle?

Mitkä asiat horjuttavat rohkeuttasi?

Miten puhut itsellesi?

 

Mitä jos….

Erään urheilijan kanssa puhuimme ajatuksista jotka häntä vaivaavat tällä hetkellä kun hänen itseluottamuksensa on alhaalla, ja heijastuu kaikille osa-alueille. Erilaiset tapahtumat saavat hänen ajatuksissaan aikaan tunteen, ”mitä jos…” asia menee pieleen. Ja kun tunne tulee saa se epävarmuuden tunteen voimakkaana päälle, ja siten tunne vahvistuu, ja… huomaatte kierteen.

Eilen soittelimme palatessani työmatkalta ja kuuntelin hänen puhettaan kysyen voiko käydä niin, että ”mitä, jos… asia ei tapahdukkaan”. Mitä jos asiat menevätkin toisin.

Kysyin mitä, jos ”mitä,jos” olisikin jatkumoltaan positiivinen tai onnistuminen. Mitä, jos ”mitä, jos” viekin energiaasi turhaan? Mitä, jos keskittyisitkin hetkeen ja olisit läsnä siinä?

Mitkä ovat sinun ”mitä jos”- asioita jotka estävät arjen rohkeutesi. Asioiden harkinta ja näkökulmien miettiminen on tästä erillinen asia. Puhun nyt enemmän tuttujen rutiinien muuttamisesta, uskomuksesta etten pysty ja epämukavuusalue vs mukavuusalue-tyylisesti.

 

”Rohkeus on uskallusta tehdä vaikka jännittäisi”

Uusi asia ja tilanne jännittää meitä useimpia, mutta kun tietää, että osaa ja on harjoitellut asiaa niin jännityksen tunne on helpommin hallittavissa. Emil Larmi totesi viime keväänä kun oli vieraanani luennolla, että hän on päättänyt tehdä asiat niin, että on rehellinen itselleen. Tietää, että on tehnyt parhaansa. Kun osaaminen on kunnossa on helpompi olla rohkea myös jännittävissä tilanteissa.

Mitä, jos lähdetkin arkeesi rohkeuden näkökulmalla? Millainen on sinun rohkeutesi ja tarinasi?

Laitoin alle muutamia askelmerkkejä rohkeuden polullesi ja voit kurkata myös aiemman kirjoituksen itsetuntemuksesta ja jännityksestä.

Mahtavaa, sinun näköistä viikkoa,

löydä oma superasusi,

Katja

 

Luota itseesi

Anna itsellesi aikaa

Anna itsellesi lupa myös epäonnistua

Kokeile uutta

Näe hyvät asiat itsessäsi

Uskalla pyytää apua

Päästä irti epäonnistumisista ja menneistä asioista

Tunnista pelkosi ja mistä ne syntyy

Ole rehellinen itsellesi

Anna itsellesi kiitosta

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Paikalla vai Läsnä

“Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin. ”

Oletko paikalla vai läsnä?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu ammattilaisten Seitti Pro – sivuilla.

https://www.seitti.pro/blogi/node/paikalla-vai-lasna

Katja Pasanen

Paikalla vai läsnä oli lause, jota kyselin nuorilta joka päivä kun kohtasimme yläasteen arjessa. Harjoittelimme, että vastaat kummin vain, pääasia, että tiedostat kumpaa olet.

”Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.” Ote Läsnä-blogikirjoituksesta 21.12.2018

Meillä on tarve tulla kuulluksi. Riippumatta iästä ja paikasta. Tänä päivänä meillä on arjessa niin paljon huomiosta kilpailevia asioita, että välillä on vaikeus pysähtyä ja olla läsnä. Riippumatta olemmeko kotona vai työyhteisössä, toinen ihminen huomaa, jos ajatuksesi karkaavat. Tunne, joka siitä seuraa puhujalle ei todennäköisesti vie asiaa eteenpäin.

Tätä ei kuitenkaan kannata sekoittaa meidän erilaisiin tapoihin sisäistää asioihin. Yksi sisäistää asioita kuulemalla, jolloin saattaa kääntää katseensa puhujasta pois ja kuunnella. Jos puhuja sisäistää esimerkiksi näkemällä niin katseen sijaan pään pois kääntäminen luo tunteen ettei toinen kuuntele. Siinä sitten, jos kolmas naputtaa sormillaan pöytää kun pitää samalla tehdä jotain, niin soppa on valmis jollemme tiedosta asiaa. Kun tiedostamme, niin voimme myös hyödyntää kaikessa viestinnässämme ja motivoinnissamme.

Katja Pasanen

 

Tietoisesti

Mutta takaisin läsnäoloon. Tietoiseen läsnäoloon.

Millaiset asiat tai ajatukset häiritsevät keskittymistäsi?

Mihin niistä voit vaikuttaa?

Haluatko olla läsnä? Miksi?

Läsnäolo on hetkessä. Se keskittymistä tilanteeseen, joka on siinä. Koen, että läsnäolo on vuorovaikuttamista koska on vaikea vuorovaikuttaa, jos ei ole läsnä.

Amy Cuddy kuvailee läsnäoloa ” Se läsnäolo josta puhun tarkoittaa yhteyttä omiin todellisiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa, arvoihinsa ja kykyihinsä sekä kykyä ilmaista ne luontevasti. Se ei ole mitään ylimaallista vaan se tulee ja menee.”

Läsnä

Oletko samaa mieltä alla olevan listani kanssa?

  • Läsnä oleminen on vuorovaikuttamista
  • Läsnä oleminen on itseluottamusta
  • Läsnä oleminen on kunnioitusta
  • Läsnä oleminen on aitoa
  • Läsnä oleminen on arvo

katja pasanen

Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin.

Palaan siten aiempaan. Miten voin olla läsnä työpäivässäni? Mitkä asiat häiritsevät keskittymistäni? Mikä tukee sitä? Kuuntele itseäsi ja muita. Tunnista. Läsnä oloa ja keskittymistä voi harjoitella eikä se ole jokin piirre joka sinulla on tai ei ole.

Aiemmin mainitusta blogista löydät erään yksinkertaisen läsnäoloharjoituksen. Kokeile ja tunnustele miten se vaikuttaa.

Paikalla vai Läsnä

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Aika on…

Onpas siitä aikaa kun ehdin edellisen kerran kirjoittamaan 😀

Välissä on ollut talvikauden päättymisen mukana tuomat ”päivä kerrallaan” pelit sekä uuden kauden aloitukset, kesälajien kauden aloitus sekä jääkiekon Naisten ja Miesten MM-kisat, useampi leiri leirijohdon roolissa, ihanat asiakkaat, opiskelut, työt kaikkinensa, messut ja tapaamiset, yritysluennot yms ja arjessa putkiremppa kotona, sijaisasunnot takaisin muuttoineen. Kivaa, mutta sen verran vauhdikasta ettei ole saanut julkaisukelpoiseksi mitään.

Kiire vs. Paljon tekemistä

Pirkka-Pekka Petelius on todennut, että kiire ja paljon tekemistä on eri asia. Se on totta. Kiire on tunne, eikä itselläni ollut kiireen tunne keväällä päälimmäisenä, mutta paljon tekemistä kyllä.

Paljon tekemistä tekee sen, että joutuu olemaan todella hereillä jaksamisen kanssa ja välillä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, mikä asia kiireisin hoitaa nyt ja mikä huomenna. Paljon tekemistä on tuonut itselleni myös sen etten ole kirjoittamista miettinyt. Parhaiten asiani soljuvat paperille kun olen levännyt tai saan olla rauhassa omien ajatuksieni kanssa.

Jaksaminen

Olen oppinut ja opiskellut tunnistamaan jo vuosia sitten erilaisia tekijöitä jotka kertovat itselleni kuinka väsynyt olen. Esimerkiksi illalla lukeminen, mitä otan käteeni kertoo siitä, ja jos en jaksa lukea ollenkaan niin on aika rauhoittaa arkea. Lukeminen on tapani rentoutua ja nykyään, kun pidän asioista joita opiskelen, myös oppimateriaalien ja kirjojen lukeminen on todella kivaa, omalla tavallaan rentouttavaa. Nuorempana odotin lomia, jotta voin rauhassa lukea kirjan toisensa perään.

Lukemisen lisäksi itselleni jaksamisesta kertoo urheilu ja herääminen. Mitä urheilua valitsen tehdä sekä miten herään aamulla. Herääminen? Kyllä. Kun olen hyvässä vireessä, vaikka silloinkin olisi paljon tehtävää ja pitkiä päiviä niin levänneenä herään ajasta riippumatta ennen kellon soittoa. Virkeänä.

Unesta ja jaksamisesta puhutaan nyt paljon. Syystäkin. Pysähdy miettimään mitkä ovat sinut tapasi rentoutua. Mistä tunnistat oman väsymisen ja millä asioilla saat lisää energiaa arkeen.

Huolehdithan itsestäsi, olet tärkeä.

”Nyt vaan täytyy jaksaa koska…” Siihen on syynsä miksi lentokoneessa on ohje laittaa happimaski ensi itselle. Huolehdithan itsestäsi koska sinun jaksamisesi auttaa itsesi lisäksi myös ympäristöäsi.

Harjoitus

Erään urheilijan kanssa mietimme hänen jaksamistaan ja hän halusi oppia rentoutumaan. Yksi harjoitus jonka teimme hänelle oli helppo, arkeen tuotava harjoitus.

Mietimme ensin missä tai miten hän koki rentoutuvansa. Hänelle se oli eräs tietty ranta jonne hän menee yksin. Meren ranta jossa kuuntelee ja katselee merta. Varsinkin kauden aikana tämä ei vaan meinaa usein onnistua.

Teimme hänen kanssaan muutaman työkalun tukemaan meren tuomista arkeen. Ollessaan seuraavan kerran siellä hän otti kuvan rannasta sekä nauhoitti meren ääntä. Samalla hän oli meren äärellä kuten ennenkin, aisti kaikilla aisteillaan.

Kun hän myöhemmin haluaa hetkeksi päästä tuohon olotilaan hän voi katsella kuvaa, se voi olla esimerkiksi hänen puhelimensa taustakuvana muistuttamassa. Hän voi kuunnella äänitettä merestä tai tehdä mielikuvan näitä molempia apuna käyttäen.

Usein mietimme, että rentoudumme vain tietyssä paikassa tai tavalla. Joillekin se saattaa olla loma, ulkomaan matka ja siellä tehtävät asiat. Saattaa kuitenkin olla ettei matkoja pysty tekemään niin usein kun tarvitsisi. Silloin voi miettiä mitkä asiat lomalla tekevät rentouttavan olotilan. Sen jälkeen voi pysähtyä miettimään miten niitä asioita voisi tuoda osaksi arkeen ja mihin kohtaan arjessa niitä haluaa “tipautella”. Pysähtyessäsi miettimään löydät todennäköisesti useita jaksamista ja rentouttamista edistäviä asioita.

Rentouttavaa viikonloppua,

Katja

Ps. Voit lukea kirjoitusta tukevia aiempia blogeja kuten rutiinit ja tunne tarttuu sekä urheilijan suoritustunne.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

”Aina kun teet jotain saat tuloksia”

Tunne

Tänään kirjoituksessa tunne ja tulos tavoitteen mukana.

Aina kun teet jotain saat tuloksia. Mutta mitä tuloksia?

Tuloksen laatu sitten taas on kiinni tekemistäsi asioista, samoin se, viekö tekemisesi sinut tavoitetta kohti vai ei.

 

Aina kun teet jotain saat tuloksia.

Kuulin lauseen erään kurssin yhteydessä ja jäin siihen heti kiinni. Olen aiemminkin puhunut arjen valinnoista ja sama pätee tähän. Teemme joka päivä jotain joka tapauksessa. Teemmekö tietoisia valintoja vai ajelehdimmeko vain jonnekin, siinä on juuri se valinta.

Pysähdy miettimään mitä teet.

Miksi teet.

Millä tunteella teet.

Hypätäänkin siis seuraavaan steppiin.

Miten laitat sen arkeesi eli hieman kuin koulun lukujärjestys, mihin kohtaan viikkoasi se tulee ja kuinka usein.

Mitä teet silloin kun kukaan ei katso.

 

Tavoitteet jäävät usein puolitiehen juuri siksi, ettemme tee niiden eteen mitään.

Siirrämme niiden aloittamista helposti erilaisilla ”sitten kun”-verukkeilla aina siihen, kun on hyvä aika kuten kevät, syksy, loma, eläke tai muu ei niin käsillä oleva ajankohta.

Syy siirtämiseen kannattaakin tunnistaa.

Ja sitten kun aloittaa, miettiä jo valmiiksi, miten saat itsesi jatkamaan eli juuri nuo MIKSI asiat. Miksi asioista puhutaan linkatussakin kirjoituksessa. Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi. Ja millä tavalla. Ja milloin. Ja miten.

Mitä teet silloin kun kukaan ei katso. Silloin kun mieli kuiskaa asioita, joilla olisi helppo selittää ja  siirtää tekemistä huomiseksi.

Tavoitteiden tarkoitus on ohjata eteenpäin. Millaisilla viitoilla sinun matkasi kulkee?

Millaisen polun siis haluat?

 

Tavoitetta auttaa tunne

 

Tunteella

Kuten aiemminkin puhuttu, tunne on hyvä. Tunteet luovat kokemuksen. Kaikki tunteet ovat hyviä, mutta toiset tunteet antavat enemmän energiaa kuin toiset. Siksi sinun on valittava tunne jonka haluat. Mutta muistaa myös, että tunteen pysyminen ei ole automaatio samoin kuin, että olisi kivaa koko ajan. Vaikka treenaisit olympialaisiin rakastamassasi lajissa, osa harjoituksista on kivempia ja toiset tylsempiä. Silti huipulle tähtäävä urheilija tekee ne molemmat koska ilman niitä ei pääse tavoitteeseen. Asenne. Harjoiteltava asia. Ole armollinen itsellesi. Anna itsellesi aikaa. Kaikki taidon oppiminen, myös mielenhallinta ja mielen taidot ,siinä missä muutkin taidot vaativat harjoittelua. Silloin oma MIKSI ja tunteen valinta nousevat keskiöön.

Aina kun teet jotain saat tuloksia.

Mitä tuloksia haluat ja mitä valintoja teet tänään.

Mahtavaa kevättä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

“Tänään puen ruman paidan”

”Sinulla on kaunis paita!”

Kiitoksen sijaan vastataan usein ”tämä on tälläinen vanha” , “ostin alennuksesta” tai muuta vastaavaa. Sitähän ei kysytty. Selityksen sijaan riittäisi  ”Kiitos” tai ”Kiitos, tykkään myös”.

Todennäköisesti kukaan ei aamulla mieti, että laitanpa tänään tämän vanhan ruman alennuspaidan päälle vaan valitsemme vaatteen josta sillä hetkellä pidämme. Kun vaatetta kehutaan, miten kuuntelet kehut?

Miksi sitten toimimme näin?

Emme ehkä ole tottuneet kehuihin ja muistamme sananlaskut kuten ”ylpeys käy lankeumuksen edelle” , “kuka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa” tai pelkäämme olevamme itserakkaita, jos olemme tyytyväisiä kehuista. Mutta onneksi, kuten kaikkia taitoja, myös itseluottamusta, itsetuntemusta,itsevarmuutta voi harjoitella.

Mieti siis miksi selittelet kiitoksen sijaan. Miten toisella tavalla voisit vastata?

Toiseksi miten autat muita oppimaan samaa? Ehkä esimerkiksi kehumalla, kun näet kauniin paidan tai ihanan uuden hiustyylin niin uskallat sanoa siitä. Ei maksa mitään ja voit luoda itsellesi uuden rutiinin.  Mutta kehun saajalle todennäköisesti vaikutusta. Huomaa hyvä 🙂

Uskomus ja sisäinen puhe

Näin erään vanhuksen seinällä vanhan kirjailun taulun ”Opi kärsimään valittamatta”.  Mikä tunne sinulle tulee tuosta lauseesta?

Itse koen, että se sisältää olettamuksen, että kärsimystä tulee. Kun heräät joka aamu lukien lausetta automaattisestikin, niin millä tunteella heräät? Verrattuna esimerkiksi, jos lukisit taulusta ”Opin kokemuksista” tai “Ihana aamu” tai muuta sellaista.

Meillä on paljon asioita joita toistamme tiedostamattakin ja jotka ohjaavat toimintaamme. Uskomuksia. Yhdessäkin saatamme jakaa uskomuksia. Meidän suvussamme on huono matikkapää tai kielipää, joten en voi tai osaa jotakin. Uskallus yrittää uudelleen unohtuu. Kurkkaa Norsuntarina tästä.

Varsinkin nuorissa urheilijoissa, joilla on kovat tavoitteet ja halu kehittyä, näkyy tällä hetkellä usein yhteinen piirre. Vaikeus olla tyytyväinen hyvistä suorituksista. ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen” on kääntynyt nuoren mielessä ettei uskalla olla mistään tyytyväinen. Ajatus vaikeuttaa kehittymistä ja  unohdetaan, että onnistuneen suorituksen tunnistaminen ei vie pois tunnistaa kehitettävää ominaisuutta, päinvastoin. Tätä aihetta sivusinkin joskus Litmasen esimerkin avulla. Litmanen on kertonut kuinka arvioi juurikin onnistumisen ja kehittämisen kautta omia taitojaan. Asiaa sivuttu Tavoite blogin yhteydessä.

 “Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Olen hyvä…

Täytyy siis ensi tunnistaa missä on ja olla tyytyväinen.

Päästään siis lempiaiheeseeni, missä olet hyvä?

”Olen hyvä….”

Listaa kaikki suihkusta laulamisesta työhön ja arkeen. Kun tunnistat itsessäsi, kehujen vastaanottaminen helpottuu. Samalla voit auttaa muita heidän oppimisessaan ja jakaa hyviä asioita. Kurkaa aiempia kirjoituksiani eri tavoista jakaa hyviä asioita muille.

 

Pue tänään lempipaitasi ja kuuntele kehut!

Mahtavia hetkiä hyvien asioiden parissa,

Tunne tarttuu,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma “lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on “sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Itsetunto

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen.

22.12.2018

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma,
Perhe

Eilen puhuimme läsnäolosta, tänään jatkamme itsetunnon maailmassa. Urheilevan lapsen maailmassa, helposti mitä korkeammalla urheilee, urheilu on yhtä kuin hän. Kun tapahtuu jotain ikävää tai urheilu loppuu saattaa hän kokea, että hän on huono kokonaan. Tärkeää onkin korostaa, että vaikka yksi asia saattaa mennä pieleen jossain kohtaa niin kaikki asiat eivät mene eikä määritä häntä ihmisenä.

Aiemmin olen kertonut joulukalenterista jota aloin tekemään lapsilleni jokunen vuosi sitten. Viime vuonna kun kerroin siitä uutiskirjeessäni ja joulukalenterissa antoi se lukijoille ideoita erilaisiin tapoihin hyödyntää ideaa. Joku on lähtenyt tekemään, lapset ja lapsen lapset, idean pohjalta lahjaa 85v syntymäpäiväsankarille. Taulua täynnä asioita kertoen missä häntä rakastavat ja arvostavat, 85 asiaa syntymäpäivän mukaan. Toinen kertonut viesteillä työkavereille, kolmas facebookin kauttajne, ihania tarinoita. Kotona laitoimme esimerkiksi siskolleni tuikkukynttilän pohjaan sanoja ja tuikut lyhdyn sisään suklaiden kanssa. Äidilleni teimme jokunen joulu sitten taulun. Näinki voit osoittaa huomaavasi toisen ja auttaa häntä huomaamaan hyvän itsessään.

Eilen kokeilin aiemmin mainittua hissiharjoitusta ensimmäisellä luokalla olevalle pojalle. Autoin laajemmin sanallisesti ja kevyesti kosketin harjoituksen kohtaa, selkärangan löytämiseksi, vatsa,rintakehä, pää. Hymy harjoituksen jälkeen oli mahtava. Jos et ole itse vielä kokeillut harjoitusta, suosittelen. Auttaa myös tunnemuutoksessa tai rauhoittumisessa.

Pelin kautta

Alkuviikosta sain mahdollisuuden kokeilla ylä-aste ikäisten oppilaiden kanssa tunnilla kehittämääni vahvuuspeliä, tätä voi kokeilla joulun aikana lasten kanssa tai ryhmässä. Ainakin tuolle ylä-asteelle toimi todella hyvin 😀  Nopan puuttuminenkaan ei haittaa, puhelimeen saa avattua ilmaisen nopan eli heittää puhelimen sovelluksella. Eri luvuille on omat toimintansa. Toiminnat voivat olla asioita joita tarvitaan tai esimerkiksi alla olevat.

1p: “Myy” tylsä asia muille (esimerkiksi roskien vienti tai venyttely. Asia joka tuntuu hänelle tylsältä. Noin 30sek/1min aikaa myydä se muille eli miksi se kannattaa tehdä. Kun siihen käyttää tuon ajan niin myyjän tunne muuttuu asiaa kohtaan.)
2p. Luettele kolme vahvuutta
3p. Kerro 3 positiivista asiaa yhdestä kanssa pelaajasta, missä hän on hyvä.
4p. Kerro asioista (2-4) jotka vahvistavat itseluottamusta
5p. Olen hyvä… kerro 4 asiaa
6p.Kerro tapoja löytää lisää itseluottamusta (tästä kohdasta mahdollisuus saada noppaluku + 1-3 pistettä eli 6-9 pistettä).
1-2 1piste
3-4 2pistettä
5-6 3 pistettä

Tiedätkö mitä?

Aiemmin lasteni kanssa meillä oli käytössä reissuun lähtiessä “Tiedätkö mitä?” johon vastaus oli hymyllä varustettu huikkaus  “Tiedän” . Tämä oli lapsuudessa jo paljon mainittu Äiti rakastaa sinua. Mutta kavereiden tai joukkueen edessä kun sitä keskustelua ei voinut käydä. Niimpä oli reissuversio jonka sisältö oli vain meidän tiedossa. Onko teillä omaa reissuversiota?

Ihanaa päivää,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 21.12.2018, Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen. Tämä joulukalenteri tarjoaa sinulle näkökulmia, ideoita, kysymyksiä joilla voit ilostuttaa itseäsi.  Joulukalenteri ilmestyy sähköpostiisi kerran päivässä ja saattaa olla, että joululahjakin sieltä löytyy.

 

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

 

Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.

Havahduin, että jos minä en muuta tapojani, he muuttavat. Rakensin itselleni erilaisia tapoja toimia, jotta olen läsnä kun saavun kotiin. Puhuin puhelun loppuun autossa parkkipaikalla kesti sen miten pitkään tahansa, tein mielessäni stop-merkin oveen… avasin sen vasta kun olin valmis myös ajatuksissani, rakensin ankkurin läsnäoloon jne. Hetki jolloin lapset asiansa kertoivat oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja sen jälkeen hävisivät huoneisiinsa. Pieni asia jolla iso merkitys.
Sen jälkeen tein muutoksen, että ei puheluita kun ajamme hallille tai pois. Lapsi saa kertoa asiansa.
Kerroin aina etukäteen, jos jouduin ottamaan puhelun kesken yhteisten toimien ja se oli sovittu lyhyeksi.

Riippumatta iästä jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Kokea olevansa tärkeä. Tunnistamme, jos toisen ajatukset ovat muualla keskustelussa. Vaikka ajatusten karkaaminen johtuisi jostain muusta niin tuo se puhujalle ikävän tunteen.Samaa pätee riippumatta iästä.

Onko sinulla vanhempana jotain tapoja toimia joita haluat muuttaa ajatellen läsnäoloa ja hetkessä olemista? Missä tilanteissa ja mitä työkaluja otat matkaasi? Millä viestit läsnäoloasi?

Eräs harjoitus olla läsnä on sulkea silmät ja vain kuunnella mitä ympäriltä kuuluu. Jos ajatus karkaa, ohjaa ajatus lempeästi takaisin kuunteluun. Hetken kuunneltuasi vaihda keskittyminen tunteeseen. Miltä alusta tuntuu kehoasi vasten? Miltä kehossasi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu jne. Sen jälkeen avaa silmäsi, katsele ympärillesi. Mitä näet? Mitä värejä? Näetkö joitain asioita joita et ole aiemmin huomannut. Katsele kaikkea “uusin silmin”.

Ihania hetkiä olla läsnä, kotona ja muualla,
huomenna jatketaan!
Katja


Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Rutiinit

Katja -Pasanen

Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

blogi

Pysähdy

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

Katja Pasanen

Arjen pienet asiat

  • Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

  • Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

  • Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

blogi

Anna itsellesi ja muutoksille aikaa.

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R

Facebooktwitterlinkedin

Jännitys

Katja Pasanen

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

 

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

 

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin “haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat. Onnistumisen hetkiä!

jännitys

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Pro CoachK- palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin