Joulun kalenteri

Vieraskynä: Janika Julia Rosamaria

“Mietin yksi päivä mikä joulusta tekee niin ihmeellisen, että sille omistetaan kokonainen kuukausi”

Vuosi on vierähtänyt nopeasti ja on taas joulukalenterin aika. 
Haluan kertoa pienen pohdinnan ennen kuin päästään kysymykseen, jota haluaisin kysyä teiltä. 
Mietin yksi päivä mikä joulusta tekee niin ihmeellisen, että sille omistetaan kokonainen kuukausi ja luodaan aivan ikioma kalenteri, vaikka varmasti ihan normaali kalenterikin laskee joulukuun päivät oikein. Miten yhdelle juhlalle on omistettu niin paljon, että kokonaisen kuukauden kaikki asiat pyörivät tämän yhden juhlan ympärillä, tai ainakin siltä minun elämässäni tuntuu, kun kuuntelen kauppakeskuksen karun kolkossa parkkihallissa kaikuvia joululauluja. Aika kova kontrasti, jos minulta kysytään.
Joululauluja onnesta ja lämmöstä ja samaan aikaan betoninen harmaa loskaan hukkuva parkkihalli. Sama jatkuu kauppakeskuksessa, mutta vain terävämpänä ja selkeämpänä äänenä, johon yhdistyy nyt visuaalinen puoli eli ne pikku tuikkuvalot, joita pistetään ihan joka ikiseen esineeseen, joka vain sattuu olemaan lähellä pistoketta tai jatkojohtoa tai jatkojohtoa, joka yltää toiseen jatkojohtoon.
En valita, vaikka se saattaa siltä kuulostaa. Ihmettelen vain. 

vieraskynä

Pimeässä hohtavia koteja

Lause, näen pelkkää punaista, on yleensä kuvainnollinen tapa sanoa olevansa vihainen, mutta tähän aikaan vuodesta juuri tässä yhdessä erityisessä kuukaudessa se tarkoittaa melkeinpä sen vastakohtaa. Eikä se oikeastaan ole niin kauhean kuvainnollineen vain oikeastaan suora ja erittäin näkyvä fakta. Kotimatkalla katselen pimeässä hohtavia koteja. Tai tarkennettuna parvekkeita, joihin on viritetty mahdollisimman näkyvästi näitä aikaisemmin mainitsemiani tuikkivia pikku valolankoja.

“Tunnelmastahan tässä on kyse”

On oikeastaan aika suloista, kuinka me ihmiset haluamme koristella omat parvekkeemme tai pihamme pienillä hohtavilla valopilkuilla ja näyttää naapureillemme olevamme sisäistäneen hieman joulun tunnelmaa. Ja tunnelmastahan tässä on kyse. Mutta mitä se joulun tunnelma oikeastaan on, sen lisäksi kuin tuikkiva mahdollisesti jopa vilkkuvia värikkäitä pieni lamppuja rivissä ja joululauluja karussa parkkihallissa. Miksi ne ovat niin erityisiä meille, vaikka eivät olekaan oikeastaan mitään niin kauhean ihmeellistä.
Joulun tunnelma. Mutustelen sanaa. Mitä se on minulle? 
Ensimmäisenä tulee mieleen tunne ja tunnenkin sen olevan ehkä oikea tapa ajatella asiaa. Tunne siitä odotuksesta, joka itselle on joulussa tärkeinä. Tunne odotuksesta, että kohta istun ruokapöydässä minulle rakkaan perheeni kanssa yhdessä, ilman että kenelläkään on kiire mihinkään (joka meidän perheessämme on valitettavan harvinaista normi). Tiedän että kaikki pöydässä istuvat odottavat samaa yhtä paljon kuin minä ja tiedän mitä se merkitsee.
Mieleeni tulee punainen pöytäliina ja servietit, no sehän selittää miksi tunsin lämpöä nähdessäni punaisia joulunauhoja kauppakeskuksessa. Ne toivat mieleen jokavuotiset hauskat joulupöytäkeskustelut ja hetkonen, tuikkivat valothan muistuttavat aivan joulukuusen oksilla olevia kynttilöittä, jotka valaisevat, kun koetamme tuskallisesti ottaa meistä yhteiskuvaa ilman että kuvaajamme (yleensä äitini) osaa käyttää kameran itselaukaisevaa kuvaus nappia ja juosta tarpeeksi nopeasti jo liian täyteen ahdetun sohvalla istuvan ja linssiludeja täynnä olevan perheen väliin. Tämä kuvausprojekti on muuten aika tuskallinen projekti sillä koetapa itse ottaa kuvaa henkilöistä, jotka tykkäävät irvistää vuorotellen joka kuvassa. Tämä hidastaa huomattavasti projektia mutten muuttaisi mitään, sillä mieleen tulvii muistoja joululauluista, joita soitamme koko joulun ajan taustalla, ne samat, joita kuulen parkkihallissa. Ne kaikki muistuttavat tunteesta, jonka tunnen jouluna. Lämpö, turva, rauha, onnellisuus, pieni kaaos ja kiitollisuus.

“Lämpö, turva, rauha, onnellisuus, pieni kaaos ja kiitollisuus.”

Ne ovat minulle vahvimmat joulun tunteet ja mikä tahansa, joka muistuttaa minua niistä hetkistä luovat joulun tunnelmaa. Oli se sitten kotona tai vaikka bussipysäkillä. Ne tuovat mielikuvia ja tunnelmaa jostain minulle tärkeästä. Mutta mennäänpäs sitten siihen kysymykseen ennen kuin pääsen kertomaan liikaa perheemme hassuista perinteistä ja paljastamaan liikaa hauskoja yksityiskohtia….
Mitkä asiat tuovat sinulle joulun tunnelmaa ja miksi? Mitä on sinulle joulun tunnelma? 
 
Terkuin,
Janika 
Vieraskynä -sarja on tekstejä jotka nousevat kirjoittajien arjesta. Jos haluat jakaa kirjoituksiasi ole yhteydessä Katjaan.
Ylläpitäjän huomautus: Ei voi olla hymyilemättä kun näin vieraskynä kirjoituksen allekirjoituksen, koko nimeä käytin lasten ollessa pieniä laulaessa unilaulua, tietyissä muissa tilanteissa ja komentaessani tiukasti 😀 Muistot >3 Ihanaa joulun odotusta, Katja
Facebooktwitterlinkedin

Muiden tsemppari, itsensä kritisoija

kannustus

Vieraskynä: Heidi Maria

” Mitkä asiat ovat vaikuttaneet toisten kannustamisen syntymiseen?”

Ensimmäinen hetki

Yritän muistella hetkeä, jolloin olisin ensimmäisen kerran ollut joko omasta tai ulkopuolisen toimesta kannustava, auttava tai toista tukeva. Ensimmäinen muistamani hetki on ala-asteelta. Istuimme oppitunnilla, kunnes luokkaamme tuli rehtori kutsuen minut käytävälle. Tilanne oli yllättävä koska tiesin etten ollut tehnyt mitään ”väärää”, sillä vaikka olinkin takapulpetin puhelias ja ajoittain melko vilkaskin tyttö, niin en kuitenkaan uskaltanut toimia vasten auktoriteetteja.

Käytävässä minua odotti tyttö äitinsä kanssa. Rehtori esitteli meidät toisillemme ja kertoi, että minun tehtäväni olisi seuraavaksi esitellä tytölle koulua ja muu luokka. Olisin hänen tukenaan tässä hänelle uudessa tilanteessa. Olin tuolloin 9- vuotias. Lisään vielä, että tästä tytöstä tuli yksi parhaimmista ystävistäni ja olen hänen lapsensa kummi.

 

Toisen hymy

Olen vasta nyt jälkikäteen ymmärtänyt, kuinka vuosien varrella olen tiedostamattani toistuvasti hakeutunut tilanteisiin, joissa olen saanut toimia ryhmän vetäjän roolissa. Päiväkodissa työskennellessäni sain vanhemmilta usein kiitosta siitä, miten olen osannut olla heidän vasta päiväkodin aloittaneille 3- vuotiaille lapsilleen turvallinen lastenhoitaja, joiden sylissä lapsi ei aamulla vanhemman lähtiessä itke vaan vilkuttaa iloisesti hymyillen. Toisenlainen palaute tuli kun valmensin urheiluseuran 10- vuotiaita poikia ja kerran erään pojan vanhempi tuli sanomaan kuinka hän on kiitollinen siitä, että ensimmäistä kertaa valmentaja keskittyy lajin opettamisen lisäksi myös lasten henkiseen kasvuun ja sen tukemiseen, siten tsempaten lasta kokonaisvaltaisesti.

Näiden sanojen myötä jäin pohtimaan omaa toimintaani, mitkä asiat ovat toisten kannustamisen syntymiseen mahdollisesti vaikuttaneet?

kannustus

Kannustaminen

Oivalsin, että siskoni tyttären harrastaessa aktiivisesti taitoluistelua, ihailin aina tutun luisteluperheen äitiä, joka kehui tyttöjä toistuvasti. Näin niiden positiivisten sanojen vaikutuksen tyttöihin, jotka olivat siinä iässä, jossa minäkuva vahvistuu mutta ympäristön, etenkin kisaympäristön paineet ja arviointi saattavat murtaa itseluottamusta ja minäkuvaa.

Halusin tulla yhtä kannustavaksi, yrittäen tarjota tukea ja onnistumisia jokaiselle, jonka kanssa tekisin töitä, joita valmentaisin tai jotka olisivat osa sosiaalista piiriäni. Ja näin olen pyrkinyt elämässäni toimimaan ja olen siinä onnistunutkin, sillä vuosien varrella olen saanut kiitosta siitä, miten tsemppaan ja kannustan, en vain osaa sitä toteuttaa itseeni, josta päästäänkin nyt otsikon jälkimmäiseen osaan. Itsekriittisyys voi olla parhaimmillaan eteenpäin työntävää ja itsensä kehittämiseen motivoivaa mutta pahimmillaan jatkuvaa itsensä soimaamista ja omien kykyjensäepäilemistä, joka on todella uuvuttavaa.

 

“Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin.”

Paras fani

Miksi en voi olla oman itseni paras fani, kannustaja ja onnistumisista iloitseva? Tai edes uskoa, jos joku toinen antaa minulle hyvää palautetta siitä, miten olen toiminut.

En usko itseeni ja siksi olenkin monesti sanonut, että tarvitsen ihmisen, jonka kautta peilaisin itseni ja näkisin sen hyvän, jota minussa on. Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin, mutta niinhän se on, ettei kukaan voi korjata sitä mitä olen vuosia omaan ajatusmaailmaani juurruttanut. Minun itseni pitää tehdä sen muuttamiseksi iso työ, sen työn olen onneksi jo aloittanut, josta seuraavaksi yksi esimerkki. Pari vuotta sitten kirjoitin joka päivä lapulle mistä olen kiitollinen tai missä olen mielestäni onnistunut, näiden positiivisten sanojen myötä halusin korostaa itselleni kaikkea sitä hyvää, jota tunsin tai asioita, joissa olin onnistunut.

Viime vuosi olikin sitten työkuvioiden myötä muutosten vuosi. Uuden asian äärellä oleminen oli varmasti helpompaa aiemman vuoden positiivisten asioiden tuoman itseluottamuksen kohentumisen jälkeen. Uusia toimintatapoja, ihmisiä ja tilanteita tuli paljon ja mietinkin silloin uutta työtä aloittaessa, ”kunpa tämä asia olisi pian minulle uusi rutiini”, pian tarkoitti kohdallani vuotta.

Toistot luovat rutiinin. Vuoden aikana itsekriittisyys nosti monesti päätänsä ja mietinkin useasti, että olen unelma-ammatissani mutta onko se kirjaimellisesti vain unelma, jota en taitojeni vuoksi koskaan tavoita? Tämän epävarmuuden tai ehkäpä juuri sen vuoksi koin uuden ympäristön sellaiseksi, jossa olin kuin taitoluistelukisojen kaltaisen tuomariston edessä, jokainen liikkeeni, ”pyllähdykseni” ja kaikki ulosantini arvioitiin. Harva sanoi, että jos tein jotain hyvin.

Sano kaikki hyvä ääneen

Monesti rakentavaa palautetta on helpompi antaa kuin kiitosta tai kehua, sen olen huomannut niin itsessäni kuin muissakin ja siksi olen ottanut yhdeksi motokseni; ”sano kaikki hyvä ääneen” joka toimikin pohjana toteuttamalleni idealle. Aloitin töissäni ”laitetaan hyvä kiertämään”- arvonnan, joka perjantai arvoin yhden työntekijän, jolle edellisen viikon arvottu tai minä ostin jonkin herkun. Näin saatiin kirjaimellisesti hyvä kiertämään ja samalla muistettiin työkaveria hauskalla tavalla.

Viime vuoden lopussa elämääni tuli yllättäen henkilö, joka tahattomasti toimi peilinäni, niin tiedän, sitähän olin aina toivonut! Hän näytti ja kertoi että minusta kyllä on unelmatyöhöni ja teen työni hyvin vaikka välillä tuntuisikin muulta. Kerrankin uskoin kuulemani kehut. Osaksi hänen rohkaisullaan ja kannustuksellaan itsekriittisyyteni hellitti hieman otettaan ja vahvistuin henkisesti.

Nyt kun pohdin mennyttä, niin ymmärrän että viime vuoden loppu valmisti minua tätä vuotta varten. Olen nyt saanut työssäni vastuuta sekä mahdollisuuden toimia jälleen ryhmän vetäjänä, tehdä sitä, missä rehellisesti sanottuna koen olevani hyvä. Haluni kannustaa muita on niin suuri, että uskallan sen vuoksi hypätä aina uudelleen uuteen tuntemattomaan ja asettamaan itseni alttiiksi pahimmalle vastustajalleni eli minulle itselleni. Onnistun kun toiset onnistuvat ja olen saanut olla osana hänen tai heidän onnistumistaan.

Muistetaan laittaa hyvä kiertämään sanoin tai teoin, sillä meistä jokainen ansaitsee kuulla aiheuttavansa hyvää, eikö?

Vieraskynä

Minkälaisia keinoja sinulla on itsesi tsemppaamiseksi?

-Heidi Maria

 

Vieraskynä -sarja on tekstejä jotka nousevat kirjoittajien arjesta. Jos haluat jakaa kirjoituksiasi ole yhteydessä Katjaan.

 

Facebooktwitterlinkedin

“Oli vaa oma ittensä”

” Oon vaan tehnyt omat hommat kunnol enkä oo yrittänyt olla esil mitenkää ylimääräistä” “Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

 

Jatkamme hieman edellisen kirjoituksen teemaa. Sain yllä olevan viestin kuluvalla viikolla kun onnittelin onnistumisesta josta viestin lähettäjä, nuori aikuinen, kertoi.

Olla oma itsensä, se riittää.

Kysyin eräältä urheilijaltani, joka kiertää voittoisasti kisasta toiseen, mutta silti omassa mielessään kohtaa välillä epävarmuuden tunteita esimerkiksi astuttuaan tilanteeseen haastajan tai nuoren lahjakkuuden kanssa, niin kysyin mitä hän silloin miettii…. eräs hänen vastaus oli “Mietin, mitä se ajattelee minusta…”

Muiden ajatus voi olla voimavara, se saattaa saada sinut tekemään asioita paremmin, mutta useimmiten se on epävarmuutta tai jännityksen tunnetta tuova asia. Usein, vaikkakin ettei kilpakumppani useinkaan ehdi miettiä sinua sillä tavalla kuin ajattelet, hänellä saattaa olla jopa samanlaisia ajatuksia sinusta.

Itsetuntemus ja itseluottamus ovat asioita joihin usein halutaan apuja. Uskallus olla oma itsensä. Edellä olevan aloitus lauseen sisältämä hienoinen hämmennys kuvastaa tunnetta lähettäjältä. Usein ajattelemme, että pitää olla sitä tai tätä ennen kuin voimme onnistua. Olemme puhuneet aiemmin “Olen hyvä…” asioiden huomaamisesta ja vahvuuksien vahvistamisesta, ajankohtaisia asioita tässäkin hetkessä ja näkökulmassa.

 

Kuka määrittää sinut?

Olemme aiemminkin puhuneet millainen olet ja millainen haluat olla, kysymykset ovat  olleet pohjana tavoitepolulle, ja siitä toki osaksi on edelleen kysymys tässäkin. Tänään emme kuitenkaan mene tavoitepolulle itsessään vaan katsomme asiaa hieman toiselta kulmalta. Itsetuntemus, miten voisimme paremmin tunnistaa omat tapamme toimia ja eri tunnetilat joita tilanteet meille tuovat. Mitä paremmin tiedostamme, sitä helpompi niihin on miettiä apuja.

Itsetuntemus on … pysähdy miettimään mitä itsetuntemus mielestäsi on.

Mistä itsetuntemus sinulla syntyy, mitkä ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat antavat energiaa, mitkä asiat vievät energiaa, asiat jotka pelottaa, asiat jotka ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat jännittävät, mistä saat itseluottamusta…listaile asioita.

Kenen annat määritellä sinut? Satunnainen läppä tai suutuspäissään lauottu “kehittävä palaute”… tässä oli taannoin myös toinen keskustelu jossa viestissä minulta kysyttiin ikävästä kommentista miten joku voi sanoa noin…. pyysin miettimään kummasta kommentti kertoo enemmän, sanojasta vai kuulijasta.

Hänen sanansa on hänen, kertoen hänestä. Vaikka vuorovaikutus on peilaamista ja reaktioita, eri tilanteissa tehtyyn toimintaan, niin se ei siltikään ole koko kuva tai ainoa näkökulma. Kun itse tietää mitä on tehnyt ja miten, se on se mihin voi vaikuttaa. Sinä määrität millainen olet, ei kukaan muu. Kun tunnistat itsessäsi tavan reagoida ja toimia on helpompi auttaa muita tai suodattaa toisten toimia tai sanoja.

Odotuksista onnistumisiin

Sen sijaan, että annamme muiden määritellä itsemme ja suuntamme, pysähdy miettimään edellisten asioiden kautta mitkä ovat omat odotuksesi tulevaan. Pysähdy miettimään mitkä ovat odotuksesi? Ovatko odotuksesi epäonnistumisen välttämistä… mitä jos-ajatuksella tai kunhan en vain… vai teen töitä huolehtien palautumisesta … ja pystyn/osaan/harjoittelen/pyydän apua/luotan/uskon….

Usein se mitä odotamme, sitä kohti kuljemme. Meillä on paljon tutkimuksia jotka osoittavat, että jos heijastamme muiden odotuksia omaan suoritukseen saatamme jäädä alhaisemmalle tasolle kuin mihin muuten kykenisimme. Uskalla siis uskoa itseesi ja onnistumiseesi.

Listaile asioita, mieti miten omat odotuksesi tipahtavat tavoitteihisi ja uskomuksiisi sekä miten aiemmin listattuja asioita (vahvuudet, energiaa antavat asiat yms) voisi käyttää näiden odotusten kanssa tuomaan onnistumisia.

Lähdemmekö suoritukseen tässä on vain hävittävää, täytyy voittaa… vai tässä ei ole kuin voitettavaa, lähden tekemään ehjää suoritusta.

“Yritä piirtää kynällä jossa ei ole terää etkä tiedä, että siinä pitäisi olla.”

Itsetuntemus on tunnistaa omat taidot, osaamiset ja tavat toimia. Se ei ole vain positiivista tai negatiivista, enemmänkin realismiä millainen olen. Ja kun tietää millainen on ja mitä haluaa viedä eteenpäin sen eteen on helpompi tehdä töitä, ja sitä pystyy kehittämään tai asiaan pystyy vaikuttamaan. Sitä mitä ei tiedä on vaikeampi muuttaa.

Kun itsetuntemusta kehittää, vaikuttaa se itseluottamukseen ja minäkuvaan, muistuttaen, että olet paljon enemmän kuin pelaaja tai urheilija. Olet ihminen jolla on paljon hyviä ominaisuuksia eikä yksi haaste tai epäonnistuminen määritä sinua vaan on matkalle tullut yksi hetki.

Arvosta itseäsi ja ole ylpeästi sinä.

Lainaan vielä alun sanoja:

“Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi

 

Facebooktwitterlinkedin

Mikä meidät määrittää…ajatuksesta suoritukseen

suoritustunne

” Minusta tulee isona….”

Lapsen hymyilevät kasvot ja uhkuva varmuus.  Hiukset hieman sojollaan, sukat makkaralla, mutta asennosta ja äänenpainosta kuulee ettei asiassa ole hänen mielessään epäilystäkään.

 

Mihin kadotamme tuon määrätietoisen asenteen ja haaveilun. Oman uskomuksen, millaisia olemme vaihtaen sen kaikkeen siihen ulkoiseen mitä kuulemme.

“Kun halu onnistua on niin kova, että keskittyminen menee epäonnistumiseen”

 

Urheilijoiden kanssa keskustellessani usein kuulee kuinka tavoitteet ovat saavutettavissa sekä harjoittelu ja arki tukee tavoitetta, silti suorituksen hetkellä iskee jännitys, pelko, epävarmuus tai jokin muu tunne joka vie parhaan terän suorituksesta.

Usein taustalla on niin kova tahto onnistua, että esiin tulee “kuhan mä en vain epäonnistu”. Ja se mihin ajatuksesi siirtyvät niin siihenhän sinä keskityt…. ja sen seurauksena, saattaa usein olla epäonnistuminen.

Jännityksestä ja tunteesta puhutaan jännitys-blogikirjoituksessa, sieltä löydät myös linkin kynän- tarinaan.

Ajatuksesta suoritukseen

Usein urheilijalle on helpottava tieto, että ajatus ei määritä mitä tapahtuu. Ajatus on ajatus. Se mitä ajatuksen seurauksena tapahtuu on seurausta siitä miten reagoit siihen.

Meillä on tuhansia ajatuksia päivässä. Saatamme ajatella “lähden klo.xxx treeneihin” tai “pitää muistaa ottaa ruoka mukaan”. Asiaan ja näihin ajatuksiin ei liity  pelko epäonnistumisesta emmekä siten kiinnitä niihin huomiota. Ne ovat vain ajatuksia.

Mutta kun tulemme ajatuksiin aiheesta joka on meille tärkeä ja jos emme huomaa sitä, niin tilanne muuttuu. “Mitä, jos en taaskaan osu…” tai “mun on tänään pakko pelata hyvin…” , “mulla on viime aikoina on ollut vaikeaa… tänään mun on pakko….”. Nämäkin ovat vain ajatuksia. Mutta koska todennäköisesti asia ajattelijalle tärkeä niin se tuo mukanaan jonkin tunteen. Ajatus saattaa tuoda mukanaan pelkoa, epävarmuutta, jännitystä tai jotain muuta suoritusta vaikeuttavaa tunnetta.Sen seurauksena on, että suoritus muuttuu.

Huomioitavaa on myös, että urheilijan taito tai kuntotaso ei ole muuttunut ajatuksen myötä. Ainoa mikä tilanteessa on muuttunut,  on ajatus ja tunteen jonka se tuo.

Jos rinnalle ottaisi ajatuksen kokemuksista kun on onnistunut. Urheilija miettisi asioita onnistumisista. Minkä tunteen ne mielikuvat tuovat hänelle.  Usein kuvailu kuuluu esimerkiksi rento, iloinen, itsevarma, iso jne. Tunne ajatukseen on aivan eri. Urheilijoille teemme usein ankkurit tukemaan suoritustunnetta ja tunteen muutosta suoritustilanteessa, mutta jo asian tiedostaminen auttaa paljon.

Se, että on joskus epäonnistunut ei määritä miten tulevaisuus menee. Vaikka olisit vetänyt maalitykkinä yhdessä pelissä kaikki vedot ohi maalin…. niin kentällä, mailalla, maalilla yms ei ole muistia joka määrittää mihin vedot lähtevät seuraavassa pelissä, vain sinulla on. Tätä sivutaan myös Ajatus virtaa... blogissa.

 

Uskalla onnistua

Uskalla onnistua. Onnistumisen matkalla on myös epäonnistumisia, ne vain kuuluvat urheiluun. Jotta voi onnistua pitää uskaltaa epäonnistua. Siihen perustuu uuden oppiminenkin, eihän se olisi uutta, jos osaisit sen jo.

Huomaa siis ajatuksesi ja määritä itse tunteesi jonka se antaa. Anna epäonnistumisille niiden arvoinen paikka kasvattamatta niitä liian isoksi. Harjoittele tunnistamaan tunne jonka ajatus tuo ja opettele valitsemaan miten siihen reagoit. Kaikki ajatukset ovat ok.

Ota alun tarinan kuvailema usko ja innostus sekä muista, että taito ei katoa mihinkään!

Ihania onnistumisen (ja epäonnistumisen hetkiä) matkalla tavoitteeseen!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Jännitys

Tämä kirjoitus on julkaistu 28.12.2017 ja on edelleen yksi luetuimpia kirjoituksia. Julkaisen sen tähän jottei sitä tarvitse etsiä ja tehdään siihen keväällä osa 2.

Jännitys aiheena on yksi eniten esille tuleva asia uusien urheilijoideni kanssa. Se on aihe johon teemme työkaluja uusien asiakkaitteni kanssa, osa-alueena esiin nouseva vuodesta toiseen, ajankohtainen siis edelleen. Lisään tähän myös linkin Radio Porin haastattelusta kynän tarinan joka liittyy suoritustunteeseen.

Joskus halu onnistua on niin suuri, että keskittyminen on epäonnistumisen pelossa.

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

Paras Sinä

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin “haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat.

Onnistumisen hetkiä!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 2020

Tervetuloa mukaan Joulukalenteriin 2020

Tänä vuonna joulukalenteri on äänitteenä ja löydät joka päivä uuden luukun takaa ajatuksen matkalla kohti jouluaattoa.

Voit laittaa omia tarinoita ja ajatuksia tai muistoja joulusta, tehdään matkasta yhteinen!

Klikkaa alta päivän video

Tervetuloa mukaan

Joulukuun 1. päivä

Tässä arjen erilaisuudessa ja muuttuneessa tavassa toimia, kiireen keskellä, saattaa välillä tärkein unohtua. Mikä on sinulle tärkeää joulussa?

Joulu syntyy monista asioista ja itselleni koen, että tärkein on tunne ja läheiset. Mistä syntyy sinun joulun tunne? Ja miten voit tehdä asioita jotka luovat joulun tunnetta?  Miten tunne voisi olla hetket arjessa jo matkalla jouluun?

Kuuntele joulukalenterin äänite klikkaamalla kyseistä päivää.

Joulukuun 2. päivä

Hymy tarttuu ja jaa hymyä sekä hyviä asioita ympärillesi!

Joulukuun 3. päivä

Tänään aiheena toivo, mitä on toivo ja mistä löydät toivoa silloinkin kun epävarma tai surullinen olo.

Joulukuun 4. päivä

Irtipäästäminen, mistä tavasta tai asiasta voit päästää irti ja vapauttaa energiaasi asioihin joita haluat matkalla jouluun.

Joulukuun 5. päivä

Juhlaa, asia jossa olet onnistunut tai saavutus josta olet ylpeä. Juhli itseksesi ja iloitse onnistumisestasi!

Joulukuun 6. päivä

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää Isoäitini yhden lempirunon saattelemana, Lauri Pohjanpään Syksy.

Joulukuun 7. päivä

Onnen resepti, mistä se sinulla koostuu… hyppysellinen…kauhallinen… ripaus… hauduta….

Joulukuun 8. päivä

Laita viesti ystävälle, jaa iloa ympärillesi!

Joulukuun 9. päivä

Tänään luukusta aukeaa läsnäoloharjoitus, ota hyvä asento ja hetki itsellesi, Ihanaa päivää!

Joulukuun 10. päivä

Voimavarat aukeavat luukusta kymmenen. Listaa asioita joita arvostat itsessäsi 😀

Joulukuun 11. päivä

Viikon ajalta onnistumisen kokemukset aukeavat tästä luukusta, kuuntele viikonlopun aloittaja ylhäältä!

Joulukuun 12. päivä

Jaksaa jaksaa, vaan, jos ei jaksa… luukusta avautuu villasukkapäivä! Kuuntele päivä painamalla ylhäältä päivämäärää, Ihanaa joulukuun päivää!

Joulukuun 13. päivä

Tänään olemme muistojen ääreen ja kultaisiin reunoihin niiden ympärillä <3

Joulukuun 14. päivä

Varaslähtö uuteen vuoteen!

Joulukuun 15. päivä

Tänään laitamme asioita tavoitteen ympärille, Ihanaa päivää!

Joulukuun 16. päivä

Tässä luukussa mahdolliset esteen ennakoidaan. Kivaa päivää 😀

 

Joulukuun 17. päivä

Arkeen mukaan,arjen valinnat suhteessa tavoitteeseen, Ihanaa päivää 🙂

Joulukuun 18. päivä

Tavoitetta kohti, aloittaminen ja sitten arjen pienet asiat!

Joulukuun 19. päivä

Tavoitteista kohti joulua!

Joulukuun 20. päivä

Luukusta aukesi: Hengähdä kiirehtimättä, pysähdy ja lataa akkusi!

Kuuntele koko luukku ylhäältä.

Joulukuun 21. päivä

Tänään luukusta aukesi mietintä tulevien pyhien odotuksista. Ihanaa päivää!

Joulukuun 22. päivä

Millaisen tunteen otat kiireeseen, voiko olla rennosti kiire tai sopivasti kiire… Ihanaa päivää!

Joulukuun 23. päivä

Kuulostellaan ja ollaan läsnä juuri aaton alla.

Joulukuun 24. päivä

Luukusta aukeaa kiitos matkasta ja Hyvää Joulua toivotus!

 

Ihanaa Joulun Odotusta, Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Aloita tästä

Kuinka helppoa arjessa välissä olisi, jos joku sanoisi, että aloita tästä. Lähde tästä ja kulje tuohon suuntaan. Mutta ei, elämä ja arki heittää eteen risteyksiä joissa valinnat ja risteykset laittavat eteen kysymysmerkkejä tai huutomerkkejä. Jos siinä on piste tai tarinalle tulee väliin pilkku ja jatko on vielä piilossa.

Joskus urheilijan kanssa seisomme tekemässä harjoitusta ja pään yläpuolelle on helppo kuvitella ajatuskupla toisiaan ristiriitaisia sanoja ja lauseita. Ajatukset kuplassa ovat ok, mutta se minkä valitsemme kuulla on tärkeämpää. Ja tunne jonka ajatukset tuovat mukanaan.

Olemme puhuneet aiemminkin sisäisestä puheesta, löydät niistä usemman kirjoituksen aiemmista kirjoituksista. Tänään annan sinulle harjoituksen jota voit kokeilla ajatuksiin joita et tässä hetkessä tarvitse. Se on vapaamuotoinen mukaelma jostain koulutuksesta saadusta harjoituksesta, ja sellaisena kuin itse sitä olen käyttänyt.

 

 

“Sulje silmäsi ja hengitä omaan tahtiisi.

Aina kun hengität ulos, hengität ulos kaikki ne ajatukset joita et tässä hetkessä tarvitse.

Kuvittele,että seisot jossain ihanassa, sinulle mieluissa paikassa.

Sinulla on ilmapalloja joita täytät puhaltamalla tai muuten. Niitä on eri värisiä.

Kun täytät niitä, yksi kerrallaan, laitat sisään asioita jotka ovat tuoneet sinulle iloa, onnistumisia ja muita mukavia asioita viime aikoina. Laitat sisään myös yksi kerrallaan asioita jotka ovat tuoneet sinulle viime aikoina stressiä, pelkoa, epäonnistumisen tunteita, suuttumusta tai muita sellaisia tunteita joita et enää tarvitse. Täytä palloja rauhassa, yksi kerrallaan. Ikävät asiat päästät leijailemaan pallossa kauas pois ja mukavat asiat jäävät kauniiksi pallomereksi tai kimpuksi viereesi.

Kun olet saanut kaikki haluamasi asiat kirjoitettua, ihaile mukavien asioiden kimppua tai pallomerta. Anna tunteen levitä ympärillesi ja nauti tunteesta.

Kun olet valmis, voit palata tähän hetkeen.”

 

Luota itseesi! Päästä irti asioista joita et tarvitse ja nauti asioista jotka antavat energiaa ja iloa.

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Energia virtaa sinne, minne ajatus rientää.

Katja Pasanen - blogi

“Jännittää, sydän hakkaa ja tunnen kuinka hiki nousee otsalle. Mitä, jos…”

Tuttukin asia voi tuntua vaikealta, jos sille laittaa painetta,  sen yliajattelee tai takaraivossa hakkaa epäonnistumisen pelko. Pelko alkaa ohjata toimintaa, ajatus kulkee virheeseen …. ja no, usein ajatus tuo seurauksen eli suorituksen.

Viime kesänä Radio Porin haastattelussa kerroin paljon käyttämäni kynä -vertauksen, voit kuunnella sen tästä.

Mitä, jos…

Mitä, jos…. kirjoita asioista joita mietit; pelko ja onnistunut tapahtuma

esimerkiksi:

  • potkaisen ohi            teen maalin
  • unohdan sanat        laulan kuten osaan
  • kaadun                      loikkaan ennätyksen

….

Huomaatko tunne eron lauseiden välillä?

Mitä, jos alkaisitkin puhua itsellesi eri tavalla. Mitä, jos näet ensin mahdollisuuden onnistua. Mitä, jos luotat siihen, että aiempi epäonnistuminen ei määritä tulevaa tekemistä.

Jos määrittäisi se oli kuin miettiminen (kärjistetysti 🙂 ) etten osannut kirjoittaa 4 -vuotiaan päiväkodissa niin en osaa myöhemminkään

Anna itsellesi aikaa oppia ja uskalla kasvaa.

“Energia virtaa sinne, missä ajatus rientää” on tuntemattoman lausahdus, itselleni se tuli vastaan vuosia sitten Christina Forssellin kirjassa.

Mihin siis haluat suunnata ajatuksesi?

Rohkeita hetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Stop

“Avaan koti-oven, lapset juoksevat vastaan. Innoisaan. Tervehtimään ja kertomaan päivän kuulumisia. Heidän päänsä notkahtaa, liike pysähtyy. Ilo hiljenee, lyhyt hymy vanhemmalle ja käännös ympäri… vanhempi puhuukin puhelimessa.”

Olin tuo vanhempi joskus vuosia sitten. Tulin kotiin usein puhuen puhelimessa työpuhelua, koska työni oli sellaista ja koska annoin sen olla sellaista.  Jossain vaiheessa tajusin, että nämä hetket, hetket kun lapset tulevat vastaan, kestävät vain lyhyen aikaa…  eivätkä he tee sitä kohta, jos en muuta omaa tapaani toimia. Tiedostin myös, että he tulevat tervehtimään, ja jos olen läsnä, niin kuulen kuulumiset ja heidän arkensa,  ja yleensä ne kerrottua, palaavat huoneisiinsa iloisina. Heille on tärkeää, että olen tuon hetken läsnä. Itse haluan olla läsnä …ja voin tarvittaessa palata töiden pariin kun he ovat saaneet ensin oman hetkensä. Hehän ovat minulle kaikessa tärkeimmät, haluan myös osoittaa sen.

Tein itselleni stop-merkin ulko-ovelle. Päätin, etten avaa ulko-ovea ennen kuin olen valmis ja läsnä.  Päätin etten ole puhelimessa sisään mennessäni. Sen jälkeen puhuin ne pihalla loppuun, autossa, sama se kuinka kauan kesti.

Tämä toimi meille. Kiitollinen, että tajusin sen tarpeeksi ajoissa.

Kiireen tunne

“Kiire. Inhoan kiireen tunnetta ja silti nyt kello tikittää eteenpäin. Vielä on pieni mahdollisuus ehtiä. Vedän happea ja yritän rauhoittaa sisäistä paniikkia joka nostaa päätänsä….”

Kiireen tunteesta on kirjoitettu aiemminkin, voit lukea useammasta eri kirjoituksista. Usein tuntuu ajaudumme seesteisemmänkin jakson jälkeen meille arjen suorittaminen tulee päälle. Mistä kiireesi syntyy? Onko tavasi toimia millä voit muuttaa kiirettä ja sen mukana tuomaa tunnetta. Kiire on tunne. Jos taas olet myöhässä tapahtumasta toiseen niin se on tapa toimia. Molempiin voimme itse vaikuttaa.

 

Päästää irti, pysäyttää

“Ehdin juuri ja juuri. Lennosta kopin penkille pari minuuttia ennen palista. Huokaan helpotuksesta. Päivän asiat pyörivät vielä takaraivossa vaikka pelipalis on käynnissä. Tunne, että on kiire tai työviikko takana seuraa koko pelin. Tuntuu etten ole läsnä. Ja kyllähän se näkyikin. Harmittaa.”

Arjessamme on paljon urheilijoita joilla on samaan aikaan huippu-urheilun vaatimusten kanssa menossa koulu tai työ. Valmistautuminen peliin tai harjoitukseen on tasa-painoilua arjen suorittamisten välillä. Ilman tietoista itsemme pysäyttämistä saatamme muuten suorittaa pelin paikalla ollen. Silloin läsnäolo, rutiinit ja niiden mukana tuleva itseluottamus saattaa jäädä vaiheeseen.

Ilman isompia työkaluja jo pelkästään pysähtyminen muutamaksi minuutiksi autossa tai vessassa ennen alkulämmittelyyn siirtymistä tai musiikin kuuntelu ja tietoisen läsnäolon hakeminen saattaa olla riittävä siinä hetkessä. Syvään hengittäminen tai jokin aiemmin kerrotun tyylinen läsnäoloharjoitus on hyviä pysäyttämisen keinoja. Näissäkin harjoittelu auttaa niiden käytössä.

Tärkeintä onkin tiedostaa oma tapa toimia suhteessa millaisella tunteella haluaa eri tilanteissa olla. Millaisen tunteen tuoda tilanteisiin sekä minkä tunteen jättää jälkeesi.

Tiedostetulla tunteella tilanteisiin,

Ihania hetkiä arjessa!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin