Tunnetaidot urheilussa

Kirjoitus on mukaelma Liikuntapsykologian tehtävää opinnoissa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa.

 

Tehtävänanto vapaamuotoisesti:

Vertaile omaan kokemukseen esimerkkiaineiston Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkelia.

Tarkastelen asiaa valmentajan näkökulmasta.

Taustaa, olen valmentanut yli kaksikymmentä vuotta, ensin poikia jääkiekossa ja sitten ringetessä valmentajana, valmennuspäällikkönä ja aluevalmentajana sekä kehittänyt ringetteliitolle valmentajanmateriaaleja ringettekouluun. Sitten palannut takaisin jääkiekon valmennukseen oman työn ohessa jääkiekkoliitossa sekä nyt viimeiset vuodet olen keskittynyt mentaalivalmennukseen eri lajeissa ja  kehittänyt valmentajien avuksi työkalun, Pro CoachK– palvelu, jolla valmentaja voi kehittää itseään ja tukea pelaajien kasvua. Kehittäminen lähti kun itse halusin kehittyä valmentajana ja huomasin, että muutkin. Olen startupini ProCoachK  kanssa tutkinut juurikin valmentajan toiminnan vaikutuksesta urheilijan ja joukkueen toimintaan.

Urheilussa on aina mukana tunne kuten artikkelissakin mainitaan. Asia on kiinnostanut minua aina, alkujaan oman valmentajuuden kasvattamisen näkökulmasta. Koenkin, että tunne on tärkeä, riippumatta asiasta. Pääasia, että tiedostamme tunteen, mistä se syntyy ja miksi sekä tiedostaa, että valitsemme tunteemme. Tunnetta saa olla, mutta pääasia, että sinä määrität tunteesi eikä tunne sinua.

Artikkelissa puhutaan sosiaalisten taitojen kehittämisestä turvallisessa ympäristöstä ja urheilun maailmassa turvallisessa valmentaja-urheilija – suhteessa. Koen, että itsetuntemus joka lähtee valmentajan omasta itsetuntemuksesta on kaiken perusta. Kun valmentajana tiedät itsestäsi miten miten toimit, reagoit, tunnet yms eri tilanteissa niin pystyt turvallisesti katsomaan urheilijan tunnetiloja menemättä mukaan niihin ja antamaan hänelle työkaluja niiden käsittelyyn. Empatia sympatian sijasta.

Tunne tarttuu, samoin käytös. Mielestäni valmentajuus on tai tavoitteena on olla esikuva tai supersankaruus kuten Hatsolo kertoi eräässä kuulemassani esityksestä. Mielestäni Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkeli tukee ajatusta.

Mitä nuorempana pystymme antamaan työkaluja tunnetaitohin, niin koulussa kuin urheilussa, sitä vahvempia nuoria saamme. Asia, SEL (social and emotional learning * l. sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen ), pitää kuitenkin huomioida toiminnassa tietoisesti sillä ne eivät tule toiminnan mukana automaattisesti. Koulutusmateriaaleissamme oli lainattu Hannaleena Ronkaista; ”Mieli se lihaksia liikuttaa” eli suora vaikutus myös hyvinvointiin.

Mieltä tuleekin harjoittaa kuten muitakin taitoja, tunnesäätely on yksi taito muiden joukossa. Sen sijaan, että toteaa ”tälläinen minä olen” voit itse valita millainen olet. Kun tiedät miten reagoit eri tilanteisiin voit valmistautua niihin. Ja kun olet valmistautunut on tunnekin helpompi pitää haluttuna. Juurikin valmentajuudessa koenkin artikkelissakin mainitut taidot palautteenannosta itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen aina ryhmässä toimiseen keskeisinä asioina. Pysähtyä miettimään säännöllisesti ”miten voin auttaa urheilijoitani.”

Ei ole yhtä tapaa olla valmentaja, ihminen tai työkaveri, mutta pääasia, että itse tiedostat millainen haluat olla ja millainen olet nyt sekä teet tietoisia valintoja haluamaasi suuntaan. Miten viestit palautteen, minä-viestit sinä viestin sijaan kuten artikkelissa mainitaan. Tapa ratkaista ongelmia sekä turvallinen ympäristö harjoitella niin laji kuin tunnetaitoja. Tunne, että tunne on ok ja tiedostaa, että tunnetaitoja voi harjoitella.

Valmentajuuden näkökulmasta vielä lainaus urheilusta.

Mika Poutala saadessaan vuoden esikuva palkinnon: ”Jokainen meistä ei voi olla olympiavoittaja tai maailmanmestari, mutta jokainen meistä voi olla esikuva.” Asenne on valinta, samoin tapa toimia. Tunteella.

 

*SEL , viisi keskeistä avaintaitoa ovat itsetietoisuus, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot/vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma “lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on “sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Itsetunto

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen.

22.12.2018

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma,
Perhe

Eilen puhuimme läsnäolosta, tänään jatkamme itsetunnon maailmassa. Urheilevan lapsen maailmassa, helposti mitä korkeammalla urheilee, urheilu on yhtä kuin hän. Kun tapahtuu jotain ikävää tai urheilu loppuu saattaa hän kokea, että hän on huono kokonaan. Tärkeää onkin korostaa, että vaikka yksi asia saattaa mennä pieleen jossain kohtaa niin kaikki asiat eivät mene eikä määritä häntä ihmisenä.

Aiemmin kerroin joulukalenterista jota aloin tekemään lapsilleni jokunen vuosi sitten. Viime vuonna kun kerroin siitä kirjeessäni antoi se ideoita erilaisiin tapoihin hyödyntää sitä. Joku on lähtenyt tekemään, lapset ja lapsen lapset, lahjaa 85v syntymäpäiväsankarille missä häntä rakastavat ja arvostavat, 85 asiaa. Toinen työkavereille, kolmas facebook ja kotona laitoimme esimerkiksi tuikkukynttilän pohjaan sanoja, lyhdyn sisään suklaiden kanssa.

Eilen kokeilin aiemmin mainittua hissiharjoitusta ensimmäisellä luokalla olevalle pojalle. Autoin laajemmin sanallisesti ja kevyesti kosketin harjoituksen kohtaa, selkärangan löytämiseksi, vatsa,rintakehä, pää. Hymy harjoituksen jälkeen oli mahtava. Jos et ole itse vielä kokeillut harjoitusta, suosittelen. Auttaa myös tunnemuutoksessa tai rauhoittumisessa.

Pelin kautta

Alkuviikosta sain mahdollisuuden kokeilla ylä-aste ikäisten oppilaiden kanssa tunnilla kehittämääni vahvuuspeliä, tätä voi kokeilla joulun aikana lasten kanssa tai ryhmässä. Ainakin tuolle ylä-asteelle toimi todella hyvin 😀  Nopan puuttuminenkaan ei haittaa, puhelimeen saa avattua ilmaisen nopan eli heittää puhelimen sovelluksella. Eri luvuille on omat toimintansa. Toiminnat voivat olla asioita joita tarvitaan tai esimerkiksi alla olevat.

1p: “Myy” tylsä asia muille (esimerkiksi roskien vienti tai venyttely. Asia joka tuntuu hänelle tylsältä. Noin 30sek/1min aikaa myydä se muille eli miksi se kannattaa tehdä. Kun siihen käyttää tuon ajan niin myyjän tunne muuttuu asiaa kohtaan.)
2p. Luettele kolme vahvuutta
3p. Kerro 3 positiivista asiaa yhdestä kanssa pelaajasta, missä hän on hyvä.
4p. Kerro asioista (2-4) jotka vahvistavat itseluottamusta
5p. Olen hyvä… kerro 4 asiaa
6p.Kerro tapoja löytää lisää itseluottamusta (tästä kohdasta mahdollisuus saada noppaluku + 1-3 pistettä eli 6-9 pistettä).
1-2 1piste
3-4 2pistettä
5-6 3 pistettä

Tiedätkö mitä?

Aiemmin lasteni kanssa meillä oli käytössä reissuun lähtiessä “Tiedätkö mitä?” johon vastaus oli hymyllä varustettu huikkaus  “Tiedän” . Tämä oli lapsuudessa jo paljon mainittu Äiti rakastaa sinua. Mutta kavereiden tai joukkueen edessä kun sitä keskustelua ei voinut käydä. Niimpä oli reissuversio jonka sisältö oli vain meidän tiedossa. Onko teillä omaa reissuversiota?

Ihanaa päivää,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 21.12.2018, Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen. Tämä joulukalenteri tarjoaa sinulle näkökulmia, ideoita, kysymyksiä joilla voit ilostuttaa itseäsi.  Joulukalenteri ilmestyy sähköpostiisi kerran päivässä ja saattaa olla, että joululahjakin sieltä löytyy.

 

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

 

Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.

Havahduin, että jos minä en muuta tapojani, he muuttavat. Rakensin itselleni erilaisia tapoja toimia, jotta olen läsnä kun saavun kotiin. Puhuin puhelun loppuun autossa parkkipaikalla kesti sen miten pitkään tahansa, tein mielessäni stop-merkin oveen… avasin sen vasta kun olin valmis myös ajatuksissani, rakensin ankkurin läsnäoloon jne. Hetki jolloin lapset asiansa kertoivat oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja sen jälkeen hävisivät huoneisiinsa. Pieni asia jolla iso merkitys.
Sen jälkeen tein muutoksen, että ei puheluita kun ajamme hallille tai pois. Lapsi saa kertoa asiansa.
Kerroin aina etukäteen, jos jouduin ottamaan puhelun kesken yhteisten toimien ja se oli sovittu lyhyeksi.

Riippumatta iästä jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Kokea olevansa tärkeä. Tunnistamme, jos toisen ajatukset ovat muualla keskustelussa. Vaikka ajatusten karkaaminen johtuisi jostain muusta niin tuo se puhujalle ikävän tunteen.Samaa pätee riippumatta iästä.

Onko sinulla vanhempana jotain tapoja toimia joita haluat muuttaa ajatellen läsnäoloa ja hetkessä olemista? Missä tilanteissa ja mitä työkaluja otat matkaasi? Millä viestit läsnäoloasi?

Eräs harjoitus olla läsnä on sulkea silmät ja vain kuunnella mitä ympäriltä kuuluu. Jos ajatus karkaa, ohjaa ajatus lempeästi takaisin kuunteluun. Hetken kuunneltuasi vaihda keskittyminen tunteeseen. Miltä alusta tuntuu kehoasi vasten? Miltä kehossasi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu jne. Sen jälkeen avaa silmäsi, katsele ympärillesi. Mitä näet? Mitä värejä? Näetkö joitain asioita joita et ole aiemmin huomannut. Katsele kaikkea “uusin silmin”.

Ihania hetkiä olla läsnä, kotona ja muualla,
huomenna jatketaan!
Katja


Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 3.päivä Urheilijan näkökulma: Suoritusvarmuus

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

 

Urheilijan näkökulma: Suoritustunne

 

Mistä suoritustunne syntyy? Asiaa sivuttiin jo aiemmassa Paineensieto urheilussa ja muualla kirjoituksessa.

Suoritus ja tunne. Koostuu ajatuksesta ja tunteesta, siirtyy sitten suoritukseen, kehonkieleen ja käyttäytymiseen.

Mitkä asiat niihin sitten vaikuttaa?

Ympäristö,omat ja muiden odotukset, itseluottamus ja tunne omasta suoritustasosta sekä osaamisesta. Ajatukset, aiemmat kokemukset, energiataso.

Muutamia asioita joilla voit lähteä pohjaamaan omaa haluttua suoritustunnetta ja huomenna teemme siihen jo yhden työkalun joulukalenterikirjeen tilaajien kanssa eli huomenna joulukalenterin päivittäisikirjeet siirtyvät vain tilaajille, olethan mukana.

Mieti, millaisen tunteen (energia, itseluottamus, jännitys yms) haluat suoritustilanteeseen.

Mieti milloin sinulla on ollut haluamasi tunnetila.

Mieti  mitkä asiat vaikuttavat siihen, lisäävästi tai heikentävästi.

Kun olet miettinyt yllä olevat pääsemme rakentamaan sinulle suoritustunnetta tukevia asioita joista osasta puhumme huomenna joulukalenterikirjeessä mielikuvaharjoittelun muodossa, keskiviikkona rentous ja torstaina itseluottamus.

Voit tukea suoritustunteen saavuttamista erilaisin virittäytymisharjoituksin tai keskittymis- ja suorituslauseilla joista käytetään esimerkiksi voimasana tai -lausetta nimikkeenä. Tapoja on useita samoin kuin työkaluja niiden saamiseen. Voit kurkata tästä aamutv:n jutun tunnemuutoksesta jännityksen suhteen.

Tunnetaitojen hallinta, riippumatta onko se urheilussa vai muualla, on hallittavissa. Löydät vain sinulle sopivat keinot ja tavat joilla haluat toimia.

Kysy lisää ja mahtavaa tunnetta päivää,

Olet tärkeä!

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Huomenna siis aiheena mielikuvaharjoittelu, sitten rentoutus ja itseluottamus. Päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille, voit tilata joulukalenterin tästä linkistä. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Liity joulukalenterilistalle niin saat päivittäisen joulukalenterin sähköpostiisi joka päivä.

 

Paras Sinä

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 2.päivä Urheilijan näkökulma: Tavoite

blogi Tavoite

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Tavoite

 

Aiempia kirjoituksia tavoitteesta on jo mm. Pääkallossa julkaistu Mitä tekisit jo tietäisit ettet voi epäonnistua ja Tavoite blogikirjoitus. Emme lähde siis palaamaan niihin syvemmin vain kertauksena:

  1. Määritä tavoite
  2. Missä olet nyt
  3. Millainen haluat olla
  4. Mieti mitä se vaatii
  5. Laita ne arjen suunnitelmaan ( yksi -kaksi uutta tavoitetta tukevaa rutiinia) ja huomio tsekkaukset eli välitavoitteet.
  6. Toteuta
  7. Nauti

Voit miettiä miksi haluat saavuttaa tavoitteen. Miksi auttaa tekemään asiat silloinkin kun ei ole se “aurinkoisin päivä” eli motivaation tehdä asian. Miltä tuntuu saavuttaa tavoite kuin olisit sen jo saavuttanut, siitä lisää myös mielikuvaharjoittelun osuudessa.

Tavoitteen määrittelyssä ole tarkka, teen parhaani joka päivä, käyn vetelemässä aina kun ehdin, luen enemmän kuin aiemmin eivät ole tavoitteita. Kun määrität tarkan tavoitteen ja mitä teet, on vaikutus aivan eri. Vedän 50 hyvää vetoa 3x viikossa tai luen tunnin joka päivä, teen venyttelyja omatoimisesti 5 x viikossa 15 minuuttia ovat esimerkkejä selkeästä tavoitteesta. Mieti siis mitä tavoittelet ja mitä olet valmis tekemään sen eteen. Sinä päätät.

Kaikki tekeminen täytyy siis lähteä sinusta. kukaan ei voi tehdä asioita puolestasi. Auttaa voi ja apua kannattaakin pyytää, mutta itse työn teet sinä. Ota vastuu omasta urheilijan arjestasi. Opettele myös olemaan tyytyväinen hyvistä suorituksista. Onnistumisen hyväksyntä ja tyytyväisyys onnistumisesta ei tarkoita sitä, ettei haluaisi kehittyä lisää tai olisi ylpeä. Onnistumisten tunnistamisella saadaan tuettua ja vahvistettua urheilijan suoritustunnetta, rutiineja ja erilaisia muita työkaluja joita voi käyttää tarvittaessa tunnemuutosta. Uskalla siis olla tyytyväinen onnistumisiin.

Tavoitteen tulee innostaa sinua ja antaa sinulle energiaa. Se on jotain minkä eteen haluat tehdä asioita sekä jättää tekemättä joitakin asioita jotka eivät tue tavoitettasi. Et puske sitä kohti uhraamalla lepopäiväsi tai palautumisesi vaan tiedät, että ne ovat yhtä iso osa kohti tavoitetta menoa kuin harjoittelukin.

Palautuminen ja harjoittelu oikeassa suhteessa on kuin bensaa autossa, ilman sitä ei pääse eteenpäin. Hoida siis vammat ja muut kuntoon ja auta kehoaisi vastaanottamaan kehittyminen.

Jos pystyt voit seurata miten joku tavoitteen saavuttanut tekevät asioita, mitä vaatii päästä huipulle. Sinun täytyy uskoa itse saavuttavasi tavoitteet.

Erään joukkueen kopissa eräällä kaudella soi Selviytyjä, Superstefu voitto pelien jälkeen “…tähän on tultu, tähän mä oon treenannu otetaan selvää mihin asti se kantaa mut nykypäivän gladiaattori fiilis mut en olis mitään ilman mun toista tiimii yhdes kaadetaan, yhdes haastetaan, yhdes hävitään, yhdes voitetaan.” … Yhdessä ja Yksin, luota itseesi ja nauti matkasta, huomenna jatketaan 🙂

Huomenna aiheena suoritustunne ja sitten mielikuvaharjoittelu. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 1.päivä Urheilijan näkökulma: Arki

Katja Pasanen - blogi

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Arki

 

Urheilijan arki, varsinkin korkeammalla tasolla on aika rutiinien täyttämää. Ja juurikin hyvällä tavalla. Rutiinit eivät ole taikauskoa “oikea luistin ensin”  vaan tapoja toimia, asioita jotka vievät urheilijan eteenpäin, kohti tavoitetta.

Rutiinit eivät ole vain urheilijoiden asia vaan meillä kaikilla on omat rutiinimme. Joskus tietoisia ja joskus tiedostamattomia. Esimerkiksi taiteilijoilla on omat rutiininsa, kirjailijalla kirjoittamisen aikana omat päivittäiset tapansa jotta saa tuotettua kirjaansa haluamassaan ajassa. Välillä tiedostamattomia tapoja tai arjessa tapoja toimia, rutiineja, ”en pääse käyntiin ilman aamukahvia” tyylisesti. Kuinka moni meistä, on miettinyt omia arjen rutiineja omien tavoitteidensa kautta. Mihin käyttää päivässä aikaansa. Aiempi kirjoitus yleisesti rutiineista löytyy täältä ja nyt takaisin urheilijaan.

  1. Lähtö

Miten toimit nyt suhteessa tavoitteeseesi, mikä hyvää ja mitä voisi parantaa?

Esimerkiksi arjen asiat; ravinto (saat tarvittavat hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit yms ja syöt aina aamupalan, lounaan, välipalat, päivällisen, iltapalan. Juot tarpeeksi nestettä jottei nestehukka joka ei tunnu edes janona, mutta vaikutaa silmä-käsikoordinaatioon.) Uni, sinulla on rytmi unessa, ei vain ”yleensä nukun vaaditun tuntimäärän” vaan menet nukkumaan tiettyyn aikaan. Kun keholla on mahdollisuus päivittäisten toimintojen kautta saada tarvittava palautumiseen niin miten luulet sen vaikuttavan suoritukseen? 😀

Se ei tarkoita, että urheilijana pitäisi kieltäytyä kaikesta vaan sitä, että teet tietoisia valintoja. Kun syön tarpeeksi ja monipuolisesti palaudun ja jaksan treenata jolloin kehityn- tyypisesti. Nyt minulla on tauko harjoittelusta, lähden elokuviin ystävien kanssa ja vietän oikeasti lomaa kuten valmentaja toivoi. Ystävät kysyvät juhliin ja minulla on seuraavana päivänä harjoitukset. Menen, mutta olen kotona niin ettei se sotke unirytmiäni vaan pääsen nukkumaan ajoissa.

Miltä kuulostaa?

Usain Boltin sanotaan sanoneen, että uni oli hänen tärkein rutiininsa.

Eli pysähdy miettimään päivittäisiä tapojasi. Mitä haluat muuttaa ja mitkä ovat hyvällä tasolla. Jos tarvitset niissä apua, pyydä. Sitä varten meillä on paljon osaajia ympärillä.

Katja Pasanen- rutiinit

  1. To Do

Kun mietinnät on tehnyt suunnittele päiväsi. Ota uusi rutiini mukaan ja pikku hiljaa siitä muodostuu tapa. Rutiinit luovat myös itseluottamusta, tiedät, että olet tehnyt asioita tavoiteesi eteen.

Mutta päivä suunnitelmaan. Yllätyksiä sattuu, mutta ”hyvin suunniteltu” auttaa muutostenkin hallintaa. Jotta palautuminen lähtee käyntiin syöt treenin jälkeen, mutta jos olet unohtanut eväät niin on haastavaa syödä tai jos ”ei ollut mitään evästä kun lähdit kotoa niin suunnitelmallisuus auttaa huomioimaan asiat jo ennen. Voit ottaa yhden päivän viikosta jolloin mietit seuraavan viikon, milloin mitäkin (treenit, lepo, eväät mukaan jne) eli mitä pitäisi huomioida.

Kun olet tehnyt suunnitelmat ei sinun tarvitse käyttää aikaasi arjen hallintaan vaan keskittyä tekemiseen.

Kuten sanottua on, et saavuta sitä mistä unelmoit vaan sen minkä eteen teet töitä. Arjen valinnat. Keskity siihen mitä teet. Käytät tekemiseen saman ajan riippumatta siitä keskitytkö siihen vai teetkö sinne päin, toinen tapa vain vie sinua enemmän eteenpäin.

psyykkinen kehitys

  1. Nauti

Herääminen on huomattavasti helpompaa kun arki on sellainen kuin haluat. Urheilijan arki ei pitäisi olla puurtamista vaan asia josta nautit. Se ei tarkoita ettei saisi olla tylsiä tai kovia treenejä vaan sitä, että kokonaisuutena se on sitä mitä haluat tehdä. Se antaa sinulle iloa ja energiaa. Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Millä tavoin rentoudut?  Sinä olet tärkein.

Käymme myöhemmin kirjoituksissa läpi suoritustunnetta, mielikuvaharjoittelua, rentoutusta,itseluottamuksesta,ja myös ne ja niitä tukevat rutiinit voivat olla osa urheilijan arkeasi. Tämän blogin tarkoitus on antaa sinulle innostusta ja työkaluja, poimi matkaan ne mitkä sopivat sinulle.

Huomenna aiheena tavoite ja sitten suoritustunne. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Rutiinit

Katja -Pasanen

Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

blogi

Pysähdy

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

Katja Pasanen

Arjen pienet asiat

  • Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

  • Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

  • Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

blogi

Anna itsellesi ja muutoksille aikaa.

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R

Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin