Lapaset ei lämmitä laukussa

“Sormet ovat aivan jäässä. Avaat ja suljet käsiä, yrität lämmitellä. Kylmä tunne leviää käsivarsia pitkin koko kehoon. Mietit lapasia jotka ovat laukussasi. Tiesit, että ulkona on kylmä ja silti hanskat ovat kassissa. Asia kävi mielessäsi lähtiessä ulos, mutta….”

 

“Kuinka paljon meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia jotka ohitamme.”

 

Usein meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia, jotka ohitamme. Esimerkiksi jokainen meistä tietää pääpiirteitään mitä kannattaisi, ja ei kannattaisi syödä. Tiedämme, että uni on hyvästä tai liikunta pienimmässäkin määrin auttaa meitä voimaan paremmin. Tiedämme. Vaan emme jostain syystä aina valitse tiedon mukaista, meitä auttavaa toimintaa. Valitamme särkevää selkää venyttelemättä tai väsymystä nukuttuamme liian vähän.

 

Miksi

Miksi on aivan loistava sana. Miksi -sanalla saa huomaamatta paljon tietoa tavastamme toimia ja samaisella sanalla saamme tarvittaessa tukea uuteen tapaan toimia.

Miksi en lähde liikkumaan? Miksi en ota lapasia mukaan? Miksi en mene ajoissa nukkumaan?

Pysähdy miettimään miksi et tee jotain. Mikä on sinun miksi, minkä tunteen se tuo ja mikä tunteen aiheuttaa. Miksi haluaisit kuitenkin tehdä kyseistä asiaa. Mitä asian tekeminen antaa sinulle nyt tai myöhemmin.

Tarinaa arjesta:

Erään urheilijan kanssa puhuimme hänen lajilleen erittäin tärkeästä liikkuvuuden harjoittelusta ja venyttelystä. Hän tiedosti tärkeyden, mutta tekeminen jäi satunnaiseksi. Ominaisempaa tälle urheilijamiehelle oli salitreeni kovalla sykkeellä ja kaikki ko. tunnetta tuova urheilu. Hänen selkänsä kuitenkin kipeytyi säännöllisesti aiheuttaen vaikeuksia harjoitella täysipainoisesti. Valmennuksessa kävimme läpi tavoitteita, vahvuuksia yms. ja hän löysi uuden näkökulman miksi-sanan kautta.

Hän haluaa harjoitella koska tavoitteena maajoukkue. Tykkää lajista ja harjoittelusta. Täysipainoista harjoittelua haittaa selän kipeytyminen.

Miksi sinun pitäisi harjoitella? Jotta pääsen maajoukkueeseen.

Mitä asioita pitäisi harjoitella? Monipuolisesti ja myös omatoimisesti, lihasvoimaa, liikkuvuutta jne (nyt taukoja kun piti parannella selkää).  

Haluat päästä maajoukkueeseen ja se vaatii, että pystyt harjoittelemaan monipuolisesti ja terveenä. Mikä estää? Selkä kipeytyy helposti.

Miten selkä pysyisi kunnossa? Huolehtimalla palautumisesta, liikkuvuudesta, venyttelystä.

Lamppu syttyi ja hetken hiljaisuus.

Sitten tipautimme asiat arkeen ilman, että ne tuomat isoja haasteita, päin vastoin, menivät muiden tekemisten rinnalle huomaamatta. Tämän keskustelun aikana hän huomasi miksi venyttely olisi tärkeää eikä vain jotain minkä valmentajat käskevät, tylsä inhottavalta tuntuva asia. Sillä on häntä tavoitteeseen auttava iso tehtävä. Tekemällä arjessa venyrtelyä ja huoltavaa harjoittelua kroppa pysyy kunnossa ja hän pystyy treenaamaan paremmin, ja tavoittelemaan maajoukkuetta terveenä.

Tieto

“Millään tiedolla ei ole merkitystä, jos emme hyödynnä tietoa.”

Viime viikolla lyhyesti mainitsin itsetuntemuksen, toimintamme tiedostamisen perustan.  “Kyllä minä itseni tunnen”, saatat tuhahtaa mielessäsi tai todeta “mitä tuolla edes tarkoitetaan.

Hyvä, jos tunnet, loistavaa. Itsetuntemus on pysähtymistä ja tiedostamista itsensä äärelle, miksi reagoimme kuten reagoimme, miksi tunnemme tai toimimme kuten toimimme. Se on ymmärrystä omasta ajattelusta ja tunteista. Jatkuvaa, koska sinäkin kasvat ja muutut.

Itsetuntemus on tärkeää siinäkin, sillä kun tiedostat oman toimintasi, niin vasta sen jälkeen voit vaikuttaa toisen toimintaan.

Urheilijoiden kanssa olemme usein tavoitteen äärellä miettien tukeeko heidän toimintansa tavoitetta. Miksen en tee jotain vaikka tiedän, että se olisi minulle hyväksi kuten esimerkki tarinassa.

Jotta lapaset eivät jäisi laukkuun niin pysähdy ja mieti minkä asian haluaisit mukaan arkeesi?

Mitkä ovat sinun MIKSi?

Mitä et tee vaikka haluaisit?

Miksi asia olisi hyväksi?

Miten tipautat yhden asiaa edistävän asian arkeesi?

Lisää voit lukea esimerkiksi rutiini-kirjoituksesta.

 

Ensiviikolla toive aihe, Itsekriittisyys. Kun mikään ei riitä tai kun et osaa iloita saavutuksista vaan aina pitäisi tehdä paremmin.

 

 

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Suoritustunne

Tunne, Kehonkieli, Käytös

Suoritustunne, tunne jolla lähdemme tekemään asioita vaikuttavat siihen mitä teemme.

Riippumatta ympäristöstä.

Koulussa saattaa olla kivan ja tylsän aineen välillä huomattava ero tunteessa. Millä tunteella oppilas lähtee tunnille ja miten tunne silloin vaikuttaa oppimiskykyyn, arvaammekin. Sama on pelitilanteissa, kun “pitää tehdä” jotain, on aivan eri tunnetila pelata kuin, jos olisi tunne, että osaan ja pystyn eli itseluottamusta ja rentoutta. Rentous ja luottamus heijastuvat tekemiseen. Yllä olevat pätevät myös työyhteisöihin, huomaa tunne jolla avaat oven aamulla töihin mentäessä.

Suoritustunne

Suoritustunteeseen voi vaikuttaa. Tunteensa voi valita. Miksi se on niin tärkeää?

Ympäristön näkökulman kannalta, tunne tarttuu. Ei siis ole ihan sama millä tunteella menet koppiin tai työpaikalle. Toinen, jokaisella on mukavampi olla tunteessa josta saa energiaa ja luottamusta kuin päinvastaisessa. Lisää tästä myöhemmin.

Alla linkki Radio Porin haastatteluun syyskuussa, nappasin pätkän suoritustunteesta tähän. (Koko haastattelu kuunneltavissa Radio Pori Radalla -sarja, jakso 5 13.9.2019)

Radio Pori

“Älä anna sen, mitä et voi tehdä, häiritä sitä, mitä voit tehdä.” John Wooden

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Artikkelin pääkuva: Porin Pesäkarhut, kuva:Pekka Tuomisto

Facebooktwitterlinkedin