Joulukalenteri 3.päivä Urheilijan näkökulma: Suoritusvarmuus

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

 

Urheilijan näkökulma: Suoritustunne

 

Mistä suoritustunne syntyy? Asiaa sivuttiin jo aiemmassa Paineensieto urheilussa ja muualla kirjoituksessa.

Suoritus ja tunne. Koostuu ajatuksesta ja tunteesta, siirtyy sitten suoritukseen, kehonkieleen ja käyttäytymiseen.

Mitkä asiat niihin sitten vaikuttaa?

Ympäristö,omat ja muiden odotukset, itseluottamus ja tunne omasta suoritustasosta sekä osaamisesta. Ajatukset, aiemmat kokemukset, energiataso.

Muutamia asioita joilla voit lähteä pohjaamaan omaa haluttua suoritustunnetta ja huomenna teemme siihen jo yhden työkalun joulukalenterikirjeen tilaajien kanssa eli huomenna joulukalenterin päivittäisikirjeet siirtyvät vain tilaajille, olethan mukana.

Mieti, millaisen tunteen (energia, itseluottamus, jännitys yms) haluat suoritustilanteeseen.

Mieti milloin sinulla on ollut haluamasi tunnetila.

Mieti  mitkä asiat vaikuttavat siihen, lisäävästi tai heikentävästi.

Kun olet miettinyt yllä olevat pääsemme rakentamaan sinulle suoritustunnetta tukevia asioita joista osasta puhumme huomenna joulukalenterikirjeessä mielikuvaharjoittelun muodossa, keskiviikkona rentous ja torstaina itseluottamus.

Voit tukea suoritustunteen saavuttamista erilaisin virittäytymisharjoituksin tai keskittymis- ja suorituslauseilla joista käytetään esimerkiksi voimasana tai -lausetta nimikkeenä. Tapoja on useita samoin kuin työkaluja niiden saamiseen. Voit kurkata tästä aamutv:n jutun tunnemuutoksesta jännityksen suhteen.

Tunnetaitojen hallinta, riippumatta onko se urheilussa vai muualla, on hallittavissa. Löydät vain sinulle sopivat keinot ja tavat joilla haluat toimia.

Kysy lisää ja mahtavaa tunnetta päivää,

Olet tärkeä!

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Huomenna siis aiheena mielikuvaharjoittelu, sitten rentoutus ja itseluottamus. Päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille, voit tilata joulukalenterin tästä linkistä. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Liity joulukalenterilistalle niin saat päivittäisen joulukalenterin sähköpostiisi joka päivä.

 

Paras Sinä

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 2.päivä Urheilijan näkökulma: Tavoite

blogi Tavoite

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Tavoite

 

Aiempia kirjoituksia tavoitteesta on jo mm. Pääkallossa julkaistu Mitä tekisit jo tietäisit ettet voi epäonnistua ja Tavoite blogikirjoitus. Emme lähde siis palaamaan niihin syvemmin vain kertauksena:

  1. Määritä tavoite
  2. Missä olet nyt
  3. Millainen haluat olla
  4. Mieti mitä se vaatii
  5. Laita ne arjen suunnitelmaan ( yksi -kaksi uutta tavoitetta tukevaa rutiinia) ja huomio tsekkaukset eli välitavoitteet.
  6. Toteuta
  7. Nauti

Voit miettiä miksi haluat saavuttaa tavoitteen. Miksi auttaa tekemään asiat silloinkin kun ei ole se “aurinkoisin päivä” eli motivaation tehdä asian. Miltä tuntuu saavuttaa tavoite kuin olisit sen jo saavuttanut, siitä lisää myös mielikuvaharjoittelun osuudessa.

Tavoitteen määrittelyssä ole tarkka, teen parhaani joka päivä, käyn vetelemässä aina kun ehdin, luen enemmän kuin aiemmin eivät ole tavoitteita. Kun määrität tarkan tavoitteen ja mitä teet, on vaikutus aivan eri. Vedän 50 hyvää vetoa 3x viikossa tai luen tunnin joka päivä, teen venyttelyja omatoimisesti 5 x viikossa 15 minuuttia ovat esimerkkejä selkeästä tavoitteesta. Mieti siis mitä tavoittelet ja mitä olet valmis tekemään sen eteen. Sinä päätät.

Kaikki tekeminen täytyy siis lähteä sinusta. kukaan ei voi tehdä asioita puolestasi. Auttaa voi ja apua kannattaakin pyytää, mutta itse työn teet sinä. Ota vastuu omasta urheilijan arjestasi. Opettele myös olemaan tyytyväinen hyvistä suorituksista. Onnistumisen hyväksyntä ja tyytyväisyys onnistumisesta ei tarkoita sitä, ettei haluaisi kehittyä lisää tai olisi ylpeä. Onnistumisten tunnistamisella saadaan tuettua ja vahvistettua urheilijan suoritustunnetta, rutiineja ja erilaisia muita työkaluja joita voi käyttää tarvittaessa tunnemuutosta. Uskalla siis olla tyytyväinen onnistumisiin.

Tavoitteen tulee innostaa sinua ja antaa sinulle energiaa. Se on jotain minkä eteen haluat tehdä asioita sekä jättää tekemättä joitakin asioita jotka eivät tue tavoitettasi. Et puske sitä kohti uhraamalla lepopäiväsi tai palautumisesi vaan tiedät, että ne ovat yhtä iso osa kohti tavoitetta menoa kuin harjoittelukin.

Palautuminen ja harjoittelu oikeassa suhteessa on kuin bensaa autossa, ilman sitä ei pääse eteenpäin. Hoida siis vammat ja muut kuntoon ja auta kehoaisi vastaanottamaan kehittyminen.

Jos pystyt voit seurata miten joku tavoitteen saavuttanut tekevät asioita, mitä vaatii päästä huipulle. Sinun täytyy uskoa itse saavuttavasi tavoitteet.

Erään joukkueen kopissa eräällä kaudella soi Selviytyjä, Superstefu voitto pelien jälkeen “…tähän on tultu, tähän mä oon treenannu otetaan selvää mihin asti se kantaa mut nykypäivän gladiaattori fiilis mut en olis mitään ilman mun toista tiimii yhdes kaadetaan, yhdes haastetaan, yhdes hävitään, yhdes voitetaan.” … Yhdessä ja Yksin, luota itseesi ja nauti matkasta, huomenna jatketaan 🙂

Huomenna aiheena suoritustunne ja sitten mielikuvaharjoittelu. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 1.päivä Urheilijan näkökulma: Arki

Katja Pasanen - blogi

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Arki

 

Urheilijan arki, varsinkin korkeammalla tasolla on aika rutiinien täyttämää. Ja juurikin hyvällä tavalla. Rutiinit eivät ole taikauskoa “oikea luistin ensin”  vaan tapoja toimia, asioita jotka vievät urheilijan eteenpäin, kohti tavoitetta.

Rutiinit eivät ole vain urheilijoiden asia vaan meillä kaikilla on omat rutiinimme. Joskus tietoisia ja joskus tiedostamattomia. Esimerkiksi taiteilijoilla on omat rutiininsa, kirjailijalla kirjoittamisen aikana omat päivittäiset tapansa jotta saa tuotettua kirjaansa haluamassaan ajassa. Välillä tiedostamattomia tapoja tai arjessa tapoja toimia, rutiineja, ”en pääse käyntiin ilman aamukahvia” tyylisesti. Kuinka moni meistä, on miettinyt omia arjen rutiineja omien tavoitteidensa kautta. Mihin käyttää päivässä aikaansa. Aiempi kirjoitus yleisesti rutiineista löytyy täältä ja nyt takaisin urheilijaan.

  1. Lähtö

Miten toimit nyt suhteessa tavoitteeseesi, mikä hyvää ja mitä voisi parantaa?

Esimerkiksi arjen asiat; ravinto (saat tarvittavat hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit yms ja syöt aina aamupalan, lounaan, välipalat, päivällisen, iltapalan. Juot tarpeeksi nestettä jottei nestehukka joka ei tunnu edes janona, mutta vaikutaa silmä-käsikoordinaatioon.) Uni, sinulla on rytmi unessa, ei vain ”yleensä nukun vaaditun tuntimäärän” vaan menet nukkumaan tiettyyn aikaan. Kun keholla on mahdollisuus päivittäisten toimintojen kautta saada tarvittava palautumiseen niin miten luulet sen vaikuttavan suoritukseen? 😀

Se ei tarkoita, että urheilijana pitäisi kieltäytyä kaikesta vaan sitä, että teet tietoisia valintoja. Kun syön tarpeeksi ja monipuolisesti palaudun ja jaksan treenata jolloin kehityn- tyypisesti. Nyt minulla on tauko harjoittelusta, lähden elokuviin ystävien kanssa ja vietän oikeasti lomaa kuten valmentaja toivoi. Ystävät kysyvät juhliin ja minulla on seuraavana päivänä harjoitukset. Menen, mutta olen kotona niin ettei se sotke unirytmiäni vaan pääsen nukkumaan ajoissa.

Miltä kuulostaa?

Usain Boltin sanotaan sanoneen, että uni oli hänen tärkein rutiininsa.

Eli pysähdy miettimään päivittäisiä tapojasi. Mitä haluat muuttaa ja mitkä ovat hyvällä tasolla. Jos tarvitset niissä apua, pyydä. Sitä varten meillä on paljon osaajia ympärillä.

Katja Pasanen- rutiinit

  1. To Do

Kun mietinnät on tehnyt suunnittele päiväsi. Ota uusi rutiini mukaan ja pikku hiljaa siitä muodostuu tapa. Rutiinit luovat myös itseluottamusta, tiedät, että olet tehnyt asioita tavoiteesi eteen.

Mutta päivä suunnitelmaan. Yllätyksiä sattuu, mutta ”hyvin suunniteltu” auttaa muutostenkin hallintaa. Jotta palautuminen lähtee käyntiin syöt treenin jälkeen, mutta jos olet unohtanut eväät niin on haastavaa syödä tai jos ”ei ollut mitään evästä kun lähdit kotoa niin suunnitelmallisuus auttaa huomioimaan asiat jo ennen. Voit ottaa yhden päivän viikosta jolloin mietit seuraavan viikon, milloin mitäkin (treenit, lepo, eväät mukaan jne) eli mitä pitäisi huomioida.

Kun olet tehnyt suunnitelmat ei sinun tarvitse käyttää aikaasi arjen hallintaan vaan keskittyä tekemiseen.

Kuten sanottua on, et saavuta sitä mistä unelmoit vaan sen minkä eteen teet töitä. Arjen valinnat. Keskity siihen mitä teet. Käytät tekemiseen saman ajan riippumatta siitä keskitytkö siihen vai teetkö sinne päin, toinen tapa vain vie sinua enemmän eteenpäin.

psyykkinen kehitys

  1. Nauti

Herääminen on huomattavasti helpompaa kun arki on sellainen kuin haluat. Urheilijan arki ei pitäisi olla puurtamista vaan asia josta nautit. Se ei tarkoita ettei saisi olla tylsiä tai kovia treenejä vaan sitä, että kokonaisuutena se on sitä mitä haluat tehdä. Se antaa sinulle iloa ja energiaa. Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Millä tavoin rentoudut?  Sinä olet tärkein.

Käymme myöhemmin kirjoituksissa läpi suoritustunnetta, mielikuvaharjoittelua, rentoutusta,itseluottamuksesta,ja myös ne ja niitä tukevat rutiinit voivat olla osa urheilijan arkeasi. Tämän blogin tarkoitus on antaa sinulle innostusta ja työkaluja, poimi matkaan ne mitkä sopivat sinulle.

Huomenna aiheena tavoite ja sitten suoritustunne. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Rutiinit

Katja -Pasanen

Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

blogi

Pysähdy

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

Katja Pasanen

Arjen pienet asiat

  • Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

  • Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

  • Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

blogi

Anna itsellesi ja muutoksille aikaa.

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R

Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Tavoite

Urheilu psyykkinen valmennus

 

Tavoite ja tavoitteen asettelu on ollut kirjoitusteni aiheena aiemminkin, aiempia kirjoituksiani löydät esimerkiksi Salibandylehti Pääkallossa julkaistu ja vuoden vaihteessa Vuosi 2018 sekä opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Mutta miksi me tarvitsemme tavoitteita?

Kun halutaan saavuttaa jotain niin tavoitteen asetannalla tehdään sitä konkreettista. Tavoitteen konkreettinen määrittäminen ja aika jolloin se on tavoite saavuttaa tekee siitä konkreettisen ja mitattavan. Konkreettinen tavoite ei ole tulla paremmaksi tai parempi veto vaan mitatattava ja selkeä esimerkiksi parannan heittoprosenttiani x verran tai hyppään korkeutta …. Tavoite on siis mitatavissa , selkeä ja tavoitteen saavuttamiselle on aikaraja. “Tavoite ilman aikaa on vain toive” on joku sanonut.

Kun tavoite on määritelty niin sitten suunnitelma miten sen toteuttaa. Mitä se vaatii joka päivä, viikko ja kuukausi. Jotta matkan voisi miettiä niin ensin määritelmä millaista on sitten kun tavoite on saavutettu sekä tilanne missä on nyt. Sen jälkeen tipautellaan suunnitelmaan askelmerkit kohdilleen eli mitä se vaatii, suunnitelma.

Tavoite ilman suunnitelmaa on kuin laiva ilman kapteenia. Suunnitelma on punainen lanka joka johtaa kohti tavoitetta. Välillä tavoitteeseen tulee mutkia, sillä kuten sanottu, kartta ei ole maasto eli yllätyksiä ilmaan, mutta suunnitelma on kuin navigaattori… löytää vaihtoehtoisen reitin kohti tavoitetta eikä ohjaa sinua takaisin kotiin tai jätä tien viereen.

Suunnitelmassa huomioidaan arki ja se tipautetaan arkeen uusiksi rutiineiksi, pikku hiljaa huomaat,että rutiineista tulee tapoja. Tavoite on siis sinusta lähtevä jolloin se innostava sekä se on osana arkea.

Tässäkin pätee, että “lyhytkin kynä on parempi kuin pitkä muisti” eli kirjoita tavoite ylös, samoin suunnitelma.

Sitten laitetaankin työrukkaset käteen ja nuttua niskaan eli aletaan tekemään tavoitteen eteen hommia. Tavoitteen saavuttamista voit vielä tukea esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa.

Tavoitteen asettelu:

  1. Mieti tavoite (tarkka ja mitattava, ajanjakso)
  2. Suunnittele (miten osuu arkeesi, rutiinien luominen)
  3. Tee töitä tavoitteen eteen
  4. Nauti

“Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista ja kirjoitus pohjautuu opintomateriaaleissa osana olevaan, vielä julkaisemattomaan materiaaliin Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen, Haapea, I. (2016, December 21*) ja on materiaalista vapaamuotoinen kooste ja kirjoitus.

 Aiemmin kirjoituksissa on viitattu sosiaalisen ympäristön suureen vaikutukseen lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen. Haapea,I (2016, December 21) materiaalissa määritellään urheilutoiminnan kannalta seuraavanlaisesti:

  • Ihmissuhteella tarkoitetaan suhdetta jossa ihmiset jakavat tietoa, tunteita ja käytösmalleja toisilleen.
  • Suhde ja sen laatu luovat pohjan motivaatiolle, menestykselle ja kaikelle vuorovaikutukselle sekä kasvulle ja kehitykselle
  • Ihmissuhde on tila, joka muuttuu ajan kuluessa

lapset ja nuoret

Kuva: Psyykkisen kehityksen opintomateriaalit

Sekä kooste mitä valintavaiheen urheilevat nuoret kaipaavat ihmissuhteiltaan (Bengoechea, & Johnson, 2001; Olympiu, Jowett, & Duda, 2008; Jowett, Cramer, 2010; Sánchez-Miguel, Leo ,Sánchez-Oliva, Amando, & García- Calvo, 2013; ) Usko kykyihin (pysyvyyden tunne), Luottamus taitoihin (kokea), Samankaltaisuus (muiden samoin ajattelevien kanssa), Hyväksyntää, Yhdessä tekemistä (koheesio), Yleistä tukea (Vanhemmat, valmentajat jne), Merkityksellisyyttä (mm.ihmissuhteet), Välittäminen (varsinkin valmentaja).

Haapea I, tarkastelee tutkimuksessaan * sosiaalisen ympäristön merkityksellisempien suhteiden (vanhemmat, joukkuetoverit, valmentajat) vaikutusta Itsetuntoon. Kaikkien kolmen rooli on tärkeä ja niitä tulisikin huomioida jo ennen valintavaiheen urheilua. Miten kolmen osa-alueen yhteistoiminta tukee toisiaan ja siten urheilevan nuoren itsetuntoa ja kehittymistä. Keskeistä tässä oleva huomio  ” Vanhempien roolin suuri merkitys ja vanhemmat seuratoiminnan voimavarana mm. valmennustoiminnan kehittymisessä ja urheilijaksi kasvamisen polulla” Haapea,I (2016, unpublish). Valmentajan roolin tärkeydestä esimerkiksi motivaation kannalta on useita tutkimuksia.

Mitä ajatuksia, tunteita lyhyt raapaisu asiasta herättää sinussa eri roolien näkökulmista?

Itse olen muussa yhteydessä todennut, yhdessä olemme enemmän, voisimme saada saman tähän varsinkin kun pääsemme tutustumaan myöhemmin Haapea Ilkan julkaistuun tutkimukseen laajemmin.

 

*Haapea, I. (2016, December 21). [Unpublished research]. Unpublished raw data.Urheiluseuratoiminnassa vallitsevien ihmissuhteiden laatua ja laadun yhteyttä vastaajien käsitykseen itsestään.    (case jääkiekko)                                                                  Suhteet: Valmentaja, Vanhemmat, Joukkuetoverit                                                                                                          Minäkäsitys: fyysinen tyytyväisyys, urheilun tärkeys, itsetunto                                                                                                    n= 450 ( valintavaihe, Tytöt 91, pojat 359)

Facebooktwitterlinkedin

Leikki osana lasten ja nuorten urheilua

leikki

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista. Leikki osana lasten ja nuorten urheilua kirjoitus on valmennuksellisen toimintaympäristön näkökulmasta oleva vapaamuotoista mietintää.

Paljon puhutaan tuleeko totisuus lasten ja nuorten urheiluun liian aikaisin. Liikunta auttaa oppimiseen ja vanha sanonta ”leikki on lapsen työtä”, mutta missä on pihapelikulttuurimme tänä päivänä tai twistit, hyppynarut, kirkkikset yms jotka vielä omassa nuoruudessani olivat olennainen osa niin koulun välitunteja kuin pihan aktiviteettejäkin.

Juuso Niemelä ollessaan nuorten maajoukkueen peräsimessä puhui leikistä osana alkulämmittelyä. Jos näin voi tehdä lähes aikuisten urheiljoiden kanssa mikä estää meitä ottamaan sitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Voiko ohjatun alkulämmittelyn eri osa-alueita harjoittaa myös leikkimielisen tekemisen sisällä? Kun autamme lapsia leikkimään tulevat taidot mukaan huomaamatta. Pikku hiljaa niistä tulee tapoja toimia joten mitä kaikkea voimme leikin varjolla tuoda lasten ja nuorten urheiluun.

Kun edellisessä kirjoituksessa puhuttiin Ilosta, Innostumisesta ja Intohimosta niin millaisen ilmapiirin leikki tuo? Kuuluuko siellä naurua, sisältyykö yhdessä tekemistä, onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä… uskallatko itse heittäytyä valmentajan roolissa mukaan.

 

psyykkinen kehitys

l

Pikku hiljaa lapsi oppii, että asioita voi tehdä iloisesti, mutta silti hyvin. Ryhmä oppii tunnistamaan toistensa vahvuuksia ja omiaan. Valmentaja voi olla vielä sanallistamassa niitä. Itse olen leirillä ollut teini-ikäisten kanssa maajoukkueeseen pohjustavalla valintaleirillä, leikki ja pelailu toimii sielläkin. Peliä tukevaan alkulämmittelyyn voi tuoda mukaan sanallisesti osallistuttaen asioita jotka tukevat ryhmäytymistä, tavoitetta, itseluottamusta tms.

Kun tiedämme sisäisen motivaation perustan rakentuvan lasten urheilun vaiheessa ja vaikuttavan valintoihin myöhemmin (esim.drop out -ilmiö) sekä tiedämme autonomian tunteen, pätevyyden tunteen, kuuluvuuden tunteen olevan itseohjautuvuus/itsemääräämisteorian* perustarpeet miten voimme tukea niitä tietoisesti lasten ja nuorten vaiheessa.

urheilu

leikki – lapset – nuoret – urheilu – psyykkinen kehitys – katja – pasanen – blogi

Jo aikaa nähneen Ohjaamisen taito; Autio-Kaski, toteavat leikin olevan lapselle oivalluttava, ongelmanratkaisua sekä leikissä opitaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja arkeen. Leikki lähtee sisäisestä motivaatiosta sisältäen mm. iloa, valinnan vapautta, kuuluvuutta ja yhdessä tekemistä.

Edellä mainitusssa kirjassa koostetaan onnistuneen ohjauksen toimintatavat sanoihin Kannustava, Esikuvallinen, Helpottava,Asteittaan etenevä, Toimintaa tukeva, Yhdessä rakentuva Havainnollistava ja Opastava sekä muistetaan kohdata jokainen lapsi aidosti, läsnä olevana ja samanarvoisesti niin pääsemme jo pitkälle.

Linkistä Petteri Summasen tarina omasta kokemuksesta lapsuudesta omaan valmentajuuteensa sekä muutama Nuoren Suomen video aiheeseen liittyen. Leikki ei vie pois tavoitteellista hyvää toimintaa vaan voi tukea sitä lapsen psyykkisen kehityksen huomioiden, tavoitteena säilyttää tekemisen ilo.

”….On ratkaisevan tärkeää, että pelaat huvittaaksesi itseäsi, nauttiaksesi, ollaksesi onnellinen. Niin lapset tekevät, ja minä samoin.” – Lionel Messi (Forssell 2014, 197)

psyykkinen kehitys

*Itseohjautuvuusteoria /itsemäärämisteoria koostuu kolmesta ihmisen psykologisesta universaalisesta perustarpeesta, siitä miten ihminen kokee pätevyyden ,autonomian ja sosiaalisen kuuluvuuden tunteen. Autonomian tunnetta voidaan kehittää, toki eri tavalla lapselle kuin nuorelle, mutta tunne voivansa tehdä valintoja on motivaation kannalta merkittävä ja vaikuttaa toimintaan sitoutumiseen. Yksi esimerkki jota olen itse toteuttanut nuorten tai aikuisen vaiheen valmennuksessa on tiettyjen urheilijoiden ikäväksi kokemien, mutta välttämättömiä taitoja kehittävien harjoitteiden kanssa. Joukkue on tiennyt, että tietyn ajanjakson teemme tiettyjä raskaita luisteluun liittyviä harjoitteita säännöllisesti joka kerta. Sen sijaan, että olisin ilmoittanut valmentajana  mitä teemme joukkue valitsi yhdessä harjoituspatterista harjoitteen jonka halusivat sillä harjoitus kerralla tehdä. Tulos valmennuksellisesti sama, mutta tekemisen motivaatio ja ilmapiiri aivan eri. Lapsuus vaiheessa tunne tuodaankin enemmän kasvun asenteen opettelua, ilo ja innostusta tekemistä kohtaan sekä huomioiden edellisessä kirjoituksessa puhuttujen roolien vaikutuksesta lapsen psyykkiseen kehitykseen.

 Pätevyyden tunne on uskoa ja luottamusta omiin kykyihin. Valmentajuudessa tarkoittaa lasten psyykkisten kehitysvaiheiden tunnistamista jotta vaatimustaso vastaa osaamista.

 Kuluvuuden tunne on kolmas sisäisen motivaation tekijä. Tunne, että antaa ja saa eli kuuluminen ryhmään ei automaattisesti ole sama kuin kuuluvuuden tunne. Valmentajana tätä voi tietoisesti muokata haluamaansa suuntaan, antaa työkaluja sekä ohjata ja opettaa. Lasten ja nuorten vaiheessa valmentajuudessa korostuu jokaisen tasavertainen kohtaaminen riippumatta lapsen tai nuoren osaamistaso.

Kaikkien näiden tietoinen kehittäminen lapsuus vaiheessa vaikuttaa ja luo pohjaa nuoren urheilijan sisäisen motivaation kasvamiseen ja psyykkiseen kehittymiseen.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Urheilevan lapsen ja nuoren psyykkisen kasvun tukeminen

Psyykkinen kehitys

Kirjoitus on osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista.

Mikä on lasten ja nuorten urheilussa tärkein asia? Mikä on lapselle tärkeintä? Vanhemmalle? Valmentajalle?

Rakastan tätä” on erään lapsen suusta kuultu lausahdus, miten voimme tukea sitä tunnetta omalta osaltamme. Miten ruokimme Iloa, Innostusta, Intohimoa vai sammutammeko sen ilmapiirillä, paineen asettelulla, epäonnistumisen tunteen opettamisella tms…

Kirjoituksessa ei oteta kantaa tai anneta yleisohjeita miten tulisi toimia vaan tarkastella asiaa eri näkökulmista, herättää ajatuksia.

Yksilön kasvuun vaikuttaa niin sosiaalinen ympäristö kuin perimä. Fyysinen ja motorinen kasvu etenee tiedettyä ”polkua” seuraten aina syntymästä koululaiseen. Psyykkinen kasvu jatkuu läpi elämän pitäen sisällään sosioemotionaalisen ja kognitiivisen* kehityksen.

Lapsi ja nuori

Ilmapiiri

Näissä opintokokonaisuuksissa tulee selkeästi ilmi, että mitä pienempi lapsi sitä tärkeämpi rooli myös urheilussa on vanhemmilla. Vanhempien tavoilla ja asenteilla, miten tulevat toimeen muiden vanhempien kanssa sekä valmentajan kanssa. Vanhempien lisäksi  valmentajan tai ohjaajan ovat tärkeitä sekä tietenkin kaverit.

Parhaimmillaan lasten ja nuorten vaiheessa urheilu auttaa itsetuntemuksessa, tunnesäätelyssä, itseluottamuksessa. Sisäisen motivaation pohja (oma halu tehdä, oppia) luodaan lasten urheilun vaiheessa. Miten teemme tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmapiirin joka tukee luontaisia tarpeita?

Valmentajana miten tunnistan ja tuen lapsen psyykkistä kasvua ja tiedostanko eri vaiheet. Petteri Summanen totesi miettineensä liittyessään mukaan poikansa valmennukseen ” Mikä on minun vastuuni kun olen jäällä/valmentamassa” juurikin näiden tekijöiden näkökulmasta.

Miten kohtaan kaikki lapset samalla tavalla tapahtumasta toiseen? Miettiä lasten urheilun vaiheessa miten vahvistan ja voimaannutan psyykkisen kehityksen näkökulmasta omassa roolissani. Jossain voimaannuttava kohtaaminen oli kerrottu lyhyesti 5K:ta: Kiinnostu, Kuuntele, Kysy, Kannusta, Kunnioita. Taitaa sopia muuhunkin kuin lasten urheiluun 😀

Itseluottamuksen rakentaminen on keskeinen asia koko lasten ja nuorten liikunnan matkalla. Miten huomioin sen roolissani ja eri tilanteissa palautteen annosta innostamiseen. Itseluottamuksesta lisää eri kirjoituksessa, mutta itseluottamus on asia jolla on merkitystä koko elämmämme ajan. Miten uskomme omiin kykyihin ja osaamiseen. Itseluottamus on voimavara. Se kehitettävä ominaisuus.

psyykkinen kehitys

Takaisin eri rooleihin lasten ja nuorten urheilussa.

Kannusta, kuljeta, kustanna on usein hoettu mantra vanhempien roolista, mutta mitä muita asioita voi siihen sisällyttää. Siinä missä joskus on ajateltu vanhempien seuratoiminnan näkökulmasta olevan haaste miten voisi ottaa mukaan ja osallistuttaa, antaa työkaluja, muutenkin kuin ”makkaran paistolla”. Millä luomme yhteisöllisen ja luottavan ilmapiirin? Millä autamme vanhempia löytämään oman, toimintaa tukevan tapansa auttaa tässä osa-alueessa. Coach Kari tekee tässä osaltaan hyvää työtä ja herättää keskustelua mm. siitä minkä tunteen vanhempi antaa lapselle, hyvää tarkoittaenkin, ennen peliä jättäessä hallille. Antaako huomaamatta paineita ”Nyt on niin tärkeä peli…”, ”Muista tänään luistella sitten loppuun asti…”tms tai siirtääkö oman harmistuksen tunteen pelin jälkeen autossa lapselle alkaen käydä läpi peliä jonka lapsi ehkä jo kopissa käsitellyt kavereiden ja joukkueen kanssa sekä sitten unohtanut.

Miettiä millainen rooli vanhempana minulla on lapseni urheilussa, miten reagoin ja toimin. Millä tunteella haluan lähettää hänet harjoitukseen tai kilpailu/pelitapahtumaan ja miten otan hänet vastaan.  Erään seuran vanhempien kanssa mietimme yllä olevia asioita ja sitä kun tietyssä iässä lapset saattavat olla aika immuuneja vanhempiensa puheille tai kehuille. He ottivat tietoisesti käyttöön toisen lapsen kehumisen. Aulassa kun joka tapauksessa odottivat yhdessä, he antoivat tietoisesti muiden lapsille kehuja hyvistä suorituksista ja siten jokainen lapsi sai joka kerta muilta kehuja. Myös kuskausringit pyörähtivat tietoisesti niin, että automatkalla mahdollisuus positiiviseen jutusteluun ja jokainen lapsi tai nuori ”vieraassa” autossa saaden olla ”vain” osallinen ja vanhemmat kiinnittivät huomiota ilmapiiriin autossa.

Urheilevan lapsen tai nuoren psyykkisen kasvun tukeminen lähtee jo alle kaksi vuotiaasta sillä alle kouluikäisellä lapsella on luonnostaan tarve liikkua, hän oppii havainnoimalla ja liikkumalla. Aistitoimintojen hyödyntäminen vaikuttaa motoristen perustaitojen oppimiseen ja niiden pohja luodaan täällä. Liikuntakokemusten monipuolisuus tärkeää.

Varsinkin lapsen siirtyessä ohjattuun liikuntaan niin mietintää Miten tuemme näitä asioita omissa rooleissamme? Urheileva lapsi ei ole pieni aikuinen. Mitä voimme vaatia tai mihin haluamme keskittyä kun looginen ajattelu ei ole vielä tullut ja ajattelu usein keskittyy välittömiin havaintoihin jolloin esim. urheilussakin kaikki menevät parvena pelivälineen perässä. Miten kannustamme yrittämään?

Koulun alkaessa lapsi oppii tekemällä ja uskoo edelleen, että yrittäminen palkitsee aina ja vertailua ei niinkään vielä toiseen ole, jollemme aikuisena ohjaa siihen. Mielessään pohtii ja päättelee asioita, eli aistii myös aikuisen harmituksen epäonnistumisissa, jos ”palaute” vain harmitus ilmeellä tai eleellä. Tässä on myös rajattoman itseluottamuksen -vaihe joka tärkeä vaihe tulevaa varten. Vasta noin kymmenen ikävuoden jälkeen hetkessä eläminen vaihtuu ja tavoitteen asettelua mukaan ja omien ominaisuuksien tunnistaminen. Kuten alussa mainitsinkin, tässä ei tule yleispätevää ohjetta vaan tavoitteena herättää ajatuksia ja auttaa pysähtymään miten omassa roolissa asiat haluan huomioida.

Ilo, Innostus, Intohimo on lasten ja nuorten urheilun keskeisiä asioita, pidetään ne mukana arjessa. Lainaan Petteri Summasta vielä ”Kehu sitä mikä toimii” ja ”Välitetään pienistä hyvistä asioita” otetaan nämä mukaan arkeen niin lasten kuin aikuistenkin kanssa.

lapsi

 

*Kognitiivinen kehitys, määritelmä Anneli Vilkko-Riihelä; Psyyke psykologian käsikirja.

”Kognitiiviset toiminnot liittyvät tiedon vastaanottamiseen (tarkkaavaisuus ja havainnot), tiedon käsittelyyn(ajattelu ja kieli) ja tiedon varastointiin(oppiminen ja muisti). ” Piagetin teoria ajattelun kehityksestä täydennettynä muilla teorioilla ohjaa edelleen kognitiivisen kehityksen keskeinen teoria.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin