Vastakohtia

vastakohtia - blogi - katja pasanen

” Päivä pitenee, sanotaan. Auringon valon alta väistyy pimeys varjoksi nurkkaan. Kevät on kasvun aikaa. Luonto venyttelee itseään vetreäksi ja valmistautuu kasvamaan.

Kesä kukoistaa parhaimmillaan eikä aurinko malta viipyä kauaa maillaan, linnut visertävät konserttiaan.

Syksyn saapuessa varjot pitenenevät ja puut karistavat ylimääräiset pois. Tarvittavat asiat varastoidaan jotta jaksaa taas kasvaa. Kesän säteet ovat kauniissa muistoissa ja luonto valmistautuu hidastamaan toimiaan.

Talven saapuessa pimeys hellii ja antaa mahdollisuuden levätä. Asioita tapahtuu vaikka näyttää, että kaikki nukkuu. Luonto valmistautuu taas uuteen kevääseen.”

vastakohtia - blogi - katja pasanen

Kasvu

Uutena vuotena katsomme usein aikaa taaksepäin,  nimeämme asioita joita haluamme tulevaisuudessa. Teemme päätöksiä ja suunnitelmia. Listalla saattaa olla aikaa perheen kanssa tai muutosta arjen rytmiin. Viimeinen vuosi on saattanut vähentää “sitten kun…”- sanoja ja meillä on haaveita ja unelmia, tavoitteita ensi vuodelle.

Usein saatamme miettiä mitä emme halua tai mitä haluamme muuttaa. Saatamme keskittyä siihen mitä meillä ei ole. Mitä, jos pysähdymme miettimään myös mitä meillä on, mitä haluamme säilyttää ja millaisen tunteen.

Muutoksessa asia ei aina ole “joko tai”. Kiireisen arjen ei tarvitse muuttua täysin rauhallisuuteen tai toive luonnosta tai kokeilusta asua muualla ei tarkoita välttämättä koko elämän muuttamista maaseudulle tai toiselle paikkakunnalle. Mistä löydämme toiveita tukevia tekijöitä arkeen ilman, että asiat tapahtuvat “joko tai” tai muuttuvat vastakohdasta toiseen. Ennen muutosta, miten voisimme  luoda tässä hetkessä arkeen tunnetta luonnosta tai kiireettömyydestä?

Se voisi tapahtua pieninä muutoksina arjessa esimerkiksi “aloitan työt kerran viikossa myöhemmin ja rauhoitan aamun” tai “kerran viikossa käyn lähimetsässä pidemmän lenkin ja vietän mökillä keväällä etätöissä pari viikkoa”. Mitkä asiat tuovat sinulle tunnetta toivotusta asiasta. Mikä saa sinulle arkeen haluamaasi muutoksen tunnetta?

Vaikka asiat tuntuvat lähes toistensa vahtakohdilta ne voivat silti täydentää toisiaan.

vuodenajat - vastakohtia - blogi - katja pasanen

Vastakohtia

Vastakohtia, ovatko ne palasia jotka eivät sovi yhteen vai toisiaan täydentäviä osia.

Satuin jokin aikaa sitten ystäväni kanssa keskusteluun jossa pysähdyimme miettimään metaforallisesti ihmisen kasvua vuodenaikoina. Mietimme kävelylenkillä muutosta joka on käynnissä. Siinä missä vuoden ajat siirtyvät kevääseen, tässä oli ihmiselämässä siirtyminen arjesta toiseen. Tietyllä tavalla hyvästellen aiemman elämäntapansa, uransa, ja aloittaen uutta. Metaforan näkökulmasta hänellä oli elämässään syksy. Syksyn jälkeen hänellä oli mahdollisuus talveen, miettiä rauhassa mitä haluaa. Millainen hänen tuleva arkensa on? Millaiseksi hän sen haluaisi?

Saattaisi kuulostaa surulliselta ajatella, että sinulla on syksy, mutta mitä jos vastakohdat antavat voimaa toisilleen, tukevat ja ovat yhdessä kokonaisuus. Ajatuksena, että vastakohdat ovat yhtä, voimavarana toisilleen, ilman toista ei ole toista. Luonnon kevät sinun syksysi rinnalla.

Kevät kasvua, puhkeamista, uutta ja sen parina syksy, pysähtymistä, varistelua vanhasta, varastoimista ja kesän muistoja, valmistaustumista tulevaan. Kesä, kukoistusta, kasvua, väriä, elämää eloa ja toisena voimavarana talvi jossa, kuten karhut rauhallisesti, olla tietyllä tavalla horroksessa. Pysähtyä pohtimaan ja luomaan uutta. Kun luonto kääntyy syksyyn ja valmistautuu tulevaan, luopuu lehdistä ja kirkkaista väreistä. Elämäntavassa olisi hänellä uuden alku kevään muodossa, tuoda uutta, luoda ja toteuttaa. Löytää uusi arki ja rutiini…. se antoi ajatuksena, tuossa uudessa hetkessä, voimaa ja energiaa. Vaikka muutos arjessa tuntui isolta, ajatus uudesta, metaforan muodossa mielikuvia muodostaen rauhoitti.

Arjessa tarvitaan varjoja ja valoa. Molempia. Joskus on ihana seistä pimeässä ilman keinovaloa ja nähdä tähdet, toisinaan aurinko on siihen hetkeen parasta tai lampun sytyttäminen antaa mahdollisuuden toimia pimeyden sijaan. Toinen ei sulje toista pois vaan tekee toisesta arvokkaan ja odotetun.

Kun jostain luopuu tulee uutta tilalle.

vastakohtia - blogi

Suunta

Sen sijaan, että kiirehtisit miettimään, pysäytä itsesi ja tunnustele. Millaisen tunteen haluat ensi vuoteen? Mistä asioista tunne sinulle muodostuu? Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja mitä asioita haluaisit saavuttaa? Kaikkea ei tarvitse muuttaa heti vaan poimi jokin pieni asia arkeen joka tuo toivottua tunnetta.

Millainen vuodenaika sinulle lähtee tästä tammikuusta kulkemaan luonnon rinnalle? Kartta ei ole maasto, anna itsellesi välillä mahdollisuus myös poiketa polulta. Nautitaan valoista ja varjoista, ne ovat arvokkaita yhdessä.

Ihanaa Uutta Vuotta!

Katja

PS. Ja toki näin Uuden Vuoden kunniaksi myös muutama linkki aiempiin kirjoituksiin tavoitteesta ja muutoksesta.

Usko itseen 15.3.2020

Joulukalenteri 2.12.2018 urheilijan näkökulma, tavoite

Kun mikään ei riitä 21.10.2019

Rohkeus 15.9.2019

Tavoite 13.6.2018

Uusi Vuosi 2.1.2020

Löydät aiheeseen liittyä kanavia:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Onni

onni

“Onnea ei voi ulkoistaa”

Ajatelmiani onnesta. Joulukuussa olin työni puolesta onnen äärellä, auttaen toista pohtimaan ja oivaltamaan mistä onni syntyy.

Onni elämässä ja arjessa lähtee jokaisesta itsestä, ei ympäriltä.

Kun itse ottaa vastuun omasta onnesta voimme jakaa sitä ympärille.

Onni ei ole jotain mikä tulee toisesta ihmisestä itselle vaan se on tuplasti onnea.              “Perusonni”  ja  onnellisuus,  tulee meistä jokaisesta itsestämme. Meillä jokaisella on vastuu onnestamme itseä kohtaan <3

Onni on hetkiä arjessa, iloa päivässä, hyvää oloa ilman erityisyyttä ja se tulee itsestä.

Onni on tila jossa on hyvä olla.

Onni ei kulu käyttämällä. Onni on huomaamista mikä on hyvin, poistamatta mitä haluamme saavuttaa. Se on Paras Sinä – ajatusta huomata hyvä arjessa ja arjen pienet hetket. Se on tunne. Se on olotila. Se on hyvä olo ja luottamusta itseen.  Kun löydämme onnen itsestämme pystymme jakamaan sitä ympärillemme odottamatta, että muut ihmiset tai asiat tuovat sitä meille…vaan voimme levittää sitä ympärillemme.

Onni, tulee itsestä ja lisääntyy huomaamattakin kun sille antaa mahdollisuuden. Se saattaa olla kiitollisuutta asioista tai  tunnetta, että tässä on hyvä. Joskus se tulee kuin tuulenvire sisään ikkunasta jota emme tienneet jättäneemme auki, mutta joskus saattaa olla ikkuna onneen auki edessämme emmekä huomaa koska keskitymme niin asioihin jotka vievät onnea pois tai keskitymme pelkäämään, että onni katoaa huomaamatta edes onnea ja siten karkoitamme onnen.

Onni ei tarkoita, että kaikki olisi koko ajan hyvin vaan tunnetta itseen, että haasteista tai tavoitteista huolimatta kaikki on perustaltaan hyvin tai tunne, että haasteista selvitään. Uskoa itseen ja selviytymiseen. Iloita siitä mitä on, huomata ne asiat. Keskittyä asioihin mitä on hyvin. Arvo Ylpön sanotaan sanoneen: “Ajatukseni on ollut, unohtaa asiat mitä ei voi muuttaa niin keskittyä mitä voi niin on onnellinen.”

Joulukuun alussa joulukalenterissa jo hieman mietintää huomata mikä tuo sinulle onnea.  Näin aatonaattona, jatkamme samalla teemalla, mitä itselleni on onni? Mistä se syntyy ja mistä olen onnellinen….. Ja sitten voin miettiä miten autan muita löytämään omansa.

“Elämääsi eivät  määrää ulkoiset edellytykset ja olosuhteet, vaan ajatukset, jotka ovat ja pyörivät mielessäsi.”

Norman Vincent Peale

Huomaa asiat jotka on hyvin

Mieti mistä sinun onni syntyy

Miten onnellisuutesi näkyy ja miten huomaat sen

Miltä onni tuntuu

Onni on….

Blogi Onni

Ihania onnen hetkiä tänään, huomenna ja ylihuomenna, uskallusta huomata onni, nauttia siitä ja antaa sen säteillä ympärillesi!

Hyvää joulua,

Katja

Joulu

Muut kanavat:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Meidän Urheilu

meidän urheilu - blogi

(Tämä kirjoitus on tehty aiemmin toiseen yhteyteen, nyt muokattuna tänne. )

 

¨” Jalat eivät luistele vaan ihminen jolla on ajatus ja mieli laittavat jalat luistelemaan.”

Alpo Suhonen, Mielen Pelikirja, Value Books 2021

 

”We love our sport”

”We love our sport”, tokaisi kanadalainen ystäväni vastaukseksi kun ihmettelin hänen maanmiestensä innostuneisuutta urheilulajista riippumatta, mitä vain urheilua mediasta tuli niin he kannustivat omiaan. Kannustaminen. Yhdessä eläminen. Tunne. Kun puhutaan Meidän Urheilusta niin yllä oleva näkökulma ja tapa katsoa urheilua yli lajirajojen, meidän urheilua, on myös oma ajatukseni,  intohimoni ja lähellä sydäntä. Tykätä urheilusta.

Kyse ei ole yhden taidon tai lajin kannattamisesta vaan elämäntavasta, ajatuksesta sekä urheilun innosta ja urheilijan kasvamisesta halutessaan saavuttaa potentiaalinsa. Rakastan tehdä töitä urheilun parissa tai urheilun näkökulmasta ja olen saanut mahdollisuuden tutustunut urheilun kenttään yli lajirajojen, yli kaksikymmentä vuotta ja hyvin monissa rooleissa  (työskennellyt mm. valmentajana, valmennuspäällikkönä, liitoissa valmentajien kouluttajana ja aluevalmentajana, hallituksen jäsenenä,  muissa rooleissa kuten äitinä jne).

Millaista on meidän urheilu Suomessa tai millaista haluaisimme sen olevan valmentajuuden näkökulmasta? Kirjassani Mielen Pelikirja, käydään läpi valmentajuutta ja johtamisen filosofiaa, herätellään pysähtymään miettimään millaista oma valmentajuus voisi olla, riippumatta millaista se on nyt.

Urheilussa meillä puhutaan paljon arvoista ja urheilua ohjaa välittäminen sekä innostus. Se on tietyllä tavalla intohimoa, hyvässä ja ei niin hyvässä. Valmentajan roolin arvostus on kasvanut ja sen osaamisen tunnistaminen on edennyt sekä etenee. Valmennuksen kehittämisen näkökulmassa valmentajat haluavat kehittää itseään monipuolisesti ja valmentajuudessa tunnistetaan myös oman kasvun merkitys jotta voidaan auttaa urheilijoita kasvamaan. Mutta paraskin valmentaja tarvitsee muita.

Olemme mielestäni menossa kohti kokonaisvaltaista valmennusta, meillä on ihminen kentällä ja sen ulkopuolella. Tällä hetkellä urheilu on osittain muutoksessa, ja koen, että juuri sen yksi tuleva perusta on, että se on tutkivaa, kehittyvää ja avointa. Tutkivaa myös oman toiminnan ja ympäristön kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena haluta tehdä hyvää, tehdä asioita yhdessä yli lajien, sisältäen tiimien monipuoliset osaajat. Yhden ei tarvitse osata kaikkea vaan vahvuus tulee tiimistä joka haluaa samaa.

Tällä hetkellä meillä on seuratasolla välillä niukasti resursseja, se vaikeuttaa ja uuvuttaa helposti, toimijoilla on riittämättömyyden tunnetta, mutta silti urheilun parissa on paljon osaamista ja innostusta joilla saamme  asioita edistettyä koko ajan. Vielä enemmän yhdessä tekemällä kuitenkin voisimme saada enemmän. Se, että pyytää apua, katsoo uusia näkökulmia ja pysähtyy miettimään voi kiireen keskelläkin olla paras kiireen poistaja juoksemisen sijaan.

“Paraskin valmentaja tarvitsee muita.”

meidän urheilu - katja pasanen

Urheilijalähtöinen/-keskeinen valmentaminen

Valmentaminen on vuorovaikutusta, luottamukseen perustavaa ja yhteistyötä. Urheilijalähtöisessä valmennuksessa valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan ja innostumaan omasta kehittymisestä, ottamaan vastuun, näkemään kehittymisen paikkansa ja huomaamaan hyvät asiat. Auttaa urheilijaa kehittymään niin lajissaan kuin ihmisenä. Se on oivalluttamista ja innostamista, yhdessä tekemistä ja auttamista, motivaatiota ja kasvattamista urheilijan arkeen. Se tarkoittaa usein tuntemista, eli valmentaja tuntee urheilijansa ja tunnistaa tekijöitä jotka vaikuttavat urheilijan kehittymiseen. Tuntemista myös tunneälyllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kyseinen vuorovaikutussuhde rakentuu luottamukseen. Mistä luottamus syntyy meidän ympäristössä ja mistä pelot? Näistä on ollut blogeissa aiemminkin, kuten myös  Mielen Pelikirjassa jossa Joni Petrell kertoo  miten kohtaa tietoisesti jokaisen pelaajan joka viikko muutenkin lajiharjoituksen näkökulmasta.  Kun kyseessä on vuorovaikutus ja luottamus voi pysähtyä miettimään esimerkiksi miten olla lähestyttävä, jos…olen energinen / jos olen väsynyt /jos minulla on kiire /…jos…

Meidän tulisi luoda urheiluun toimintaympäristö jossa pysähtyminen, moninaisuus ja oivalluttava valmennus on mahdollista ja siksi koen, että siihen kuuluu myös valmentajan ammattitaidon lisäksi huolehtia hänen jaksamisestaan. Väsynyt valmentaja ei huomaa asioita eikä jaksaminen riitä niiden huomioiden korjaamiseen tai kehittämiseen. Riippumatta ympäristöstä kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.

“Kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.”

Koen, että urheilijakeskeinen valmennus on ihmisyyden huomioimista, meillä kaikilla on arki urheilun ympärillä, riippumatta roolista, ja mitä paremmin hallitsemme kokonaisuuden ja mitä paremmin osa-alueet tukevat toisiansa, sitä paremmin pystymme urheilemaan ja tekemään asioita urheilun ympärillä. Lainaan kirjastani Alpo Suhosen toista ajatelmaa, että estradilla on ihmiset, ei vain lajia edustava hahmo. Tämä ajatus koskee niin huoltajaa, valmentajaa kuin pelaajaa. Kun huomioimme yksilön niin usein muutkin asiat kulkevat kohti tavoitetta.

meidän urheilu - blogi

Saksa Miesten jääkiekon MM-kisat 2017 ja Pro CoachK lanseeraus

Arki

Osaamista meillä on paljon ja koen, että valmennuksessa voisimme saada enemmän yhdessä tekemällä, jakamalla tieto-taitoa ja resursseja eli jaksamisen ja kokonaisuuden huomioimisen lisäksi tiedon tuominen helposti käytäntöön. Mainitsinkin aiemmin, koen, että meillä on paljon tietoa asioista, mutta se ei aina ole muodossa jota olisi arjessa helppo käyttää tai joskus tieto tulee muodossa jota ei käytä arjessa niin sen käyttöön ottaminen on haaste. Miten siirrämme tiedon sinne minne se tarvitaan? Ehkä ensimmäinen askel eli tuoda tieto sellaiseen muotoon joka sisäistetään, pysähdytään miettimään tarve, istutaan alas ja mietitään suunta ja puhutaan puheella joka on yhteinen.  Kuten kaikki kehittyminen, kehitys lähtee tarpeesta ja halusta kehittyä, millaisia toimia tai ajatuksia sinulle syntyy, mitkä asiat auttaisivat arjessa?

Tunnetta riippumatta ympäristöstä

”We love our sport” on itselleni myös tunnetta ja siinä olevien osa-alueiden kehittämistä. Se ei ole vain urheilussa vaan kaikessa ympäristössämme. Se voi olla yhteinen tiimin työilmapiiri ja tunne jolla siellä ollaan, tunne jolla tullaan tilanteeseen ja  jätetään jälkeemme.  We love our sport on meidän yhteinen hanke, miten voimme yhdessä kehittää urheilua, mutta tuoda myös sen hyviä puolia kaikkeen arkeemmme?

Laita viestiä katja@ katjapasanen.fi mitä ajatuksia kirjoitus herättää.

Ihania arjen hetkiä, urheilulla ja ilman,

Katja

 

Muut kanavat:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Pukukoppi

katja pasanen

“Se mitä kaipaan eniten on joukkuetoverit, ja se …en kaipaa voittoja tai tappioita. Mutta pukukoppi – ja bussimatkat kotiin, se oli kaikkein parasta.” Cooper Manning, ESPN dokumentti

 

Pukukoppi

Katselin edellä mainittua dokumenttia vielä silloin kun olisi pitänyt olla jo nukkumassa, mutta vaikka se tuli tallenteeksi en voinut jättää kesken. Cooper Manningin lause kyyneleet valuaen dokumentissa, hänen muistellessaan hetkeä joutuessaan luopumaan urheilusta yllättäin, asia jota rakasti. Hänen sanansa kuvaa kaikkea sitä mistä urheilussa useimmille meistä on kyse, ihmisistä ympärillä.

Kun estradilla on ihmiset ei kyse ole voitoista ja tappioista vaan asioista matkalla hetkeen. Haastatellessani Alpo Suhosta Mielen Pelikirja kirjaan oli kuuntelu iloa ja vahvistusta miten itsekin näen, hän on ehtinyt miettiä asiat paljon pidemmälle, puhuu isolla kokemuksella ja puhunut sekä toteuttanut niitä asioita jo paljon ennen muita. Hänen sanoin, “Jalat eivät luistele vaan ihminen laittaa jalat luistelemaan”, kentällä on aina enemmän kuin pelaaja lajin näkökulmasta.

Kun puhumme hallilla vanhojen pelikavereiden kesken  mitä kaipaamme vanhoista ajoista nousee usein pukukoppi ja sen tarinat. Se on paikka jossa luotiin elinikäisiä ystävyyksiä ja joiden kanssa juttu jatkuu samasta mihin se on edellisen kerran jäänyt, vaikka välissä olisi vuosia.

Siellä on jaettu ilot ja surut, myös urheiluun liittyvät… tappion taakka on ollut joskus vaikea kantaa ja voittojen edessä ilo on yhteinen riemu jota on vaikea kuvailla. Kauden aikana kopissa olevia asioita ei tiedä kukaan muu, hetkiä joita eletty tai kohtaloita joita koettu. Ulospäin näkyy vain pienet hetket ja tulokset.

joukkue - blogi - katja pasanen - pukukoppi

Yksi palapelin pala

Mistä urheilusta on kysymys… yhdessä olemisesta, kokemuksista, muistoista, tavoitteista, arjesta, vaatimuksista, saavutuksista, tarinoista ja hetkistä matkalla seuraavaan. Kopissa me olemme me.

Rakastan urheilun lisäksi katsoa urheilua, mutta kaikkein eniten rakastan tarinoita tapahtumien takana. Haluan kuulla miten joku on kulkenut matkansa sinne minne on kulkenut ja olen aidosti ylpeä urheilijoistani joiden kanssa saan työskennellä, riippumatta tasosta tai lajista, ja iloinen heidän onnistumisistaan, seuraten heidän suorituksiaan… olen kiitollinen, että saan elää urheilun tarinoiden mukana edelleen… vaikka vakio lausahdukseni onkin “olevani hallihengailija” ja tarjoten asioihin “miten, jos annan näkökulman…”.

Puhuin erään valmentajan kanssa viikolla, hän purki mietteitään kun  hänellä oli tunne ettei saa autettua tai oivalletettua urheilijoitaan tarpeeksi, etteivät he tavoitelleet omaa potentiaaliinsa kuten pystyisivät. Puhuimme kuinka voimme tehdä parhaamme, auttaa ja antaa työkaluja, olla läsnä ja tarjota ympäristö jossa mahdollisuus ja tilaa kasvaa, mutta emme voi kasvaa heidän puolestaan. Voimme seisoa lähellä, mutta emme voi seisoa heidän puolestaan. Voimme kannustaa ja toivoa heidän ottavan seuraavan askeleen, mutta emme voi tehdä heidän puolestaan, riippumatta kuinka lahjakkaita ovatkaan. Riittämättömyyden tunne kulkee joskus valmentajan kädessä pitäen kiinni kuin liimattu hanska, mutta samalla tavalla urheilijan onnistumisen hetket nostavat korkeammalle kuin isoinkaan talo.

Koen, että valmentaminen on kasvamista yhdessä. Se ei ole minun unelmani vaan urheilijan jossa olen yksi palapelin pala. Minä en tee häntä paremmaksi, hän tekee sen itse, mutta autan osaltani.

“Koen, että valmentaminen on kasvamista yhdessä.”

kärpät- blogi - katja pasanen - pukukoppi

Riippumatta ympäristöstä

Eläisinkö omat urheilijan päiväni toisin? Eläisin osaksi, ottaisin arjen valinnat huomioon omassa toiminnassa urheilun näkökulmasta…mutta ihmisiä en vaihtaisi. Kaipaan naurua, hassuttelua, naljailua, yhteisiä tarinoita ja kaudesta toiseen samoja vitsejä…onneksi on harrastepelit ja tapahtumat.

Urheilijoilleni pyrin muistuttamaan hetkien ainutlaatuisuudesta, huomata nauttia ja olla ylpeä itsestä. Vaikka arki tuntuu samalta kuin aiemmin, se on silti ainutlaatuinen samoin kuin ihmiset ympärillä. Sama tulisikin muistaa missä ympäristössä sitten olemmekin.

Tunne. Se on se mitä useimmat sanovat kaipaavansa urheilun jälkeen, tunnetta jota ei saa muualta ja se tunne syntyy ihmisistä ympärillä.

Nautitaan hetkistä arjessa!

Katja

pukukoppi

Muita kanavia:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

“Sietää häpeää”

Häpeä

Minulla oli koulutus jossa osallistujat kävivät listaamassa omaan tahtiinsa asioita millä voi vahvistaa itseluottamustaan. Yksi lause paperissa oli “Sietää häpeää”.

Häpeä.

Joskus kun teemme joitain  asioita hassusti meitä saattaa hävettää. Usein kuitenkin hassustikin tehty asia on kokonaisuudessaan “vain hassusti tehty asia”. Kuitenkin osa meistä tuntee arjessaan paljon häpeän tunteita jotka vaikuttavat tekemiseemme, miten reagoimme asioihin, mihin osallistumme arjessa, miltä tuntuu erilaisissa tilanteissa, siten vaikuttaen käyttäytymiseemme kyseisessä tilanteessa.

Häpeä on voimakas tunne. Häpeä on kokonaisvaltainen.

Häpeä vaikuttaa miten näet  ja koet itsesi. Sitä tulee jatkuvasti vieressä istuva kaveri tai varjo joka heittää niskaan tunteita “miten muut sinusta ajattelevat”… ja olet aivan varma, että näin on … se on istahtanut viereesi huomaamatta, vallaten koko ajan enemmän tilaa määritellen tapasi toimia ja aiheuttaen tilanteissa erilaisia reaktioita puheen pälpätyksestä vetäytymiseen tai lamautumiseen. Pikku hiljaa se vaikuttaa miten koet arkesi ja “tälläinen minä olen” on kuin taakka hartioilla vaikuttaen itseluottamukseen ja joskus jopa jaksamiseen.

Häpeä - blogi - häpeä tunne

Hävettää

“Hävettää kun… ” tämä hölmöilyn mukana tuoma hävetys on eri kuin häpeä joka on ihmisen sisällä. Jos olet tehnyt virheen niin käsi pystyyn virheen merkiksi ja pyydä anteeksi. Opi hölmöilystä ja ole rehellinen.

Tätä sisällä olevaa tunnetta ei haluta näyttää, se saattaa olla syyllisyyden tuntoa tai riittämättömyyden tunnetta. Tunnetta joka nakertaa sisältä ja murentaa itseluottamusta jokaisella haukkasullaan. Se saattaa olla turhautumista omiin toimintoihin ja valintoja ettei altistuisi häpeälle kun “en mitään osaa” ja “mitä ne muutkin ajattelevat”.

 

Häpeän tarkastelu

Pysähdy miettimään onko sinulla häpeän tunteita.

Listaa asioita mitkä hävettävät. Milloin häpeän tunne tulee, missä tilanteissa ja miten. Miksi tunnet niinkuin tunnet.

Haluatko päästää irti häpeän tunteesta.

Pysähdy listausten äärelle yksitellen ja lähden tarkastelemaan onko asia sellainen jota kannattaa kantaa mukana. Voiko sitä muuttaa jotenkin. Voit viivata yli aiemman lauseen ja kirjata uudestaan. Voit käyttää eri väristä kynää uudelleen kirjatessasi. Anna itsellesi aikaa muuttaa lausetta uudeksi ja käsitellä. Huomaa mikä tunne tulee häpeän tilalle.

Pysähdy miettimään miten voisit tulevaisuudessa reagoida tilanteissa. Miten puhut itsellesi asiasta ja miten voisit puhua.

mielikuvaharjoittelu - Häpeä - blogi - häpeä tunne

Huomaa hyvä

Itsetunnon ja itsensä arvostus auttavat myös saattamaan häpeää oikeisiin mittasuhteisiin, käsittelemään. Auttavat näkemään hyviä asioita itsestä ja kasvattamaan siten itseluottamusta. Eräs aiemmin tätä sivuava blogini on mm. Rohkeus 15.9.2019, mutta itseluottamuksesta ja itsetuntemuksesta löytyy kaikkinensa useampi muukin kirjoitus blogista.

Voit lähteä huomaamaan asioita itsessäsi niin, että näkökulma on hyvä. Katsot itseäsi kuten ystäväsi katsoisivat ja puhut kuten puhut ystävillesi.

  • Missä asioissa olet hyvä…
  • Vahvuuksiasi on…
  • Mieti asioita jotka ovat olleet tavoitteenasi ja olet saavuttanut ne. Miten teit sen ja ole ylpeä itsessäsi.
  • Mieti miten armollisuus itseä kohtaan näkyy, esimerkiksi tunteen muutos ei tapahdu heti, mutta miten huomaat muutoksen, miten muistat käyttää uusia näkökulmia katsoa asioita….
  • Jos jokin asia huolettaa tai mietyttää, tai tuottaa häpeää, kirjoita se paperille ja tarkastele sitä kuten yllä oli. Mieti onko se oikeasti sellainen kun tuntui,  miten asiaan voisi vaikuttaa jne…
  • Joskus olemme sokeita omalle toiminnalle tai emme pääse ulos ajatustemme labyrintista. Kuka voisi auttaa sinua silloin ja pyydä apua. Se on rohkeutta etkä ole vaivaksi (sitähän ehkä ajattelit 🙂 ). Ihmiset yleisesti auttavat mielellään kunhan vain pyytää, ajatusten luku on useimmille haastavaa.
  • Näe itsesi uudella tunteella, mitä teet, miten toimit, miten se näkyy….
  • Uskalla onnistua eli anna itsellesi lupa harjoitella, unohtaa välillä harjoitella ja sitten myös lupa onnistua, olla ylpeä itsestä.

Paras Sinä on juuri sinä, kaikkineen tunteineen ja ajatuksineen. Hyvä olla arjessa ympärillään asioita joista pitää. Luottamusta itseen ja itserakkautta positiivisella tavalla. Voit käydä kuuntelemassa Mariskan kappaleen” Itserakkausjuttuu“… alla pieni ote siitä:

Olen vihdoinkin käsittänyt sen

Mä oon fiksu ja kivannäköinen

Kaiken hyvän todellakin ansaitsen

Mitä tielleni sattuu

Helppo muista on kyllä välittää

Mut itteänikin mun täytyy silittää

Lupaan täst edes aina yrittää….”

uskalla onnistua- Häpeä - blogi - häpeä tunne

Uskalla onnistua, olet enemmän kuin uskot!

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

 

Löydät aiheeseen liittyä kanavia:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Joulun kalenteri

Vieraskynä: Janika Julia Rosamaria

“Mietin yksi päivä mikä joulusta tekee niin ihmeellisen, että sille omistetaan kokonainen kuukausi”

Vuosi on vierähtänyt nopeasti ja on taas joulukalenterin aika. 
Haluan kertoa pienen pohdinnan ennen kuin päästään kysymykseen, jota haluaisin kysyä teiltä. 
Mietin yksi päivä mikä joulusta tekee niin ihmeellisen, että sille omistetaan kokonainen kuukausi ja luodaan aivan ikioma kalenteri, vaikka varmasti ihan normaali kalenterikin laskee joulukuun päivät oikein. Miten yhdelle juhlalle on omistettu niin paljon, että kokonaisen kuukauden kaikki asiat pyörivät tämän yhden juhlan ympärillä, tai ainakin siltä minun elämässäni tuntuu, kun kuuntelen kauppakeskuksen karun kolkossa parkkihallissa kaikuvia joululauluja. Aika kova kontrasti, jos minulta kysytään.
Joululauluja onnesta ja lämmöstä ja samaan aikaan betoninen harmaa loskaan hukkuva parkkihalli. Sama jatkuu kauppakeskuksessa, mutta vain terävämpänä ja selkeämpänä äänenä, johon yhdistyy nyt visuaalinen puoli eli ne pikku tuikkuvalot, joita pistetään ihan joka ikiseen esineeseen, joka vain sattuu olemaan lähellä pistoketta tai jatkojohtoa tai jatkojohtoa, joka yltää toiseen jatkojohtoon.
En valita, vaikka se saattaa siltä kuulostaa. Ihmettelen vain. 

vieraskynä

Pimeässä hohtavia koteja

Lause, näen pelkkää punaista, on yleensä kuvainnollinen tapa sanoa olevansa vihainen, mutta tähän aikaan vuodesta juuri tässä yhdessä erityisessä kuukaudessa se tarkoittaa melkeinpä sen vastakohtaa. Eikä se oikeastaan ole niin kauhean kuvainnollineen vain oikeastaan suora ja erittäin näkyvä fakta. Kotimatkalla katselen pimeässä hohtavia koteja. Tai tarkennettuna parvekkeita, joihin on viritetty mahdollisimman näkyvästi näitä aikaisemmin mainitsemiani tuikkivia pikku valolankoja.

“Tunnelmastahan tässä on kyse”

On oikeastaan aika suloista, kuinka me ihmiset haluamme koristella omat parvekkeemme tai pihamme pienillä hohtavilla valopilkuilla ja näyttää naapureillemme olevamme sisäistäneen hieman joulun tunnelmaa. Ja tunnelmastahan tässä on kyse. Mutta mitä se joulun tunnelma oikeastaan on, sen lisäksi kuin tuikkiva mahdollisesti jopa vilkkuvia värikkäitä pieni lamppuja rivissä ja joululauluja karussa parkkihallissa. Miksi ne ovat niin erityisiä meille, vaikka eivät olekaan oikeastaan mitään niin kauhean ihmeellistä.
Joulun tunnelma. Mutustelen sanaa. Mitä se on minulle? 
Ensimmäisenä tulee mieleen tunne ja tunnenkin sen olevan ehkä oikea tapa ajatella asiaa. Tunne siitä odotuksesta, joka itselle on joulussa tärkeinä. Tunne odotuksesta, että kohta istun ruokapöydässä minulle rakkaan perheeni kanssa yhdessä, ilman että kenelläkään on kiire mihinkään (joka meidän perheessämme on valitettavan harvinaista normi). Tiedän että kaikki pöydässä istuvat odottavat samaa yhtä paljon kuin minä ja tiedän mitä se merkitsee.
Mieleeni tulee punainen pöytäliina ja servietit, no sehän selittää miksi tunsin lämpöä nähdessäni punaisia joulunauhoja kauppakeskuksessa. Ne toivat mieleen jokavuotiset hauskat joulupöytäkeskustelut ja hetkonen, tuikkivat valothan muistuttavat aivan joulukuusen oksilla olevia kynttilöittä, jotka valaisevat, kun koetamme tuskallisesti ottaa meistä yhteiskuvaa ilman että kuvaajamme (yleensä äitini) osaa käyttää kameran itselaukaisevaa kuvaus nappia ja juosta tarpeeksi nopeasti jo liian täyteen ahdetun sohvalla istuvan ja linssiludeja täynnä olevan perheen väliin. Tämä kuvausprojekti on muuten aika tuskallinen projekti sillä koetapa itse ottaa kuvaa henkilöistä, jotka tykkäävät irvistää vuorotellen joka kuvassa. Tämä hidastaa huomattavasti projektia mutten muuttaisi mitään, sillä mieleen tulvii muistoja joululauluista, joita soitamme koko joulun ajan taustalla, ne samat, joita kuulen parkkihallissa. Ne kaikki muistuttavat tunteesta, jonka tunnen jouluna. Lämpö, turva, rauha, onnellisuus, pieni kaaos ja kiitollisuus.

“Lämpö, turva, rauha, onnellisuus, pieni kaaos ja kiitollisuus.”

Ne ovat minulle vahvimmat joulun tunteet ja mikä tahansa, joka muistuttaa minua niistä hetkistä luovat joulun tunnelmaa. Oli se sitten kotona tai vaikka bussipysäkillä. Ne tuovat mielikuvia ja tunnelmaa jostain minulle tärkeästä. Mutta mennäänpäs sitten siihen kysymykseen ennen kuin pääsen kertomaan liikaa perheemme hassuista perinteistä ja paljastamaan liikaa hauskoja yksityiskohtia….
Mitkä asiat tuovat sinulle joulun tunnelmaa ja miksi? Mitä on sinulle joulun tunnelma? 
 
Terkuin,
Janika 
Vieraskynä -sarja on tekstejä jotka nousevat kirjoittajien arjesta. Jos haluat jakaa kirjoituksiasi ole yhteydessä Katjaan.
Ylläpitäjän huomautus: Ei voi olla hymyilemättä kun näin vieraskynä kirjoituksen allekirjoituksen, koko nimeä käytin lasten ollessa pieniä laulaessa unilaulua, tietyissä muissa tilanteissa ja komentaessani tiukasti 😀 Muistot >3 Ihanaa joulun odotusta, Katja
Facebooktwitterlinkedin

Muiden tsemppari, itsensä kritisoija

kannustus

Vieraskynä: Heidi Maria

” Mitkä asiat ovat vaikuttaneet toisten kannustamisen syntymiseen?”

Ensimmäinen hetki

Yritän muistella hetkeä, jolloin olisin ensimmäisen kerran ollut joko omasta tai ulkopuolisen toimesta kannustava, auttava tai toista tukeva. Ensimmäinen muistamani hetki on ala-asteelta. Istuimme oppitunnilla, kunnes luokkaamme tuli rehtori kutsuen minut käytävälle. Tilanne oli yllättävä koska tiesin etten ollut tehnyt mitään ”väärää”, sillä vaikka olinkin takapulpetin puhelias ja ajoittain melko vilkaskin tyttö, niin en kuitenkaan uskaltanut toimia vasten auktoriteetteja.

Käytävässä minua odotti tyttö äitinsä kanssa. Rehtori esitteli meidät toisillemme ja kertoi, että minun tehtäväni olisi seuraavaksi esitellä tytölle koulua ja muu luokka. Olisin hänen tukenaan tässä hänelle uudessa tilanteessa. Olin tuolloin 9- vuotias. Lisään vielä, että tästä tytöstä tuli yksi parhaimmista ystävistäni ja olen hänen lapsensa kummi.

 

Toisen hymy

Olen vasta nyt jälkikäteen ymmärtänyt, kuinka vuosien varrella olen tiedostamattani toistuvasti hakeutunut tilanteisiin, joissa olen saanut toimia ryhmän vetäjän roolissa. Päiväkodissa työskennellessäni sain vanhemmilta usein kiitosta siitä, miten olen osannut olla heidän vasta päiväkodin aloittaneille 3- vuotiaille lapsilleen turvallinen lastenhoitaja, joiden sylissä lapsi ei aamulla vanhemman lähtiessä itke vaan vilkuttaa iloisesti hymyillen. Toisenlainen palaute tuli kun valmensin urheiluseuran 10- vuotiaita poikia ja kerran erään pojan vanhempi tuli sanomaan kuinka hän on kiitollinen siitä, että ensimmäistä kertaa valmentaja keskittyy lajin opettamisen lisäksi myös lasten henkiseen kasvuun ja sen tukemiseen, siten tsempaten lasta kokonaisvaltaisesti.

Näiden sanojen myötä jäin pohtimaan omaa toimintaani, mitkä asiat ovat toisten kannustamisen syntymiseen mahdollisesti vaikuttaneet?

kannustus

Kannustaminen

Oivalsin, että siskoni tyttären harrastaessa aktiivisesti taitoluistelua, ihailin aina tutun luisteluperheen äitiä, joka kehui tyttöjä toistuvasti. Näin niiden positiivisten sanojen vaikutuksen tyttöihin, jotka olivat siinä iässä, jossa minäkuva vahvistuu mutta ympäristön, etenkin kisaympäristön paineet ja arviointi saattavat murtaa itseluottamusta ja minäkuvaa.

Halusin tulla yhtä kannustavaksi, yrittäen tarjota tukea ja onnistumisia jokaiselle, jonka kanssa tekisin töitä, joita valmentaisin tai jotka olisivat osa sosiaalista piiriäni. Ja näin olen pyrkinyt elämässäni toimimaan ja olen siinä onnistunutkin, sillä vuosien varrella olen saanut kiitosta siitä, miten tsemppaan ja kannustan, en vain osaa sitä toteuttaa itseeni, josta päästäänkin nyt otsikon jälkimmäiseen osaan. Itsekriittisyys voi olla parhaimmillaan eteenpäin työntävää ja itsensä kehittämiseen motivoivaa mutta pahimmillaan jatkuvaa itsensä soimaamista ja omien kykyjensäepäilemistä, joka on todella uuvuttavaa.

 

“Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin.”

Paras fani

Miksi en voi olla oman itseni paras fani, kannustaja ja onnistumisista iloitseva? Tai edes uskoa, jos joku toinen antaa minulle hyvää palautetta siitä, miten olen toiminut.

En usko itseeni ja siksi olenkin monesti sanonut, että tarvitsen ihmisen, jonka kautta peilaisin itseni ja näkisin sen hyvän, jota minussa on. Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin, mutta niinhän se on, ettei kukaan voi korjata sitä mitä olen vuosia omaan ajatusmaailmaani juurruttanut. Minun itseni pitää tehdä sen muuttamiseksi iso työ, sen työn olen onneksi jo aloittanut, josta seuraavaksi yksi esimerkki. Pari vuotta sitten kirjoitin joka päivä lapulle mistä olen kiitollinen tai missä olen mielestäni onnistunut, näiden positiivisten sanojen myötä halusin korostaa itselleni kaikkea sitä hyvää, jota tunsin tai asioita, joissa olin onnistunut.

Viime vuosi olikin sitten työkuvioiden myötä muutosten vuosi. Uuden asian äärellä oleminen oli varmasti helpompaa aiemman vuoden positiivisten asioiden tuoman itseluottamuksen kohentumisen jälkeen. Uusia toimintatapoja, ihmisiä ja tilanteita tuli paljon ja mietinkin silloin uutta työtä aloittaessa, ”kunpa tämä asia olisi pian minulle uusi rutiini”, pian tarkoitti kohdallani vuotta.

Toistot luovat rutiinin. Vuoden aikana itsekriittisyys nosti monesti päätänsä ja mietinkin useasti, että olen unelma-ammatissani mutta onko se kirjaimellisesti vain unelma, jota en taitojeni vuoksi koskaan tavoita? Tämän epävarmuuden tai ehkäpä juuri sen vuoksi koin uuden ympäristön sellaiseksi, jossa olin kuin taitoluistelukisojen kaltaisen tuomariston edessä, jokainen liikkeeni, ”pyllähdykseni” ja kaikki ulosantini arvioitiin. Harva sanoi, että jos tein jotain hyvin.

Sano kaikki hyvä ääneen

Monesti rakentavaa palautetta on helpompi antaa kuin kiitosta tai kehua, sen olen huomannut niin itsessäni kuin muissakin ja siksi olen ottanut yhdeksi motokseni; ”sano kaikki hyvä ääneen” joka toimikin pohjana toteuttamalleni idealle. Aloitin töissäni ”laitetaan hyvä kiertämään”- arvonnan, joka perjantai arvoin yhden työntekijän, jolle edellisen viikon arvottu tai minä ostin jonkin herkun. Näin saatiin kirjaimellisesti hyvä kiertämään ja samalla muistettiin työkaveria hauskalla tavalla.

Viime vuoden lopussa elämääni tuli yllättäen henkilö, joka tahattomasti toimi peilinäni, niin tiedän, sitähän olin aina toivonut! Hän näytti ja kertoi että minusta kyllä on unelmatyöhöni ja teen työni hyvin vaikka välillä tuntuisikin muulta. Kerrankin uskoin kuulemani kehut. Osaksi hänen rohkaisullaan ja kannustuksellaan itsekriittisyyteni hellitti hieman otettaan ja vahvistuin henkisesti.

Nyt kun pohdin mennyttä, niin ymmärrän että viime vuoden loppu valmisti minua tätä vuotta varten. Olen nyt saanut työssäni vastuuta sekä mahdollisuuden toimia jälleen ryhmän vetäjänä, tehdä sitä, missä rehellisesti sanottuna koen olevani hyvä. Haluni kannustaa muita on niin suuri, että uskallan sen vuoksi hypätä aina uudelleen uuteen tuntemattomaan ja asettamaan itseni alttiiksi pahimmalle vastustajalleni eli minulle itselleni. Onnistun kun toiset onnistuvat ja olen saanut olla osana hänen tai heidän onnistumistaan.

Muistetaan laittaa hyvä kiertämään sanoin tai teoin, sillä meistä jokainen ansaitsee kuulla aiheuttavansa hyvää, eikö?

Vieraskynä

Minkälaisia keinoja sinulla on itsesi tsemppaamiseksi?

-Heidi Maria

 

Vieraskynä -sarja on tekstejä jotka nousevat kirjoittajien arjesta. Jos haluat jakaa kirjoituksiasi ole yhteydessä Katjaan.

 

Facebooktwitterlinkedin

“Oli vaa oma ittensä”

” Oon vaan tehnyt omat hommat kunnol enkä oo yrittänyt olla esil mitenkää ylimääräistä” “Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

 

Jatkamme hieman edellisen kirjoituksen teemaa. Sain yllä olevan viestin kuluvalla viikolla kun onnittelin onnistumisesta josta viestin lähettäjä, nuori aikuinen, kertoi.

Olla oma itsensä, se riittää.

Kysyin eräältä urheilijaltani, joka kiertää voittoisasti kisasta toiseen, mutta silti omassa mielessään kohtaa välillä epävarmuuden tunteita esimerkiksi astuttuaan tilanteeseen haastajan tai nuoren lahjakkuuden kanssa, niin kysyin mitä hän silloin miettii…. eräs hänen vastaus oli “Mietin, mitä se ajattelee minusta…”

Muiden ajatus voi olla voimavara, se saattaa saada sinut tekemään asioita paremmin, mutta useimmiten se on epävarmuutta tai jännityksen tunnetta tuova asia. Usein, vaikkakin ettei kilpakumppani useinkaan ehdi miettiä sinua sillä tavalla kuin ajattelet, hänellä saattaa olla jopa samanlaisia ajatuksia sinusta.

Itsetuntemus ja itseluottamus ovat asioita joihin usein halutaan apuja. Uskallus olla oma itsensä. Edellä olevan aloitus lauseen sisältämä hienoinen hämmennys kuvastaa tunnetta lähettäjältä. Usein ajattelemme, että pitää olla sitä tai tätä ennen kuin voimme onnistua. Olemme puhuneet aiemmin “Olen hyvä…” asioiden huomaamisesta ja vahvuuksien vahvistamisesta, ajankohtaisia asioita tässäkin hetkessä ja näkökulmassa.

 

Kuka määrittää sinut?

Olemme aiemminkin puhuneet millainen olet ja millainen haluat olla, kysymykset ovat  olleet pohjana tavoitepolulle, ja siitä toki osaksi on edelleen kysymys tässäkin. Tänään emme kuitenkaan mene tavoitepolulle itsessään vaan katsomme asiaa hieman toiselta kulmalta. Itsetuntemus, miten voisimme paremmin tunnistaa omat tapamme toimia ja eri tunnetilat joita tilanteet meille tuovat. Mitä paremmin tiedostamme, sitä helpompi niihin on miettiä apuja.

Itsetuntemus on … pysähdy miettimään mitä itsetuntemus mielestäsi on.

Mistä itsetuntemus sinulla syntyy, mitkä ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat antavat energiaa, mitkä asiat vievät energiaa, asiat jotka pelottaa, asiat jotka ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat jännittävät, mistä saat itseluottamusta…listaile asioita.

Kenen annat määritellä sinut? Satunnainen läppä tai suutuspäissään lauottu “kehittävä palaute”… tässä oli taannoin myös toinen keskustelu jossa viestissä minulta kysyttiin ikävästä kommentista miten joku voi sanoa noin…. pyysin miettimään kummasta kommentti kertoo enemmän, sanojasta vai kuulijasta.

Hänen sanansa on hänen, kertoen hänestä. Vaikka vuorovaikutus on peilaamista ja reaktioita, eri tilanteissa tehtyyn toimintaan, niin se ei siltikään ole koko kuva tai ainoa näkökulma. Kun itse tietää mitä on tehnyt ja miten, se on se mihin voi vaikuttaa. Sinä määrität millainen olet, ei kukaan muu. Kun tunnistat itsessäsi tavan reagoida ja toimia on helpompi auttaa muita tai suodattaa toisten toimia tai sanoja.

Odotuksista onnistumisiin

Sen sijaan, että annamme muiden määritellä itsemme ja suuntamme, pysähdy miettimään edellisten asioiden kautta mitkä ovat omat odotuksesi tulevaan. Pysähdy miettimään mitkä ovat odotuksesi? Ovatko odotuksesi epäonnistumisen välttämistä… mitä jos-ajatuksella tai kunhan en vain… vai teen töitä huolehtien palautumisesta … ja pystyn/osaan/harjoittelen/pyydän apua/luotan/uskon….

Usein se mitä odotamme, sitä kohti kuljemme. Meillä on paljon tutkimuksia jotka osoittavat, että jos heijastamme muiden odotuksia omaan suoritukseen saatamme jäädä alhaisemmalle tasolle kuin mihin muuten kykenisimme. Uskalla siis uskoa itseesi ja onnistumiseesi.

Listaile asioita, mieti miten omat odotuksesi tipahtavat tavoitteihisi ja uskomuksiisi sekä miten aiemmin listattuja asioita (vahvuudet, energiaa antavat asiat yms) voisi käyttää näiden odotusten kanssa tuomaan onnistumisia.

Lähdemmekö suoritukseen tässä on vain hävittävää, täytyy voittaa… vai tässä ei ole kuin voitettavaa, lähden tekemään ehjää suoritusta.

“Yritä piirtää kynällä jossa ei ole terää etkä tiedä, että siinä pitäisi olla.”

Itsetuntemus on tunnistaa omat taidot, osaamiset ja tavat toimia. Se ei ole vain positiivista tai negatiivista, enemmänkin realismiä millainen olen. Ja kun tietää millainen on ja mitä haluaa viedä eteenpäin sen eteen on helpompi tehdä töitä, ja sitä pystyy kehittämään tai asiaan pystyy vaikuttamaan. Sitä mitä ei tiedä on vaikeampi muuttaa.

Kun itsetuntemusta kehittää, vaikuttaa se itseluottamukseen ja minäkuvaan, muistuttaen, että olet paljon enemmän kuin pelaaja tai urheilija. Olet ihminen jolla on paljon hyviä ominaisuuksia eikä yksi haaste tai epäonnistuminen määritä sinua vaan on matkalle tullut yksi hetki.

Arvosta itseäsi ja ole ylpeästi sinä.

Lainaan vielä alun sanoja:

“Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi

 

Facebooktwitterlinkedin

Mikä meidät määrittää…ajatuksesta suoritukseen

suoritustunne

” Minusta tulee isona….”

Lapsen hymyilevät kasvot ja uhkuva varmuus.  Hiukset hieman sojollaan, sukat makkaralla, mutta asennosta ja äänenpainosta kuulee ettei asiassa ole hänen mielessään epäilystäkään.

 

Mihin kadotamme tuon määrätietoisen asenteen ja haaveilun. Oman uskomuksen, millaisia olemme vaihtaen sen kaikkeen siihen ulkoiseen mitä kuulemme.

“Kun halu onnistua on niin kova, että keskittyminen menee epäonnistumiseen”

 

Urheilijoiden kanssa keskustellessani usein kuulee kuinka tavoitteet ovat saavutettavissa sekä harjoittelu ja arki tukee tavoitetta, silti suorituksen hetkellä iskee jännitys, pelko, epävarmuus tai jokin muu tunne joka vie parhaan terän suorituksesta.

Usein taustalla on niin kova tahto onnistua, että esiin tulee “kuhan mä en vain epäonnistu”. Ja se mihin ajatuksesi siirtyvät niin siihenhän sinä keskityt…. ja sen seurauksena, saattaa usein olla epäonnistuminen.

Jännityksestä ja tunteesta puhutaan jännitys-blogikirjoituksessa, sieltä löydät myös linkin kynän- tarinaan.

Ajatuksesta suoritukseen

Usein urheilijalle on helpottava tieto, että ajatus ei määritä mitä tapahtuu. Ajatus on ajatus. Se mitä ajatuksen seurauksena tapahtuu on seurausta siitä miten reagoit siihen.

Meillä on tuhansia ajatuksia päivässä. Saatamme ajatella “lähden klo.xxx treeneihin” tai “pitää muistaa ottaa ruoka mukaan”. Asiaan ja näihin ajatuksiin ei liity  pelko epäonnistumisesta emmekä siten kiinnitä niihin huomiota. Ne ovat vain ajatuksia.

Mutta kun tulemme ajatuksiin aiheesta joka on meille tärkeä ja jos emme huomaa sitä, niin tilanne muuttuu. “Mitä, jos en taaskaan osu…” tai “mun on tänään pakko pelata hyvin…” , “mulla on viime aikoina on ollut vaikeaa… tänään mun on pakko….”. Nämäkin ovat vain ajatuksia. Mutta koska todennäköisesti asia ajattelijalle tärkeä niin se tuo mukanaan jonkin tunteen. Ajatus saattaa tuoda mukanaan pelkoa, epävarmuutta, jännitystä tai jotain muuta suoritusta vaikeuttavaa tunnetta.Sen seurauksena on, että suoritus muuttuu.

Huomioitavaa on myös, että urheilijan taito tai kuntotaso ei ole muuttunut ajatuksen myötä. Ainoa mikä tilanteessa on muuttunut,  on ajatus ja tunteen jonka se tuo.

Jos rinnalle ottaisi ajatuksen kokemuksista kun on onnistunut. Urheilija miettisi asioita onnistumisista. Minkä tunteen ne mielikuvat tuovat hänelle.  Usein kuvailu kuuluu esimerkiksi rento, iloinen, itsevarma, iso jne. Tunne ajatukseen on aivan eri. Urheilijoille teemme usein ankkurit tukemaan suoritustunnetta ja tunteen muutosta suoritustilanteessa, mutta jo asian tiedostaminen auttaa paljon.

Se, että on joskus epäonnistunut ei määritä miten tulevaisuus menee. Vaikka olisit vetänyt maalitykkinä yhdessä pelissä kaikki vedot ohi maalin…. niin kentällä, mailalla, maalilla yms ei ole muistia joka määrittää mihin vedot lähtevät seuraavassa pelissä, vain sinulla on. Tätä sivutaan myös Ajatus virtaa... blogissa.

 

Uskalla onnistua

Uskalla onnistua. Onnistumisen matkalla on myös epäonnistumisia, ne vain kuuluvat urheiluun. Jotta voi onnistua pitää uskaltaa epäonnistua. Siihen perustuu uuden oppiminenkin, eihän se olisi uutta, jos osaisit sen jo.

Huomaa siis ajatuksesi ja määritä itse tunteesi jonka se antaa. Anna epäonnistumisille niiden arvoinen paikka kasvattamatta niitä liian isoksi. Harjoittele tunnistamaan tunne jonka ajatus tuo ja opettele valitsemaan miten siihen reagoit. Kaikki ajatukset ovat ok.

Ota alun tarinan kuvailema usko ja innostus sekä muista, että taito ei katoa mihinkään!

Ihania onnistumisen (ja epäonnistumisen hetkiä) matkalla tavoitteeseen!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Jännitys

Tämä kirjoitus on julkaistu 28.12.2017 ja on edelleen yksi luetuimpia kirjoituksia. Julkaisen sen tähän jottei sitä tarvitse etsiä ja tehdään siihen keväällä osa 2.

Jännitys aiheena on yksi eniten esille tuleva asia uusien urheilijoideni kanssa. Se on aihe johon teemme työkaluja uusien asiakkaitteni kanssa, osa-alueena esiin nouseva vuodesta toiseen, ajankohtainen siis edelleen. Lisään tähän myös linkin Radio Porin haastattelusta kynän tarinan joka liittyy suoritustunteeseen.

Joskus halu onnistua on niin suuri, että keskittyminen on epäonnistumisen pelossa.

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

Paras Sinä

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin “haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat.

Onnistumisen hetkiä!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin