Vahvuuden määritelmä

Ajatelmia vahvuudesta. Pysähdyin miettimään vahvuutta arjessa kun vastaan asteli erilaisia arjen tilanteita ja ympärillä näki asioita jotka vaativat henkilöiltä vahvuutta.

Vanhemmuuden kasvupyrähdys

”Aja hiljaa isi nyt vaan, niin mä kiltisti odottamaan jään…” lauletaan lasten laulussa. Vaikka pienten lasten vanhemmuuteen valmistellaan niin paljon, kukaan ei muista kertoa millainen tunne on kun roolit kääntyvät ympäri ja vilkutat lapsellesi, toivotat hauskaa iltaa ja sisimmässäsi toivot turvallista reissua ja alitajuntaisen ”mitä jos…” pelon tekisi mieli pitää lapsi kotona. Pitää päästää irti ja antaa kasvaa, niin arjessa kuin urheilussa. Kerätä omat kolhunsa ja antaa tilaa näyttää, että osaan kyllä.

Ihaillen katselen ympärilläni perheitä joissa lapset kasvavat aikuisiksi ja aikuiset reippaina kertovat kuinka arki on “huoletonta”. He vaikuttavat niin voimakkailta. Niin reippailta aikuisilta. Itse olen urheilun suhteen sellainen, mutta arjessa yritän piilossa koko ajan opetella Reippaaksi Vanhemmaksi. Reippaus ei ole välinpitämättömyyttä vaan antaa lapselle tilaa kasvaa. Välillä tekisi mieli pysäyttää Reippaat Vanhemmat ja kysyä heiltä miten he tekevät tuon. Esittää pitkä kysymyspatteristo, ja kysyä mistä tiedät oletko antanut tarpeeksi. Tai katsoa peiliin ja todeta ”sun olisi pitänyt tajuta, että aika menee näin nopeasti.”

Yhtäkkiä tiivis kolmikkomme on kolme aikuista ja nuoret nauttien pyrähtelevät kokemuksiinsa. Ja niin sen kuulukin mennä, olen iloinen heistä ja heidän puolestaan. Uuden muutoksen myötä olen miettinyt paljon omaa nuoruuttani, kuinka huolettomana kaikkiin seikkailuihin heittäydyin eikä siinä paljoa muuta mietitty. Reissut olivat ainutlaatuisia. Toivon heille samaa.

Jos kietoisin heidät kuplamuoviin ja suojelisin heitä kaikelta, kuinka he pärjäisivät, jos minulle kävisi jotain. Kuplamuovin sijaan yritän antaa tilaa.

Olen tehnyt lapsilleni joulukalentereita* monta vuotta kertoen heille heidän vahvuuksiaan ja mahtavia luonteenpiirteitään, yrittäen tarjota heille vahvuuksia ja valmiuksia aikuisuuteen. Välillä huomaan suhtautuvan pelaajiini ja urheilijoihini samoin, kannustaa ja rohkaista. Tehdä itsestäni “tarpeeton”. Kun huomaavat omat vahvuutensa, näkevät myös mahdollisuutensa. Se on paras palkinto.

Ole Vahva

Ole Vahva. Puhumme usein eri tilanteissa, ole vahva tai oletpa sinä vahva. Hän on niin vahva.

Mikä on vahvuutta?

Onko irti päästäminen vahvuutta?  

Tähänkin saadaan juuri niin monta tarinaa kuin on kertojaa. Onko vahvuudelle määritelmää?

Joku näkee vahvuuden kehollisena, fyysisenä vahvuutena. Toinen mielen vahvuutena, kolmas jotain siltä väliltä. “Sinä olet niin vahva” ,saattaa olla jonkun toteamus toiselle tietämättä mitä vahvuuden taakse kätkeytyy.

Milloin tiedän olenko vahva? Onko vahva aina vahva?

Mitä on vahvuus?

Aiemmin kirjoitin rohkeuden yhteydessä, että rohkeus on haavoittavaisuutta. Olisiko vahvuuden määritelmällä sitten uskallus olla myös heikko.

Meillä kaikilla on arjessamme asioita joissa kysytään vahvuutta sekä tilanteita joissa tarvitaan itselleen lupaa olla “heikko”. Milloin voit päästää irti ja sanoa, tarvitsen apua.

Olin ala-asteella eräässä luokassa viikon, puhuimme normaaliin tapaan paikalla vai läsnä, vahvuuksista ja itseluottamuksesta. Vauhdikkain poika mietti pisimpään vahvuuksiaan. “Ei minulla ole kuin kaksi”, hän totesi kun haimme kämmenellistä vahvuuksia. Kesti kauan kunnes saimme yhdessä mietittyä mitä kaikkea hyvää hänessä on. Hän ei nähnyt hyviä asioitaan ilman apua.

Jari Sarasvuo on todennut, jatketaan matkaa sieltä missä ollaan nyt. 

Se on juurikin näin, katso missä olet. Ei tarvitse säntäillä, loikkia tai pomppia, uskalla seistä siinä missä olet. Katso ympärillesi ja päätä mihin lähdet. On kyse sitten ihmissuhteista tai tavoitteistasi. Valinta on sinun.

Vahvuus on myös pysähtymistä. Uskallus pysähtyä. 

“Milloin opimme näkemään epätäydellisyyden kauneutena itsessämme. Uskoa, että virheet kuuluvat oppimisen ja kehittymisen matkaan.”

Vahvuus vai heikkous

Ollessani kauden aikana valmentamassa eräällä leirillä, ja kuten tapoihini kuuluu, osallistutan ja kysyn muiltakin valmentajilta paljon. Annan tilaa osallistua. Voisin helposti vain sanoa mitä tehdään, mutta riippumatta toisen valmentajan iästä tai muusta, koen, että toimimme tiiminä ja haluan sen myös huomioida. Osoittaa myös sillä arvostusta niille joiden kanssa teen töitä. Sitten kun pitää tehdä päätös, teen sen. 

Jään jälkeen eräs vanhempi kollega totesi, “Älä kysy muilta, vaikutat heikolta. Se vie pois sinun auktoriteettiasi. “

Pysähdyin miettimään asiaa. Onko se heikkous?

Millainen on minun valmentajuus? Viekö se pois minulta jotain vai antaako? Millainen minä haluan olla? Mistä rakentuu vahvuus valmentajana?

Koen, että itselläni se rakentuu kohtaamisista ja siitä, etten menetä mitään omasta johtajuudesta antamalla muille tilaa, päinvastoin. Koen, että antamalla vastuuta niin pelaajille kuin tiimille saamme enemmän. Olemalla meidän näköinen ollaan Me. 

Valmentajuuteenkaan ei ole oikeaa vastausta, vain punnitseminen omien arvojeni kautta miten haluan toimia.

“Japanilaisesta wabi sabi -käsityksessä epätäydellisyys on kauneutta. Museossa olevan ruukun halkeama on osa sen kauneutta joka kertoo sen iästä ja historiasta, ei virhe tai huonontava tekijä.

Ymmärrämme helpommin toisen kolhut kuin omamme. “

Epätäydellisyydestä kauneutta

Pelaajien kanssa, riippumatta lajista, usein käymme läpi vahvuuksien vahvistamista, mutta myös uskallus antaa itselle tilaa kasvaa ja olla epätäydellinen. Yleensä epäonnistumisten pelkääminen ei vie kauemmaksi epäonnistumisista vaan lähemmäksi. Siksi uskallus tunnistaa asioita onkin vahvuus eikä heikkous.

Luin juuri jostain japanilaisesta wabi sabi -käsityksessä jossa epätäydellisyys on kauneutta. Museossa olevan ruukun halkeama on osa sen kauneutta joka kertoo sen iästä ja historiasta, ei virhe tai huonontava tekijä.

Ymmärrämme helpommin toisen kolhut kuin omamme. Milloin opimme näkemään epätäydellisyyden kauneutena itsessämme. Uskoa, että virheet kuuluvat oppimisen ja kehittymisen matkaan.

Joku totesi, että seiso koko pituudellasi. Seistään koko pituudella. Juuri sellaisena kuin olemme.

Ihanaa Joulukuun alkua,

Katja

*Joulukalenteri, kertonutkin aiemmin, lappuja joissa heissä ihailemansa luonteenpiirre tai ominaisuus jota heissä rakastan. Lapun vieressä suklaa konvehti. Nyt heillä kulhollinen vuosien aikana kertyneitä asioita muistutuksena vahvuuksistaan silloin kun ei itse muista. Saman voi tehdä vanhemmalle, puolisolle tai työtoverille.

Lasten kanssa vuosia sitten Vappuna

Ps. Hyvää Syntymäpäivää tyttärelleni, 2.12. 21 vuotta! Tyttö olet tähti, olen todella ylpeä sinusta<3

Joulukuun aikana verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Edit:4.12.2019

Facebooktwitterlinkedin

Isänpäivä

Alkuperäinen kirjoitus oli facebookissa Isänpäivänä, pyynnöstänne myös tänne. Kiitos palautteistanne ja tarinoistanne <3 Kirjoitus oli itselleni hetki omien ajatusten ja muistojen äärellä. Mielessäni kävi myös, onko se liian henkilökohtainen.

Julkaisen sen nyt isäni syntymäpäivänä <3

Suru, suru on läsnä vaikka muuttaa muotoaan ja etenee jokaisella omaan tahtiinsa. Tietyt toimintamallit se aikoinaan synnytti, meni monta vuotta, ettemme perheen kesken soittaneet toisillemme “vääriin / ei tuttuihin aikoihin” koska se aina nosti pelon pintaan, ajatus puhelimeen vastatessa oli “mitä nyt”.

Edelleen huomaan noiden parin vuoden aiheuttaman pelon ja siihen liittyvät ajatukset ohjaavan toimintaani tai hyppäävän välillä esille, tiedostan ne jo kuitenkin. Tiedostamisen jälkeen niiden muuttaminen on helpompaa. Ajan kanssa.

Tämän tarinan tarkoitus ei ole tuottaa surua vaan jakaa muistoja <3

Ihania arjen hetkiä,

Katja

Hyvää Isänpäivää kaikille🎂
Omalleni 🌤

Kun isäni kuoli kesken työpäivän 14 vuotta sitten, tehden aina ahkerasti töitä ja ilman valitusta ajatuksella, että sitten lomalla ja eläkkeellä on aikaa tehdä asioita joita haluaa. ”Eläkkeellä sitten… ” Sitä päivää ei ikinä tullut.
Opin, että elä tässä hetkessä, tee jokaisesta päivästä juuri se päivä jonka haluat. 

Isoisäni, äidin puolelta, kuoli kymmenen vuotta isääni aiemmin, myös kesken työpäivän, päiväunilla kotonaan. Illalla Suomi voitti Maailmanmestaruuden jääkiekossa jonka hän todella olisi intohimoisena kannattajana halunnut nähdä. Häneltä, hänen työtään pikkuisesta asti seuranneena opin kunnioituksen asiakkaita kohtaan. 
Hän myös ehti käydä katsomassa yhden jääkiekko pelini joka pelattiin Lohjalla, hieman lähempänä heidän kotia.

Toinen isoisäni kuoli asuessani amerikassa, josta lensin hautajaisiin, siihen asti olin heidän kanssaan todella läheinen. Hän kantoi aina mukanaan sodan muistoja, se vain näkyi kaikessa. Häneltä opin, että päästä suru ulos, älä kanna sitä mukanasi, muuten se vain kasvaa sisälläsi vieden ilon.

Koska meillä oli vuosi jossa isäni kuoleman jälkeen tuli samaan vuoteen yhteensä viidet yllättävät hautajaiset, vajaassa kahdessa vuodessa kahdeksat niin en voi jättää mainitsematta kahta tärkeää hahmoa ex mieheni puolelta jotka olivat kuolemaansa saakka tärkeitä perheellemme.

Exmieheni isä, hän kuoli ”mökillään” nukkuen yöllä, häneltä kannan mukanani kuinka hän yritti aina sanoa ”antakaa aikaa parisuhteelle, toisen kunnioitus”. Suhde vaatii aina molemmilta aikaa. Kuten huomattiin, meillä vuodet olivat liian raskaat, mutta neuvon tärkeyttä se ei muuta.

Exmieheni isoisä, joutui vaikean päätöksen eteen jossa leikkaus oli valinta joka ei auttanut. Otin silloin sairaanhoitajana keikkavuorot hänen sairaaloihinsa jotta pystyin olemaan paikalla. Hänen rauhallisuutensa jopa tuossa tilanteessa, ja taito tehdä käsillä kauniita asioita, sekä toisten muistaminen, vieläkin kun siihen tarvitsi apua ovat asioita joita kannan mukanani. 

Joskus mielessäni oli katkeruus varsinkin isäni puolesta ja lasteni puolesta, kaikkien näiden hienojen ihmisten poistumisesta lasteni elämästä niin aikaisin. Mutta koska ne ovat asioita joita en voi muuttaa, voin vain pitää heidän muistonsa ja oppinsa elossa. Oppia elämään surun kanssa ja päästämään irti.

Nautitaan siis päivästä ja ympärillämme olevista ihmisistä, kiitos kaikille itseäni lähellä oleville, olette tärkeitä.
❤️Riippumatta päivästä ❤️
Onnea myös lasteni isälle, Hyvää Isänpäivää! Nuo kaksi nuorta aikuista, meidän pienet, ovat mainioita ja rakkaita 

Katja - Pasanen - blogi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Kuvat: Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Luottamus

”Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.”

Viikonloppuna puhuin joukkueelle jälleen luottamuksesta. Luottamus on ollut yksi kantava teema aloittamisestani saakka. 

Palasimme viikonloppuna kaukaloon maajoukkue tauolta, lauantaina aamulenkillä muistutin luottamuksesta. Luottamuksesta itseen. Luottamuksesta pelikaveriin ja luottamuksesta valmennukseen. Kerroin, että luotan pelaajiini. Luotan tiimiini. Luotan ympäristöömme. 

Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.

Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.

Lähtökohta on hyvä

Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.

”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”

luottamus

Mistä luottamus syntyy?

Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.

Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa “isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.

Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.

Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta. 

”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”

Luottamus vaatii aikaa

Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.

Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut. 

Sain alla olevan listan.

  • Avoimuus
  • Toisen kunnioitus
  • Saa olla oma itsensä
  • Aitous
  • Olla luottamuksen arvoinen
  • Rehellisyys

Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.

Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.

Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.

”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

(c)

Facebooktwitterlinkedin

”Kiire kiire, hoppu hoppu, potilaita auttamaan”

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Poliklinikka -lehti 10/2019

Laulaa lasten leluksi tarkoitettu ambulanssi katon hälytysvaloja painaessa. Laulu voi monen mielestä kuulostaa varsin tutulta, sillä se saattaa muistuttaa omassa arjessa vallitsevasta tunteesta: aina on kiire ja hoppu. Työtehtävien määrään ei välttämättä voi itse paljoakaan vaikuttaa, mutta mihin voi?

Kansanedustaja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius oli aikoinaan aamutelevisionhaastattelussa, jossa toimittaja päivitteli monen samanaikaisen projektin aiheuttavan hänelle varmasti kiirettä. Pirkka-Pekka totesi tähän, että kiire ja paljon tekemistä ovat eri asioita. 

Kiire on tunne. Oleellista onkin kysyä itseltään, mitä teen silloin kun energiaa vievät tunteet, kuten kiireen-, turhautumisen- tai riittämättömyyden tunteet vyöryvät päälle ja koettelevat omia sietorajoja?Myös kiireen hetkellä ajatuksemme ohjaavat toimintaamme ja aiheuttavat meille jonkin tunteen. Teemme kaiken oman kokemuksemme ja sen luoman tunteemme kautta. Se ei poista osaamistamme, tilanteen arviointia tai muita opittuja asioita. Tunne on kuitenkin läsnä, hyvässä ja pahassa. Se, minkä vallan annamme tunteelle ja miten reagoimme tunteeseen, tulee helposti selkärangasta, jos emme pysähdy asian äärelle. 

Miksi pysähtyisimme?

Tunne tarttuu. Ikävässä tunteessa on myös se harmillinen puoli, ettei siinä ole itselläkään mukava olla. Pysähdy siis miettimään, miten reagoit kiireeseen. Mitkä asiat tuovat sinulle kiireen tuntua?Millä tavalla saat nollattua tai pysähdyttyä päivän aikana? 

Yhdelle rauhoittumiseen auttaa tiedostaminen, toiselle hengittäminen tietyn kaavan mukaan. Jollekin rauhoittumista saattaa edesauttaa esimerkiksi rauhassa vessassa vietetty hetki, jolloin tietoisesti pysäyttää itsensä, vetää syvään henkeä ja vasta sitten lähtee seuraavaan tilanteeseen. 

Myös käsitys ajasta on meillä jokaisella erilainen. Esimerkiksi ”hetki” saattaa tarkoittaa toiselle jonkin asian hoitamista muutaman sekunnin päästä ja toiselle puolestaan seuraavan tauon aikana. Jo kotona tämä voi näkyä arjen asioissa, kuten tilanteessa, jossa toinen toteaa: ”Vien roskiksen hetken kuluttua”.  Jos itse tulkitset tämän tarkoittavan asian hoitamista esimerkiksi puolen tunnin sisällä ja toinen puolestaan ajattelee vievänsä roskat, kun hän on menossa muutenkin ulos, saattaa tästä aiheutua erilaisia tunteita. Voit ajatella: ” Miksi se ei vie vaikka lupaa” tai ”ärsyttävää kun sanoo koko ajan minähän sanoin, että vien”. 

Onkin tärkeää, että tiedostamme erilaiset tapamme reagoida asioihin, kuten kiireeseen tai aikaan, sillä muutoin väärinkäsitykset saattavat ottaa vallan myös työyhteisössä.

Erilaiset persoonat

Me kaikki olemme erilaisia, ja kuten jo aiemmin mainittiin käsittelemme asioita oman kokemuksemme ja tunteemme kautta. Samoin myös sisäistämme asiat eri tavoin. Jos työyhteisössä kiireen keskellä toimiessamme unohdamme muiden tavat sisäistää asioita tai emme tiedosta omaa tapaamme, saattaa seurauksena olla aivan erilainen tunne tai toiminta, mitä olemme tarkoittaneet. 

Tiedätkö, millainen viestijä olet? Kotona, työyhteisössä tai vapaalla?Joissakin työyhteisöissä on käytetty erilaisia testejä, joilla kartoitetaan työntekijöiden viestijätyylit. Testien tarkoituksena on hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä, eli kunkin käyttäytymis- tai vuorovaikutustyyli. Tällä tarkoitetaan sellaista tapaa toimia, joka vaatii meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa. 

Testi saattaa auttaa sinua hahmottamaan,toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Omaa tapaansa toimia, käyttäytyä ja vuorovaikuttaa, voi hahmottaa karkeasti ilman testiäkin, esimerkiksi kuuntelemalla miten puhumme ja pysähtymällä miettimään, miten sisäistämme asiat. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois päin sinusta voidakseen keskittyä saatat itse loukkaantuneena miettiä, miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta, mitä kerrot? Toisaalta joku saattaa keskittyä ja naputtaa kynää samalla kun puhut tai hypistellä paperin reunaa. Saattaa olla, että jos hän ei naputtelisi tai hypistelisi, hän ei kuulisi. Joku taas haluaa katsoa puhujaa tai lukea itse lapun, vaikka toinen yrittäisi sitä hänelle lukea ääneen. ”Minun täytyy nähdä se itse” ei tarkoita, ettei sinuun luoteta, vaan usein on kyse tavasta sisäistää asioita.Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa myös se, millä nopeudella puhut.

  • Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
  • Tuntuu siltä, että idea toimii.”
  • Näyttää siltä, että idea toimii.”

Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, pystyt vaikuttamaan viestiisi. Voit motivoida ja innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.

Tunne tarttuu

Tunne todellakin tarttuu. Lapseni totesi joskus tehdessäni lähtöä työmatkalle ja pakatessani ripeästi kasseja eteiseen, että hänellekin tulee kiireinen olo, vaikka ei ole kiire mihinkään.

Koska toiseen ei voi vaikuttaa, vain itseensä, on tärkeää pysähtyä.

Minkä tunteen haluat välittää työyhteisöllesi? Millä tunteellahaluat olla töissä? Millaisen tunteen kanssa haluat lähteä kotiin? Ja minkä tunteen haluat viedä kotiin?Näihin kaikkiin voit itse vaikuttaa, ja kaikkiin löytyy myös harjoitteita, joilla kyseisiä taitoja voi oppia. Sillä kuten muutkin taidot, myös tämä vaatii harjoittelua. Anna itsellesi aikaa, lauseen kaikissa merkityksissä.

Mahtavaa syksyä,

Katja

poliklinikka lehti
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen. Urheilun lisäksi hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Lisää Katjasta ja blogeja www.katjapasanen.fi
Facebooktwitterlinkedin

“Lentokoneen kautta näkyvä kaunis valomeri piilottaa asiat joita emme näe.”

”Kasvot hymyilevät hymyä joka ei aivan yllä silmiin saakka. Lentokoneen ikkunassa pimeydessä näkyy valaistuja ikkunoita kuin valomeri. Jokaisen ikkunan takana on joku. Jonkun tarina. Jonkun historia ja kokemus. Joku itkee, joku nauraa. 

Jonkinlainen tunne, tarina.

Lentokoneen kautta näkyvä kaunis valomeri piilottaa asiat joita emme näe.

Arjessa kello tikittää taustalla ja vaatii keskittymistä pysähtyä näkemään toinen… tai itsensä. Mutta vain tekemällä niin huomaamme tarinamme. 

Lentokoneen ikkunasta heijastuvat kasvot kätkevät oman tarinansa heijastaen…”

Kirjoitus on ote uudesta materiaalistani jossa tarinoiden kautta puramme erilaisia tunnetiloja. Uudet verkkokurssit ja materiaalit ilmestyvät syksyllä 2019 ja lisää vuoden 2020 aikana.

Piilotammeko ajatuksemme ja tunteemme vai viekö vain “arjen kiire” ohi niin nopeasti ettemme ehdi pysähtyä huomaamaan. Unohdamme katsoa toista.

Tai oma tarinamme. Muistammeko, että voimme itse vaikuttaa siihen mihin kuljemme.

Mitä, jos arjen tarina on tuntunut niin raskaalta ettei sitä jaksakkaan pitää harteillaan. Kun katsomme asioita oman kokemuksemme ja historiamme kautta emme myöskään halua vaivata muita. Tunteina saattaa olla pelko, häpeä, syyllisyys, jännitys tms.

”Menneinä aikoina työn tekeminen vaati lihaksia, nykyään aivoja, mutta tulevaisuudessa sydäntä.”

Minouche Shafik

Kuinka usein arjen kiireessä unohdamme havahtua näkemään silmiemme edessä, peilissä tai muissa, olevat asiat.

Kierrän yritysten tilaisuuksen puhujana ja aiheena on saman asian erilaiset näkökulmat. Lähden kuitenkin poikkeuksetta liikkeelle pysähtymisestä.

”Rohkeus on olla haavoittuvainen.”

Millä pysäytät itsesi huomaamaan?

Aiemmin on ollut puhetta läsnäolosta ja joitakin harjoituksia läsnäolon tukemiseen kuten tässä, niin silti arki saattaa välillä kaapata mukaansa.

Koska kaikki lähtee itsestä, millainen on sinun tarinasi.

Millainen alku on tällä päivällä ja huomisella…. miten huomaat itsesi. Mitä pidät mukana ja mistä päästät irti. Miten olet hetkessä…. tai roikutko kiinni sellaisessa mistä voisit luopua.

Näin jossain lainauksen London School of Econmics johtajan Minouche Shafik sanoista;

”Menneinä aikoina työn tekeminen vaati lihaksia, nykyään aivoja, mutta tulevaisuudessa sydäntä.”

Aloitathan itsestäsi, annat itsellesi samat kannustavat ajatukset ja sanat, aikaa kuten soisit muille.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Kuvat: Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Kun mikään ei riitä

Tappio

“Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….”

Kun tavoitteet ovat kovat ja paine kasvaa niin tunne tekemiseen muuttuu. Aiemmin olemme puhuneet asiasta suoritustunteen ja nollaamisen näkökulmasta. Tänään sivuamme, aloitamme hieman, jaksamisen ja uskalluksen tunnistaa tunteensa suorittamisen ohella.

Unohdamme helposti, huomaamatta, suorituksen tekeminen muuttuu tunteen myötä.

Tekeminen muuttuu tunteen myötä. Kun siihen vielä lisää suorittavan luonteen tai intohimon asiaa kohtaan niin rajojen tunnistaminen on haastavaa. Samaan aikaan, kun pitäisi tehdä kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa, niin pitäisi tunnistaa myös tarve milloin pysähtyä huilaamaan tai vain tarkastelemaan jaksamista ja suuntaa. Vaikeaa.

Siihen vielä lisäämme omien odotusten päälle, muiden hyvää tarkoittavat, kannustukseksi ja tsempiksi tarkoitetut kommentit ”kyllä nuorena jaksaa” tai ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, tunnollinen nuori pelkää olla tyytyväinen mihinkään vaikka sekin on tärkeää,pysähtyä tunnistamaan hyviä asioita jotta voi kehittyä.

“Uskomus siihen,että sinä riität. Ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.”

Jaksaminen

Ylellä ollut kirjoitus jaksamisesta jossa kävi ilmi, että tapa käsitellä asioita ja vaikutus jaksamiseen oli näkynyt jo lukiossa. Jo 2016 kirjoitettiin Laura Sokan tutkimuksesta työuupumuksen vaikutuksesta aivoihin (yle 30.3.2016 Terveys, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa ).

”olen aina tehnyt tätä” tokaisi kerran eräs ammattivalmentaja minulle. Uupumus näkyi hänen kasvoillaan ja kuului äänessä. Mitä muuta voisin tehdä? Kun uupumus iskee ja olet yksin asian kanssa niin millä pääset ulos. Kun intohimon liekki katoaa ja viikot seuraavat toisiaan. Harjoitukset, pelit, bussimatkat… sama rytmi kaudesta toiseen. Jatkuva paine ja odotukset… omat ja muiden…” 

Kun työstä katoaa mielekkyys ja tilalle tulee uupumus niin työnmäärällä ei ole merkitystä, vain tunteella. (ote Katja Pasasen keväällä 2019 julkaistavasta kirjan materiaaleista)

Urheilu ei ole poikkeus, riippumatta roolista ja ympäristöstä, tunne koskee varsinkin kaikkea missä toimimme “intohimotyön näkökulmasta”. Kun nuorena pitäisi jaksaa ja aina voi olla parempi ja lisäksi työ on juuri sitä mitä aina halunnut tehdä… sitten et saakaan tukea vaikealla hetkellä tai keskustelut ovat vain oman mielen sisällä, niin tunne muuttuu.

“Mitä korkeammalla valmennat sitä vaikeampi on saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja jaksamiseen.” (ProCoachK, www.procoachk.com)

basketball-seagulls-liiga

Tunnista

Jaksamisen näkökulmasta voi pysähtyä esimerkiksi miettimään ja tunnistamaan asioita.

Tunnista miltä sinusta tuntuu? Miten reagoit asioihin ja jaksatko toteuttaa arjessa myös harrastuksiasi vai onko arki suorittamista päivästä toiseen. Saatko nukutua ja heräätkö virkeänä. Millä tunteella lähdet uuteen päivään? 

Keinoja ja kyselyjä tunnistaa uupumus on paljon. Miten sitä voisi ennalta ehkäistä?

Tunnistaa omat tavat toimia

  • Miettiä asioita jotka auttavat jaksamaan arjessa, tässä siihen liittyen aiempi kirjoitus (Aika on…)
  • Liittyykö tapaan toimia jokin ajatusmalli, uskomus (äänetön- kirjoitus)
  • Miten reagoit tilanteisiin 

Pääasia, että tiedostat tilanteen ja sen jälkeen niihin on helpompi saada työkaluja. 

Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….

Urheilussa myös meillä tunne on vahvasti mukana. Onkin tärkeää tunnistaa ja tiedostaa juurikin tunnetaidot ja tapa reagoida. Vahvuuksien vahvistamisen voi aloittaa ennen lukkoja. Urheilussa myös aina tapahtuu virheitä ja vääriä arvioita mitkä saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Se miten reagoimme niihin ja autamme muita omalta osaltamme reagoimaan, onkin avainasemassa.

Uskomus siihen,että sinä riität, ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.

Brene Brown mainitsee kirjassaan Dare to Lead tunteesta joka on kuin Karhulan Karhuperheestä jossa karhuperheen isä kokeilee uutta hattua vanhan kuluneensa tilalle, mutta jokaisessa on jotain (iso,pieni, kevyt, raskas jne) jolloin syntyy päätös pysyä hyvin istuvassa vanhassa hatussa kuin vaihtaa vaihtamisen vuoksi. 

Muistathan,

Uskallus olla oma itsensä ja tunnistaa tunne on pohja myös vahvuudelle.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen. Häneltä on tulossa keväällä 2020 kirja, kooste kokemuksen näkökulmista, urheiluvalmennukseen ja yritysjohtamiseen työkaluksi.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Suoritustunne

Tunne, Kehonkieli, Käytös

Suoritustunne, tunne jolla lähdemme tekemään asioita vaikuttavat siihen mitä teemme.

Riippumatta ympäristöstä.

Koulussa saattaa olla kivan ja tylsän aineen välillä huomattava ero tunteessa. Millä tunteella oppilas lähtee tunnille ja miten tunne silloin vaikuttaa oppimiskykyyn, arvaammekin. Sama on pelitilanteissa, kun “pitää tehdä” jotain, on aivan eri tunnetila pelata kuin, jos olisi tunne, että osaan ja pystyn eli itseluottamusta ja rentoutta. Rentous ja luottamus heijastuvat tekemiseen. Yllä olevat pätevät myös työyhteisöihin, huomaa tunne jolla avaat oven aamulla töihin mentäessä.

Suoritustunne

Suoritustunteeseen voi vaikuttaa. Tunteensa voi valita. Miksi se on niin tärkeää?

Ympäristön näkökulman kannalta, tunne tarttuu. Ei siis ole ihan sama millä tunteella menet koppiin tai työpaikalle. Toinen, jokaisella on mukavampi olla tunteessa josta saa energiaa ja luottamusta kuin päinvastaisessa. Lisää tästä myöhemmin.

Alla linkki Radio Porin haastatteluun syyskuussa, nappasin pätkän suoritustunteesta tähän. (Koko haastattelu kuunneltavissa Radio Pori Radalla -sarja, jakso 5 13.9.2019)

Radio Pori

“Älä anna sen, mitä et voi tehdä, häiritä sitä, mitä voit tehdä.” John Wooden

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Artikkelin pääkuva: Porin Pesäkarhut, kuva:Pekka TuomistoFacebooktwitterlinkedin

Toivon sinulle…

Erilainen kirja

Yleensä kuuntelen autossa työhöni liittyviä äänikirjoja, 1-2 kirjaa viikossa. Nyt nappasin sattuman varaisesti, ilman “takakannen” lukemista, vain jonkun muun. Kirja oli Sofia Lundbergin esikoisteos Punainen Osoitekirja, Otava.

Tarina kuljettaa läpi historian kertoen lähes satavuotiaan Doriksen tarinaa punaisen osoitekirjan nimien kautta. Miksi kirja päätyy tänne blogiini?

Kirjassa on kohtia jotka herättivät miettimään muutenkin, kirjan ulkopuolelle.

Kuinka nimet ja kasvot vaihtuvat arjessamme.

Valitsin kirjan kun arkeni on ollut kiireistä ja halusin saada ajatukseni hetkeksi muuhun. Lukeminen on ollut nuoresta asti tapani rentoutua. Autossa, kirjaa kuuntelemalla, saan osan sitä tunnetta myös jokaiseen päivääni. Matkustaminen ei tunnu raskaalta vaan antaa energiaa. Vaikka kirja olisi työhönikin liittyvä, antaa se kuitenkin samaa rentouttavaa tunnetta ja ajatusten vapautta.

Pysähdyin tämän kirjan kanssa miettimään arjen kiirettä. Kuinka kiireessä kohtaamiset saattavat olla hetkellisiä, toiselle enemmän merkityksellisiä kuin toiselle. Iästä riippumatta.

Välillä huomaamme vasta jälkikäteen, ettemme olleet kohtaamisessa läsnä emmekä saa hetkeä enää takaisin.

Ketä ilman et arjessa haluaisi olla? Huomaatko hänet vai viekö arki mukaan?

Toivon sinulle…

“Toivon sinulle kaikkea tarpeeksi. Tarpeeksi aurinkoa valaisemaan päiväsi, tarpeeksi sadetta, jotta osaisit arvostaa aurinkoa, tarpeeksi iloa ravitsemaan sieluasi, tarpeeksi tuskaa, jotta osaisit arvostaa elämän pieniä iloja, ja tarpeeksi kohtaamisia, jotta aina silloin tällöin osaisit jättää myös jäähyväiset.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Arkemme kiitää päivästä toiseen juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin annamme sen kulkea. Mihin haluamme arkemme käyttää ja kenen kanssa? Mistä on aika päästää irti?

Muistutathan itseäsi pysähtymään ja nauttimaan hetkistä.

Mutkat eivät ole vaarallisia

”Madame opetti minulle, että ihmisellä on monta eri hahmoa. Että se mitä toivoo ei aina ole se oikea, että meillä kaikilla on monia polkuja kuljettavana matkallamme kohti yhtä ja samaa kuolemaa. Että päädymme vaikeisiin risteyksiin, mutta että niiden jälkeen polku voi taas suoristua. Ja että mutkat eivät ole lainkaan vaarallisia. (Lundberg, Punainen osoitekirja)

Elämän varrella törmää niin moniin nimiin. Oletko ajatellut sitä, Jenny? Nimiin jotka tulevat ja menevät. Jotka särkevät sydämen ja saavat kyyneleet silmiin. Joista tulee rakastajia tai vihollisia.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Miten näemme mutkat tai jäämmekö mutkaan jumiin? Osaammeko jatkaa matkaa? Luotammeko, että mutkan jälkeenkin tie jatkuu. Voiko arjen risteyksiin varautua ja mihin haluamme siitä kääntyä?

Jokaisen polku on omanlaisensa ja kun pysähdymme säännöllisesti matkan varrella miettimään mihin olemme menossa ja miksi, niin käännökset arjessa ovat helpompia.

Joku on joskus kirjoittanut, Kukat tarvitsevat aikaa puhjeta kukkaan. Samoin tarvitset sinä

 

Anna itsellesi aikaa arjessa.

Olet tärkein. Vain antamalla aikaa itsellesi pystyt antamaan sitä myös muille ja huomaamaan hyvän ympärilläsi.

Ihanaa viikonloppua,

Katja

Lainaukset kirjasta: Sofia Lundberg, Punainen Osoitekirja, Otava 2018

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

 

 

 

 

 

 Facebooktwitterlinkedin

“Valmentaja vaikuttaa urheilijaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Palasin viime joulun joulukalenterin teksteihin valmentajuudesta. Kuten sanotaan, “valmentaja vaikuttaa valmennettavaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Valmentaminen

Mitä on valmentaminen?
Mitä on itseluottamus?
Mitä on motivaatio?
Millainen valmentaja olen?
Miksi valmennan?

Tuttuja sanoja ja mietteitä, mutta koska viimeksi niiden äärelle on ehtinyt arjessa pysähtyä.

Jokainen muistaa lapsuuden ja nuoruuden erilaiset opettajat ja valmentajat, joskus heidän sanoillaan on ollut jopa vaikutusta aikuisiän valintoihin.

Millainen valmentaja haluat olla?

Ei ole yhtä tapaa valmentaa, mutta miten tiedostat millainen haluat olla ja miten sinne pääsee? Millä tunnistat urheilijoiden eri motivaatio tekijät ja huomioit heitä myös yksilöinä ilman, että se tuntuu vievän kaiken aikasi ja jaksamisesi.

Kuten tiedämme, valmennus ei rajoitu harjoitus-ja ottelutapahtumiin vaikka ne näkyvät ulospäin. Oman toiminnan tiedostaminen auttaa myös jaksamaan.

“Kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä”

Millaiset muistot sinä haluat jättää jälkeesi?

Koen, että vuorovaikutukseen ei päästä ennen kuin huomaamme omat tapamme toimia. Kun tunnistamme omat tapamme niin tiedostamme miten viestimme, reagoimme ja toimimme. Sen  jälkeen voimme vaikuttaa muiden.

Psyykkinen kehitys

Vuorovaikutustaidot

Mitä ovat vuorovaikutustaidot…
Vuorovaikutustaitoihin luetaan niin kuuntelu-  kuin itseilmaisuntaidot, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot aina yhteistyötaidoista ja ryhmädynamiikkaan. Keskeisiä valmentajalle, mutta myös kaikkeen arkeemme. Kaikkia niitä voi myös tiedostaa ja harjoitella.
Ajattelutapamme vaikuttaa motivaatioomme ja ohjaa valintojamme, käytöstämme ja toimintaamme. Siksi aloitamme verkkokurssimme valmentajuudenkin osuuden pysähtymisestä millainen olen, miten reagoin ja miksi.

Kun valmennamme joukkuetta valmennamme myös yksilöitä olemmalla oma itsemme.

Parasta-Esille-Sinusta

“Make a golden impression” J.Afremow mainitsee puhuttaessa kaikki elekielestä tekemiseen.

Asia on aina kiinnostanut minua ja siksi olenkin käyttänyt sen ympärillä aikaa useamman kauden. Tutkimisen seurauksena syntyi Pro CoachK-palvelu jossa on luotu työkaluja valmentajuuden ympärille. Voit lukea siitä lisää palvelun sivuilta.  Se on apuväline, työkalupakki ja kaikki koostettu yhteen, mutta siltikin kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä.

“Tämä pitäisi olla joka juniorijoukkueessa ja seurassa.”

Jukka Jalonen

 

 

Tsemppiä mietintään ja loistavaa viikkoa,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja PasanenFacebooktwitterlinkedin

10 + 1 Tapaa

Lehdet ja kirjoitukset ovat täynnä, eri mittaisilla kohdilla listattuina vinkkeinä, tehdä jotain. Kuten myös viime blogissani oli rohkeudesta.

Jatkoin samalla ajatuksella ja kysyin ihmisiltä mikä heille tekee tunteen. Ai minkä tunteen?

Arvaatko….

 

  1. Korjaan autoa
  2. Autan ystävää
  3. Luen kirjaa
  4. Kuva työpöydällä
  5. Vihreä nauha kädessä
  6. Kynttilä ikkunalla
  7. Puun varjo pihalla
  8. Kirjat pöydällä
  9. Sunnuntain remonttiohjelmat
  10. Verenpainemittari

 

 

 

  1. onnistuminen
  2. rakkaus
  3. kiitollisuus, että voin
  4. motivaatio
  5. isän rakkaus
  6. ikävä
  7. pelko
  8. luottamus
  9. loma
  10. terveys

 

+ 1, minkä tunteen sinä haluat ja millä tavoin saat kyseisen tunteen itsellesi ?

Voit laittaa minulle viestiä mikä tuo sinulle tunteen, ja minkä tunteen. Mutta tärkeintä on, että tiedostat itse.

” it`s okey to feel the feels” (unknown)

 tuntea tunne on ok

 

Ihanaa viikkoa,

Katja

P.S. Toisella tavalla tunteesta olen kirjoittanut joskus aiemmin, kurkkaa kirjoitus tästä.

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. Katjan arjessa käyttämät työkalut ja asiat testattuina helppottamassa sinun arkeasi ProCoachK-palvelussa.

Tulossa verkkokurssi syksy 2019

Facebooktwitterlinkedin