Suoritustunne

Tunne, Kehonkieli, Käytös

Suoritustunne, tunne jolla lähdemme tekemään asioita vaikuttavat siihen mitä teemme.

Riippumatta ympäristöstä.

Koulussa saattaa olla kivan ja tylsän aineen välillä huomattava ero tunteessa. Millä tunteella oppilas lähtee tunnille ja miten tunne silloin vaikuttaa oppimiskykyyn, arvaammekin. Sama on pelitilanteissa, kun “pitää tehdä” jotain, on aivan eri tunnetila pelata kuin, jos olisi tunne, että osaan ja pystyn eli itseluottamusta ja rentoutta. Rentous ja luottamus heijastuvat tekemiseen. Yllä olevat pätevät myös työyhteisöihin, huomaa tunne jolla avaat oven aamulla töihin mentäessä.

Suoritustunne

Suoritustunteeseen voi vaikuttaa. Tunteensa voi valita. Miksi se on niin tärkeää?

Ympäristön näkökulman kannalta, tunne tarttuu. Ei siis ole ihan sama millä tunteella menet koppiin tai työpaikalle. Toinen, jokaisella on mukavampi olla tunteessa josta saa energiaa ja luottamusta kuin päinvastaisessa. Lisää tästä myöhemmin.

Alla linkki Radio Porin haastatteluun syyskuussa, nappasin pätkän suoritustunteesta tähän. (Koko haastattelu kuunneltavissa Radio Pori Radalla -sarja, jakso 5 13.9.2019)

Radio Pori

“Älä anna sen, mitä et voi tehdä, häiritä sitä, mitä voit tehdä.” John Wooden

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Artikkelin pääkuva: Porin Pesäkarhut, kuva:Pekka Tuomisto

Facebooktwitterlinkedin

Toivon sinulle…

Erilainen kirja

Yleensä kuuntelen autossa työhöni liittyviä äänikirjoja, 1-2 kirjaa viikossa. Nyt nappasin sattuman varaisesti, ilman “takakannen” lukemista, vain jonkun muun. Kirja oli Sofia Lundbergin esikoisteos Punainen Osoitekirja, Otava.

Tarina kuljettaa läpi historian kertoen lähes satavuotiaan Doriksen tarinaa punaisen osoitekirjan nimien kautta. Miksi kirja päätyy tänne blogiini?

Kirjassa on kohtia jotka herättivät miettimään muutenkin, kirjan ulkopuolelle.

Kuinka nimet ja kasvot vaihtuvat arjessamme.

Valitsin kirjan kun arkeni on ollut kiireistä ja halusin saada ajatukseni hetkeksi muuhun. Lukeminen on ollut nuoresta asti tapani rentoutua. Autossa, kirjaa kuuntelemalla, saan osan sitä tunnetta myös jokaiseen päivääni. Matkustaminen ei tunnu raskaalta vaan antaa energiaa. Vaikka kirja olisi työhönikin liittyvä, antaa se kuitenkin samaa rentouttavaa tunnetta ja ajatusten vapautta.

Pysähdyin tämän kirjan kanssa miettimään arjen kiirettä. Kuinka kiireessä kohtaamiset saattavat olla hetkellisiä, toiselle enemmän merkityksellisiä kuin toiselle. Iästä riippumatta.

Välillä huomaamme vasta jälkikäteen, ettemme olleet kohtaamisessa läsnä emmekä saa hetkeä enää takaisin.

Ketä ilman et arjessa haluaisi olla? Huomaatko hänet vai viekö arki mukaan?

Toivon sinulle…

“Toivon sinulle kaikkea tarpeeksi. Tarpeeksi aurinkoa valaisemaan päiväsi, tarpeeksi sadetta, jotta osaisit arvostaa aurinkoa, tarpeeksi iloa ravitsemaan sieluasi, tarpeeksi tuskaa, jotta osaisit arvostaa elämän pieniä iloja, ja tarpeeksi kohtaamisia, jotta aina silloin tällöin osaisit jättää myös jäähyväiset.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Arkemme kiitää päivästä toiseen juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin annamme sen kulkea. Mihin haluamme arkemme käyttää ja kenen kanssa? Mistä on aika päästää irti?

Muistutathan itseäsi pysähtymään ja nauttimaan hetkistä.

Mutkat eivät ole vaarallisia

”Madame opetti minulle, että ihmisellä on monta eri hahmoa. Että se mitä toivoo ei aina ole se oikea, että meillä kaikilla on monia polkuja kuljettavana matkallamme kohti yhtä ja samaa kuolemaa. Että päädymme vaikeisiin risteyksiin, mutta että niiden jälkeen polku voi taas suoristua. Ja että mutkat eivät ole lainkaan vaarallisia. (Lundberg, Punainen osoitekirja)

Elämän varrella törmää niin moniin nimiin. Oletko ajatellut sitä, Jenny? Nimiin jotka tulevat ja menevät. Jotka särkevät sydämen ja saavat kyyneleet silmiin. Joista tulee rakastajia tai vihollisia.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Miten näemme mutkat tai jäämmekö mutkaan jumiin? Osaammeko jatkaa matkaa? Luotammeko, että mutkan jälkeenkin tie jatkuu. Voiko arjen risteyksiin varautua ja mihin haluamme siitä kääntyä?

Jokaisen polku on omanlaisensa ja kun pysähdymme säännöllisesti matkan varrella miettimään mihin olemme menossa ja miksi, niin käännökset arjessa ovat helpompia.

Joku on joskus kirjoittanut, Kukat tarvitsevat aikaa puhjeta kukkaan. Samoin tarvitset sinä

 

Anna itsellesi aikaa arjessa.

Olet tärkein. Vain antamalla aikaa itsellesi pystyt antamaan sitä myös muille ja huomaamaan hyvän ympärilläsi.

Ihanaa viikonloppua,

Katja

Lainaukset kirjasta: Sofia Lundberg, Punainen Osoitekirja, Otava 2018

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

 

 

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin

“Valmentaja vaikuttaa urheilijaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Palasin viime joulun joulukalenterin teksteihin valmentajuudesta. Kuten sanotaan, “valmentaja vaikuttaa valmennettavaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Valmentaminen

Mitä on valmentaminen?
Mitä on itseluottamus?
Mitä on motivaatio?
Millainen valmentaja olen?
Miksi valmennan?

Tuttuja sanoja ja mietteitä, mutta koska viimeksi niiden äärelle on ehtinyt arjessa pysähtyä.

Jokainen muistaa lapsuuden ja nuoruuden erilaiset opettajat ja valmentajat, joskus heidän sanoillaan on ollut jopa vaikutusta aikuisiän valintoihin.

Millainen valmentaja haluat olla?

Ei ole yhtä tapaa valmentaa, mutta miten tiedostat millainen haluat olla ja miten sinne pääsee? Millä tunnistat urheilijoiden eri motivaatio tekijät ja huomioit heitä myös yksilöinä ilman, että se tuntuu vievän kaiken aikasi ja jaksamisesi.

Kuten tiedämme, valmennus ei rajoitu harjoitus-ja ottelutapahtumiin vaikka ne näkyvät ulospäin. Oman toiminnan tiedostaminen auttaa myös jaksamaan.

“Kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä”

Millaiset muistot sinä haluat jättää jälkeesi?

Koen, että vuorovaikutukseen ei päästä ennen kuin huomaamme omat tapamme toimia. Kun tunnistamme omat tapamme niin tiedostamme miten viestimme, reagoimme ja toimimme. Sen  jälkeen voimme vaikuttaa muiden.

Psyykkinen kehitys

Vuorovaikutustaidot

Mitä ovat vuorovaikutustaidot…
Vuorovaikutustaitoihin luetaan niin kuuntelu-  kuin itseilmaisuntaidot, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot aina yhteistyötaidoista ja ryhmädynamiikkaan. Keskeisiä valmentajalle, mutta myös kaikkeen arkeemme. Kaikkia niitä voi myös tiedostaa ja harjoitella.
Ajattelutapamme vaikuttaa motivaatioomme ja ohjaa valintojamme, käytöstämme ja toimintaamme. Siksi aloitamme verkkokurssimme valmentajuudenkin osuuden pysähtymisestä millainen olen, miten reagoin ja miksi.

Kun valmennamme joukkuetta valmennamme myös yksilöitä olemmalla oma itsemme.

Parasta-Esille-Sinusta

“Make a golden impression” J.Afremow mainitsee puhuttaessa kaikki elekielestä tekemiseen.

Asia on aina kiinnostanut minua ja siksi olenkin käyttänyt sen ympärillä aikaa useamman kauden. Tutkimisen seurauksena syntyi Pro CoachK-palvelu jossa on luotu työkaluja valmentajuuden ympärille. Voit lukea siitä lisää palvelun sivuilta.  Se on apuväline, työkalupakki ja kaikki koostettu yhteen, mutta siltikin kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä.

“Tämä pitäisi olla joka juniorijoukkueessa ja seurassa.”

Jukka Jalonen

 

 

Tsemppiä mietintään ja loistavaa viikkoa,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

10 + 1 Tapaa

Lehdet ja kirjoitukset ovat täynnä, eri mittaisilla kohdilla listattuina vinkkeinä, tehdä jotain. Kuten myös viime blogissani oli rohkeudesta.

Jatkoin samalla ajatuksella ja kysyin ihmisiltä mikä heille tekee tunteen. Ai minkä tunteen?

Arvaatko….

 

  1. Korjaan autoa
  2. Autan ystävää
  3. Luen kirjaa
  4. Kuva työpöydällä
  5. Vihreä nauha kädessä
  6. Kynttilä ikkunalla
  7. Puun varjo pihalla
  8. Kirjat pöydällä
  9. Sunnuntain remonttiohjelmat
  10. Verenpainemittari

 

 

 

  1. onnistuminen
  2. rakkaus
  3. kiitollisuus, että voin
  4. motivaatio
  5. isän rakkaus
  6. ikävä
  7. pelko
  8. luottamus
  9. loma
  10. terveys

 

+ 1, minkä tunteen sinä haluat ja millä tavoin saat kyseisen tunteen itsellesi ?

Voit laittaa minulle viestiä mikä tuo sinulle tunteen, ja minkä tunteen. Mutta tärkeintä on, että tiedostat itse.

” it`s okey to feel the feels” (unknown)

 tuntea tunne on ok

 

Ihanaa viikkoa,

Katja

P.S. Toisella tavalla tunteesta olen kirjoittanut joskus aiemmin, kurkkaa kirjoitus tästä.

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. Katjan arjessa käyttämät työkalut ja asiat testattuina helppottamassa sinun arkeasi ProCoachK-palvelussa.

Tulossa verkkokurssi syksy 2019

Facebooktwitterlinkedin

Rohkeus

katja pasanen

Viime viikolla puhuimme arjen rohkeudesta ja laitoin siihen muutaman askelmerkin. Kiitos viesteistä ja pyynnöstänne, jatketaan samalla teemalla. Avaan askelmerkkejä muutamilla sanoilla.

Luota itseesi

Itseluottamus syntyy itsetuntemuksesta.

Millainen olet? Millainen haluat olla? Mitkä ovat vahvuutesi ?

Arjessa usein kuljemme tuttuja polkuja, saatamme jäädä kiinni totuttuihin rutiineihin. Pysähdy siis miettimään millainen olet, millainen haluat olla ja mikä tuottaa sinulle iloa.

Jos arkesi on nyt juuri sellainen kuin haluat, se on mahtavaa. Muista olla tyytyväinen myös siitä, minkä vahvan tunteen ja pohjan se sinulle antaakaan. Nauti tunteesta.

Anna itsellesi aikaa

Lapsenakaan emme oppineet kävelemään heti vaan kaaduimme, nousimme ylös, yritimme uudestaan… toistoa ja lopulta opimme kävelemään. Samoin ruokailu, polkypyöräily ym taidot. Anna tällekin taidolle aikaa. Harjoittele itsetuntemustasi ja rohkeuttasi.

Anna itsellesi lupa epäonnistua

Epäonnistuminen ei tarkoita, ettet voi oppia.

Uskalla kokeilla ja pysähtyä miettimään. Jatkamme aiemmalla teemalla. Lapsena kun opettelimme kävelemään ja kaaduimme, ei meille tullut mieleen ettemme voisi jossain vaiheessa oppia asiaa. Emme miettineet muutaman kaatumisen jälkeen ettemme pysty tähän. Meillä ei ollut mielessämme sellaista mahdollisuutta.

Kaatuminen on välillä ok.

Kokeile uutta

Harvoin vanhalla tavalla toimia saavutamme uusia tuloksia.

Näe hyvät asiat itsessäsi

Missä olet hyvä? Kirjaa kaikki asiat, työ, arki, vapaa-aika, ominaisuudet…. listaa useampi kymmenen asiaa. Keskitymme niin usein vain siihen missä haluamme olla parempia,että unohdamme mitä kaikkea hyvää meissä on.

rohkeus

Olen hyvä…

Uskalla pyytää apua

Kuka voi auttaa sinua? Uskalla kysyä apua, se ei ole heikkoutta vaan rohkeutta. Ihmiset yleensä auttavat mielellään, mutta emme osaa lukea ajatuksia, pyydä siis apua.

Päästä irti epäonnistumisista ja menneistä asioista

Turhaan vedät mukanasi asioita joita et voi enää muuttaa. Voit ottaa niistä opin, jos opittavaa on jottei samaa virhettä toista uudestaan, mutta sen jälkeen käännä katse siihen suuntaan mihin voit vaikuttaa.

Tunnista pelkosi ja mistä ne syntyy

Kun tunnistat mitkä asiat tuovat jännityksen ja pelon tunnetta niin niihin on helpompi keksi keinot hallita. Voit kurkata jännityksestä  aiemman kirjoitukseni.

Ole rehellinen itsellesi

Tiedosta mitä teet ja miksi. Teetkö asioiden eteen oikeasti asioita vai onko se edelleen suunnitelmana. Onko siinä vielä mukana ”sitten kun”, ”aloitan kun”, ”tänään ei”…

Pysähdy miettimään teetkö asioita suunnitelmasi mukaan vai onko se vielä suunnitelmaa tai puhetta.

Anna itsellesi kiitosta

Tunnista onnistumiset ja huomioi ne. Anna itsellesi kiitosta. Moitimme itseämme helposti, huomaattakin. Huomioi tietoisesti onnistumiset, niitä arjessa kuitenkin joka päivä enemmän.

 

Ihanaa päivää,

Katja

Katja -Pasanen

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. Katjan arjessa käyttämät työkalut ja asiat testattuina helppottamassa sinun arkeasi ProCoachK-palvelussa.

LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Rohkeus arjessa

Katselin lapsen leikkiä supersankarin asussaan. Ilo ja eläytyminen näkyi olemuksessa, hän teki mielessään mahtavia asioita. Luottamus, mielikuvitus ja puku, mikä voittamaton yhdistelmä. Teininä haastamme usein kavereiden kanssa erilaisilla ”kuka uskaltaa” -ajatuksilla.

 

Mistä syntyy meidän aikuisten arjen rohkeus?

Mitä rohkeus on sinulle?

Millaisen tunteen rohkeus tuo sinulle?

Mitkä asiat horjuttavat rohkeuttasi?

Miten puhut itsellesi?

 

Mitä jos….

Erään urheilijan kanssa puhuimme ajatuksista jotka häntä vaivaavat tällä hetkellä kun hänen itseluottamuksensa on alhaalla, ja heijastuu kaikille osa-alueille. Erilaiset tapahtumat saavat hänen ajatuksissaan aikaan tunteen, ”mitä jos…” asia menee pieleen. Ja kun tunne tulee saa se epävarmuuden tunteen voimakkaana päälle, ja siten tunne vahvistuu, ja… huomaatte kierteen.

Eilen soittelimme palatessani työmatkalta ja kuuntelin hänen puhettaan kysyen voiko käydä niin, että ”mitä, jos… asia ei tapahdukkaan”. Mitä jos asiat menevätkin toisin.

Kysyin mitä, jos ”mitä,jos” olisikin jatkumoltaan positiivinen tai onnistuminen. Mitä, jos ”mitä, jos” viekin energiaasi turhaan? Mitä, jos keskittyisitkin hetkeen ja olisit läsnä siinä?

Mitkä ovat sinun ”mitä jos”- asioita jotka estävät arjen rohkeutesi. Asioiden harkinta ja näkökulmien miettiminen on tästä erillinen asia. Puhun nyt enemmän tuttujen rutiinien muuttamisesta, uskomuksesta etten pysty ja epämukavuusalue vs mukavuusalue-tyylisesti.

 

”Rohkeus on uskallusta tehdä vaikka jännittäisi”

Uusi asia ja tilanne jännittää meitä useimpia, mutta kun tietää, että osaa ja on harjoitellut asiaa niin jännityksen tunne on helpommin hallittavissa. Emil Larmi totesi viime keväänä kun oli vieraanani luennolla, että hän on päättänyt tehdä asiat niin, että on rehellinen itselleen. Tietää, että on tehnyt parhaansa. Kun osaaminen on kunnossa on helpompi olla rohkea myös jännittävissä tilanteissa.

Mitä, jos lähdetkin arkeesi rohkeuden näkökulmalla? Millainen on sinun rohkeutesi ja tarinasi?

Laitoin alle muutamia askelmerkkejä rohkeuden polullesi ja voit kurkata myös aiemman kirjoituksen itsetuntemuksesta ja jännityksestä.

Mahtavaa, sinun näköistä viikkoa,

löydä oma superasusi,

Katja

 

Luota itseesi

Anna itsellesi aikaa

Anna itsellesi lupa myös epäonnistua

Kokeile uutta

Näe hyvät asiat itsessäsi

Uskalla pyytää apua

Päästä irti epäonnistumisista ja menneistä asioista

Tunnista pelkosi ja mistä ne syntyy

Ole rehellinen itsellesi

Anna itsellesi kiitosta

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Paikalla vai Läsnä

“Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin. ”

Oletko paikalla vai läsnä?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu ammattilaisten Seitti Pro – sivuilla.

https://www.seitti.pro/blogi/node/paikalla-vai-lasna

Katja Pasanen

Paikalla vai läsnä oli lause, jota kyselin nuorilta joka päivä kun kohtasimme yläasteen arjessa. Harjoittelimme, että vastaat kummin vain, pääasia, että tiedostat kumpaa olet.

”Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.” Ote Läsnä-blogikirjoituksesta 21.12.2018

Meillä on tarve tulla kuulluksi. Riippumatta iästä ja paikasta. Tänä päivänä meillä on arjessa niin paljon huomiosta kilpailevia asioita, että välillä on vaikeus pysähtyä ja olla läsnä. Riippumatta olemmeko kotona vai työyhteisössä, toinen ihminen huomaa, jos ajatuksesi karkaavat. Tunne, joka siitä seuraa puhujalle ei todennäköisesti vie asiaa eteenpäin.

Tätä ei kuitenkaan kannata sekoittaa meidän erilaisiin tapoihin sisäistää asioihin. Yksi sisäistää asioita kuulemalla, jolloin saattaa kääntää katseensa puhujasta pois ja kuunnella. Jos puhuja sisäistää esimerkiksi näkemällä niin katseen sijaan pään pois kääntäminen luo tunteen ettei toinen kuuntele. Siinä sitten, jos kolmas naputtaa sormillaan pöytää kun pitää samalla tehdä jotain, niin soppa on valmis jollemme tiedosta asiaa. Kun tiedostamme, niin voimme myös hyödyntää kaikessa viestinnässämme ja motivoinnissamme.

Katja Pasanen

 

Tietoisesti

Mutta takaisin läsnäoloon. Tietoiseen läsnäoloon.

Millaiset asiat tai ajatukset häiritsevät keskittymistäsi?

Mihin niistä voit vaikuttaa?

Haluatko olla läsnä? Miksi?

Läsnäolo on hetkessä. Se keskittymistä tilanteeseen, joka on siinä. Koen, että läsnäolo on vuorovaikuttamista koska on vaikea vuorovaikuttaa, jos ei ole läsnä.

Amy Cuddy kuvailee läsnäoloa ” Se läsnäolo josta puhun tarkoittaa yhteyttä omiin todellisiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa, arvoihinsa ja kykyihinsä sekä kykyä ilmaista ne luontevasti. Se ei ole mitään ylimaallista vaan se tulee ja menee.”

Läsnä

Oletko samaa mieltä alla olevan listani kanssa?

  • Läsnä oleminen on vuorovaikuttamista
  • Läsnä oleminen on itseluottamusta
  • Läsnä oleminen on kunnioitusta
  • Läsnä oleminen on aitoa
  • Läsnä oleminen on arvo

katja pasanen

Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin.

Palaan siten aiempaan. Miten voin olla läsnä työpäivässäni? Mitkä asiat häiritsevät keskittymistäni? Mikä tukee sitä? Kuuntele itseäsi ja muita. Tunnista. Läsnä oloa ja keskittymistä voi harjoitella eikä se ole jokin piirre joka sinulla on tai ei ole.

Aiemmin mainitusta blogista löydät erään yksinkertaisen läsnäoloharjoituksen. Kokeile ja tunnustele miten se vaikuttaa.

Paikalla vai Läsnä

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

“Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää. “

Ystävät - lapset - nuoret - tunnetaidot

”Mörri möykky tanssii ja ruokopilli soi, ruokopillin tahdissa tanssiakin voi…” Tyttö istuu keinussa yksin ja päässä  soi tuttu sävelmä. Syksyinen sää, maa on ruskea, luonto sopii hyvin yhteen hänen mielensä kanssa. Edessä on taas muutto… vaikka isä lupasi, että viimeinen, niin hän ei vielä usko.

Ei sillä, ei hän täällä ehtinyt montaa kaveriakaan saada kun kielikin oli niin outoa, mutta silti. ”Mörri möykky tanssii ja ruoko pilli soi….” miksi jotkut laulut soivat päässä, tyttö miettii ja keinuu hiljaa.

 

Jännitys

Kun uuden koulun logona on lepakko, voiko paikka olla normaali, miettii tyttö astellessaan pihaan.

Tilanne on samaan aikaan tuttu ja pelottava. Hän on kokenut kyllästymiseen asti uuteen kouluun menon ja silti se aina jännittää…. Tai joo , pelottaa. Mitä jos taas kohta muutetaan tai ehkä yhtä pelottavaa, mitä jos jäämme tänne. Millaista se olisi. Mitä, jos hän ei juuri täällä viihdykkään… tai saa yhtään kaveri. Miksi ei vain voitu jäädä sinne mistä kaikki hänen muistoissaan alkoi, tyttö miettii ja heilauttaa ajatuksissaan hieman vihaisestikin päätään. Suru näkyy hänen kasvoistaan vaikkei hän sitä tiedostakaan.

“Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää.”

Päivän viimeisellä tunnilla tyttö istuu viimeisessä pulpetissa näyttäen samaan aikaan surulliselta ja hämilliseltä. Päivä on kulunut esittäytyen jokaiselle opettajalle ja luokalle, hän on ollut huomion keskipisteenä vaikkei se tunnu kivalta ja yrittäen muistaa muiden nimiä. Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää. Jännitys puristuu kurkkuun ja saa sanat takeltelemaan. Ja jos hän miettii sitä hiemankin niin hän tuntee kuinka posket punoittavat. Välillä hän illalla miettii ennen nukahtamista kuinka haluaisi olla reippaampi ja rohkeampi. Sellainen kuin hän on nähnyt joidenkin muiden lasten olevan.

Opettaja puhuu jotain mikä on mennyt häneltä aivan ohi. Samassa kello soi ja ilmoittaa päivän päättyneen.

Lei

Hän kerää tavaransa ja lähtee ulos luokasta. Kulkiessaan kohti pihaa hän tuntee kevyen tönäisyn kädessään.  Katsoessaan hän näkee sievät ystävälliset tytön kasvot jotka hän tunnistaa luokassa olleeksi tytöksi.  ”Hei Lei” hän sanoo. Nimien muistamisessa hän on jo kehittynyt aika hyväksi, ihan oman muistiiinpainamisharjoituksensa avulla.

”Hei”, vastaa tyttö, ”kiva, että tulit meidän kouluun.” ”Ajattelin, ettet ehkä tunne täältä ketään niin voisin auttaa sinua tutustumaan, jos haluat.”

Siitä alkoi ystävyytemme. Lei oli saanut nimensä tähtisodan Prinsessa Leian mukaan, nauroimme usein, että onneksi hänen vanhempansa eivät pitäneet Pekka Puupään Justiinasta.

“Lei oli saanut nimensä tähtisodan Prinsessa Leian mukaan, nauroimme usein, että onneksi hänen vanhempansa eivät pitäneet Pekka Puupään Justiinasta.”

Hän tutustutti minut ystäväpiiriinsä ja parhaaseen kaveriinsa Nilsiin. Olin edelleen todella ujo ja koulun esitykset ovat minulle painajaisia.

Uusi materiaali ja tunnetaidot

Kirjoitus on ote uudesta materiaalistani jossa tarinoiden kautta puramme erilaisia tunnetiloja. Uudet verkkokurssit ja materiaalit ilmestyvät syksyllä 2019 ja lisää vuoden 2020 aikana.

Koulut ovat taas alkaneet ja uusi ympäristö sekä sen mukana tuoma jännitys on ollut monelle arkea. Jännityksen hallinnasta on kirjoituksia aiemminkin, tässä sivuamme asiaa hieman tunnetaitojen näkökulmasta.

Tunne on tärkeä. Tunteen tunnistaminen ja kohtaaminen, hyväksyminen. Kun tunteet kohtaa ja harjoittelee niiden käsittelyä ne eivät jää vellomaan takaraivoon tai puristamaan rintakehään. Mikään tunne ei synny sattumalta vaan tunteella on aina jokin merkitys. Ikävälläkin.

Tunnetaitojen harjoittelussa tulee tunnistamisen jälkeen tarpeen määrittely. Usein koulussa on syystäkin liikuntatunnin alussa energian purku. Välitunneillakin on paikkansa. On vaikea pysähtyä rauhoittumaan, jos pakkautunut energia on tunteena.

Tunteen sisällä pitäminen saattaa alkaa heijastumaan muilla keinoilla kuten levottomuus, turhautuminen, kiukku tms, jonka seurauksena “paha olla”  saattaa purkautua ulos esimerkiksi ajatuksena “toi on hölmö” tai “mä en osaa mitään”. Sen seurauksena toiminta muuttuu, saattaa näkyä esimerkiksi huutamisena.

Erään kerran kun olin vetämässä liikuntatuntia alakoulussa poikapainotteisessa ryhmässä niin teimme tunnin loppuun ohjatun rauhoittumisen jossa mukana mielikuvitus-ja hengitysharjoitusta. Siitä lapset lähtivät kotiin.

Sattumalta osuin myöhemmin, jokusen kuukauden päästä, vetämään jälleen samaa ryhmää ja sovittuamme pelit joita pelaamme pyysivät lapset itse voidaanko ottaa pelien välissä taas se rauhoittuminen ja myös ennen kuin lähdemme kotiin kun sitten helpompi olla. Totta kai. Ja yhdessä kävimme läpi miten asiaa voi itse harjoitella. Törmäsin osaan heihin ison tapahtuman erätauolla harrastusjoukkueensa kanssa ja siinäkin kuulemma olisi ollut toive saada ohjattu rauhoittuminen.

blogi - katja -pasanen

Tunnetaitoja voi siis harjoitella ja niiden tunnistamista on hyvä tukea. Ensin voi aloittaa omien tunnetaitojen vahvistamisesta. Tunne tarttuu ja tunne on tärkeä.

Ihanaa syksyn alkua,

Tarinasta lisää syksyllä,

t. Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Aika on…

Onpas siitä aikaa kun ehdin edellisen kerran kirjoittamaan 😀

Välissä on ollut talvikauden päättymisen mukana tuomat ”päivä kerrallaan” pelit sekä uuden kauden aloitukset, kesälajien kauden aloitus sekä jääkiekon Naisten ja Miesten MM-kisat, useampi leiri leirijohdon roolissa, ihanat asiakkaat, opiskelut, työt kaikkinensa, messut ja tapaamiset, yritysluennot yms ja arjessa putkiremppa kotona, sijaisasunnot takaisin muuttoineen. Kivaa, mutta sen verran vauhdikasta ettei ole saanut julkaisukelpoiseksi mitään.

Kiire vs. Paljon tekemistä

Pirkka-Pekka Petelius on todennut, että kiire ja paljon tekemistä on eri asia. Se on totta. Kiire on tunne, eikä itselläni ollut kiireen tunne keväällä päälimmäisenä, mutta paljon tekemistä kyllä.

Paljon tekemistä tekee sen, että joutuu olemaan todella hereillä jaksamisen kanssa ja välillä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, mikä asia kiireisin hoitaa nyt ja mikä huomenna. Paljon tekemistä on tuonut itselleni myös sen etten ole kirjoittamista miettinyt. Parhaiten asiani soljuvat paperille kun olen levännyt tai saan olla rauhassa omien ajatuksieni kanssa.

Jaksaminen

Olen oppinut ja opiskellut tunnistamaan jo vuosia sitten erilaisia tekijöitä jotka kertovat itselleni kuinka väsynyt olen. Esimerkiksi illalla lukeminen, mitä otan käteeni kertoo siitä, ja jos en jaksa lukea ollenkaan niin on aika rauhoittaa arkea. Lukeminen on tapani rentoutua ja nykyään, kun pidän asioista joita opiskelen, myös oppimateriaalien ja kirjojen lukeminen on todella kivaa, omalla tavallaan rentouttavaa. Nuorempana odotin lomia, jotta voin rauhassa lukea kirjan toisensa perään.

Lukemisen lisäksi itselleni jaksamisesta kertoo urheilu ja herääminen. Mitä urheilua valitsen tehdä sekä miten herään aamulla. Herääminen? Kyllä. Kun olen hyvässä vireessä, vaikka silloinkin olisi paljon tehtävää ja pitkiä päiviä niin levänneenä herään ajasta riippumatta ennen kellon soittoa. Virkeänä.

Unesta ja jaksamisesta puhutaan nyt paljon. Syystäkin. Pysähdy miettimään mitkä ovat sinut tapasi rentoutua. Mistä tunnistat oman väsymisen ja millä asioilla saat lisää energiaa arkeen.

Huolehdithan itsestäsi, olet tärkeä.

”Nyt vaan täytyy jaksaa koska…” Siihen on syynsä miksi lentokoneessa on ohje laittaa happimaski ensi itselle. Huolehdithan itsestäsi koska sinun jaksamisesi auttaa itsesi lisäksi myös ympäristöäsi.

Harjoitus

Erään urheilijan kanssa mietimme hänen jaksamistaan ja hän halusi oppia rentoutumaan. Yksi harjoitus jonka teimme hänelle oli helppo, arkeen tuotava harjoitus.

Mietimme ensin missä tai miten hän koki rentoutuvansa. Hänelle se oli eräs tietty ranta jonne hän menee yksin. Meren ranta jossa kuuntelee ja katselee merta. Varsinkin kauden aikana tämä ei vaan meinaa usein onnistua.

Teimme hänen kanssaan muutaman työkalun tukemaan meren tuomista arkeen. Ollessaan seuraavan kerran siellä hän otti kuvan rannasta sekä nauhoitti meren ääntä. Samalla hän oli meren äärellä kuten ennenkin, aisti kaikilla aisteillaan.

Kun hän myöhemmin haluaa hetkeksi päästä tuohon olotilaan hän voi katsella kuvaa, se voi olla esimerkiksi hänen puhelimensa taustakuvana muistuttamassa. Hän voi kuunnella äänitettä merestä tai tehdä mielikuvan näitä molempia apuna käyttäen.

Usein mietimme, että rentoudumme vain tietyssä paikassa tai tavalla. Joillekin se saattaa olla loma, ulkomaan matka ja siellä tehtävät asiat. Saattaa kuitenkin olla ettei matkoja pysty tekemään niin usein kun tarvitsisi. Silloin voi miettiä mitkä asiat lomalla tekevät rentouttavan olotilan. Sen jälkeen voi pysähtyä miettimään miten niitä asioita voisi tuoda osaksi arkeen ja mihin kohtaan arjessa niitä haluaa “tipautella”. Pysähtyessäsi miettimään löydät todennäköisesti useita jaksamista ja rentouttamista edistäviä asioita.

Rentouttavaa viikonloppua,

Katja

Ps. Voit lukea kirjoitusta tukevia aiempia blogeja kuten rutiinit ja tunne tarttuu sekä urheilijan suoritustunne.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

”Aina kun teet jotain saat tuloksia”

Tunne

Tänään kirjoituksessa tunne ja tulos tavoitteen mukana.

Aina kun teet jotain saat tuloksia. Mutta mitä tuloksia?

Tuloksen laatu sitten taas on kiinni tekemistäsi asioista, samoin se, viekö tekemisesi sinut tavoitetta kohti vai ei.

 

Aina kun teet jotain saat tuloksia.

Kuulin lauseen erään kurssin yhteydessä ja jäin siihen heti kiinni. Olen aiemminkin puhunut arjen valinnoista ja sama pätee tähän. Teemme joka päivä jotain joka tapauksessa. Teemmekö tietoisia valintoja vai ajelehdimmeko vain jonnekin, siinä on juuri se valinta.

Pysähdy miettimään mitä teet.

Miksi teet.

Millä tunteella teet.

Hypätäänkin siis seuraavaan steppiin.

Miten laitat sen arkeesi eli hieman kuin koulun lukujärjestys, mihin kohtaan viikkoasi se tulee ja kuinka usein.

Mitä teet silloin kun kukaan ei katso.

 

Tavoitteet jäävät usein puolitiehen juuri siksi, ettemme tee niiden eteen mitään.

Siirrämme niiden aloittamista helposti erilaisilla ”sitten kun”-verukkeilla aina siihen, kun on hyvä aika kuten kevät, syksy, loma, eläke tai muu ei niin käsillä oleva ajankohta.

Syy siirtämiseen kannattaakin tunnistaa.

Ja sitten kun aloittaa, miettiä jo valmiiksi, miten saat itsesi jatkamaan eli juuri nuo MIKSI asiat. Miksi asioista puhutaan linkatussakin kirjoituksessa. Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi. Ja millä tavalla. Ja milloin. Ja miten.

Mitä teet silloin kun kukaan ei katso. Silloin kun mieli kuiskaa asioita, joilla olisi helppo selittää ja  siirtää tekemistä huomiseksi.

Tavoitteiden tarkoitus on ohjata eteenpäin. Millaisilla viitoilla sinun matkasi kulkee?

Millaisen polun siis haluat?

 

Tavoitetta auttaa tunne

 

Tunteella

Kuten aiemminkin puhuttu, tunne on hyvä. Tunteet luovat kokemuksen. Kaikki tunteet ovat hyviä, mutta toiset tunteet antavat enemmän energiaa kuin toiset. Siksi sinun on valittava tunne jonka haluat. Mutta muistaa myös, että tunteen pysyminen ei ole automaatio samoin kuin, että olisi kivaa koko ajan. Vaikka treenaisit olympialaisiin rakastamassasi lajissa, osa harjoituksista on kivempia ja toiset tylsempiä. Silti huipulle tähtäävä urheilija tekee ne molemmat koska ilman niitä ei pääse tavoitteeseen. Asenne. Harjoiteltava asia. Ole armollinen itsellesi. Anna itsellesi aikaa. Kaikki taidon oppiminen, myös mielenhallinta ja mielen taidot ,siinä missä muutkin taidot vaativat harjoittelua. Silloin oma MIKSI ja tunteen valinta nousevat keskiöön.

Aina kun teet jotain saat tuloksia.

Mitä tuloksia haluat ja mitä valintoja teet tänään.

Mahtavaa kevättä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin