” Päivä pitenee, sanotaan. Auringon valon alta väistyy pimeys varjoksi nurkkaan. Kevät on kasvun aikaa. Luonto venyttelee itseään vetreäksi ja valmistautuu kasvamaan.
Kesä kukoistaa parhaimmillaan eikä aurinko malta viipyä kauaa maillaan, linnut visertävät konserttiaan.
Syksyn saapuessa varjot pitenenevät ja puut karistavat ylimääräiset pois. Tarvittavat asiat varastoidaan jotta jaksaa taas kasvaa. Kesän säteet ovat kauniissa muistoissa ja luonto valmistautuu hidastamaan toimiaan.
Talven saapuessa pimeys hellii ja antaa mahdollisuuden levätä. Asioita tapahtuu vaikka näyttää, että kaikki nukkuu. Luonto valmistautuu taas uuteen kevääseen.”
Kasvu
Uutena vuotena katsomme usein aikaa taaksepäin, nimeämme asioita joita haluamme tulevaisuudessa. Teemme päätöksiä ja suunnitelmia. Listalla saattaa olla aikaa perheen kanssa tai muutosta arjen rytmiin. Viimeinen vuosi on saattanut vähentää ”sitten kun…”- sanoja ja meillä on haaveita ja unelmia, tavoitteita ensi vuodelle.
Usein saatamme miettiä mitä emme halua tai mitä haluamme muuttaa. Saatamme keskittyä siihen mitä meillä ei ole. Mitä, jos pysähdymme miettimään myös mitä meillä on, mitä haluamme säilyttää ja millaisen tunteen.
Muutoksessa asia ei aina ole ”joko tai”. Kiireisen arjen ei tarvitse muuttua täysin rauhallisuuteen tai toive luonnosta tai kokeilusta asua muualla ei tarkoita välttämättä koko elämän muuttamista maaseudulle tai toiselle paikkakunnalle. Mistä löydämme toiveita tukevia tekijöitä arkeen ilman, että asiat tapahtuvat ”joko tai” tai muuttuvat vastakohdasta toiseen. Ennen muutosta, miten voisimme luoda tässä hetkessä arkeen tunnetta luonnosta tai kiireettömyydestä?
Se voisi tapahtua pieninä muutoksina arjessa esimerkiksi ”aloitan työt kerran viikossa myöhemmin ja rauhoitan aamun” tai ”kerran viikossa käyn lähimetsässä pidemmän lenkin ja vietän mökillä keväällä etätöissä pari viikkoa”. Mitkä asiat tuovat sinulle tunnetta toivotusta asiasta. Mikä saa sinulle arkeen haluamaasi muutoksen tunnetta?
Vaikka asiat tuntuvat lähes toistensa vahtakohdilta ne voivat silti täydentää toisiaan.
Vastakohtia
Vastakohtia, ovatko ne palasia jotka eivät sovi yhteen vai toisiaan täydentäviä osia.
Satuin jokin aikaa sitten ystäväni kanssa keskusteluun jossa pysähdyimme miettimään metaforallisesti ihmisen kasvua vuodenaikoina. Mietimme kävelylenkillä muutosta joka on käynnissä. Siinä missä vuoden ajat siirtyvät kevääseen, tässä oli ihmiselämässä siirtyminen arjesta toiseen. Tietyllä tavalla hyvästellen aiemman elämäntapansa, uransa, ja aloittaen uutta. Metaforan näkökulmasta hänellä oli elämässään syksy. Syksyn jälkeen hänellä oli mahdollisuus talveen, miettiä rauhassa mitä haluaa. Millainen hänen tuleva arkensa on? Millaiseksi hän sen haluaisi?
Saattaisi kuulostaa surulliselta ajatella, että sinulla on syksy, mutta mitä jos vastakohdat antavat voimaa toisilleen, tukevat ja ovat yhdessä kokonaisuus. Ajatuksena, että vastakohdat ovat yhtä, voimavarana toisilleen, ilman toista ei ole toista. Luonnon kevät sinun syksysi rinnalla.
Kevät kasvua, puhkeamista, uutta ja sen parina syksy, pysähtymistä, varistelua vanhasta, varastoimista ja kesän muistoja, valmistaustumista tulevaan. Kesä, kukoistusta, kasvua, väriä, elämää eloa ja toisena voimavarana talvi jossa, kuten karhut rauhallisesti, olla tietyllä tavalla horroksessa. Pysähtyä pohtimaan ja luomaan uutta. Kun luonto kääntyy syksyyn ja valmistautuu tulevaan, luopuu lehdistä ja kirkkaista väreistä. Elämäntavassa olisi hänellä uuden alku kevään muodossa, tuoda uutta, luoda ja toteuttaa. Löytää uusi arki ja rutiini…. se antoi ajatuksena, tuossa uudessa hetkessä, voimaa ja energiaa. Vaikka muutos arjessa tuntui isolta, ajatus uudesta, metaforan muodossa mielikuvia muodostaen rauhoitti.
Arjessa tarvitaan varjoja ja valoa. Molempia. Joskus on ihana seistä pimeässä ilman keinovaloa ja nähdä tähdet, toisinaan aurinko on siihen hetkeen parasta tai lampun sytyttäminen antaa mahdollisuuden toimia pimeyden sijaan. Toinen ei sulje toista pois vaan tekee toisesta arvokkaan ja odotetun.
Kun jostain luopuu tulee uutta tilalle.
Suunta
Sen sijaan, että kiirehtisit miettimään, pysäytä itsesi ja tunnustele. Millaisen tunteen haluat ensi vuoteen? Mistä asioista tunne sinulle muodostuu? Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja mitä asioita haluaisit saavuttaa? Kaikkea ei tarvitse muuttaa heti vaan poimi jokin pieni asia arkeen joka tuo toivottua tunnetta.
Millainen vuodenaika sinulle lähtee tästä tammikuusta kulkemaan luonnon rinnalle? Kartta ei ole maasto, anna itsellesi välillä mahdollisuus myös poiketa polulta. Nautitaan valoista ja varjoista, ne ovat arvokkaita yhdessä.
Ihanaa Uutta Vuotta!
Katja
PS. Ja toki näin Uuden Vuoden kunniaksi myös muutama linkki aiempiin kirjoituksiin tavoitteesta ja muutoksesta.
Joulukalenteri 2.12.2018 urheilijan näkökulma, tavoite
Kun mikään ei riitä 21.10.2019
Löydät aiheeseen liittyä kanavia:
Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.
Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.
Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
