Kehu sitä mikä toimii

”Kehu mikä toimii” on lause aiemmasta kirjoituksestani, jäin pohtimaan asiaa koulumaailman ja työelämän näkökulmasta. Ruman paidan pukemisesta ja kiitoksen vastaanottamisesta puhuttiin jokunen viikko sitten, nyt mietinkin oppimisen ja toiminnan näkökulmasta asiaa.

Olen keväällä saanut mahdollisuuden innostaa yläasteen oppilaita liikunnan kanssa. Välillä itsekin toimii asioissa omalla tavallaan, rutiineilla, ilman sen isompia mietintöjä. Eräs tapani on, että kerään kaikki aina kokoon ennen lopetusta ja sanon pari sanaa miten mielestäni tunnit ovat sujuneet.

Havahduin rutiineihini kommentin jälkeen. Eräs neitokainen totesi hymyssä suin odottaen, innoissaan, ”Nytkö sä kerrot mistä sä olet ylpeä meistä?”

En voinut kuin todeta, että ”Kyllä, sen juuri”. Tosiasiahan on, että olen sanonut mikä tunnissa on mennyt hyvin ja ennen sitä kommentoinut lyhyesti, jos jotain mikä olisi voinut mennä paremmin. Mutta aina nostanut myös hyvät asiat, koska niitähän on yleensä suhteessa enemmän. Mutta tunne joka oppilaille on jäänyt, on juurikin kehu.

Ja kehu ei ole tullut turhasta. Se on ollut seurausta toiminnasta. Ja kun saat kehua toiminnasta haluat toimia lisää samalla tavalla. Näinhän tapahtuu automaattisesti pienestä lapsesta aikuiseen, tai esimerkiksi koirankoulutuksessa. Koirankoulutuksessakaan ei kerrota koiralle mitä se tekee väärin vaan miten halutaan koiran käyttäytyvän ja kehutaan sitten sitä toimintaa. Mutta paluu ihmismaailmaan ja arkeen.

 

Kyseessä on näkökulma

Kehut eivät poista korjaavaa palautetta eivätkä tarkoita ettei palautetta saa antaa. Kertomalla mikä toimii, kyseessä on vain näkökulma jolla asiaa katsotaan. Kuten puhuttu, kun saamme hyvää palautetta toiminnastamme niin saamme erilaisia positiivisia tunteita ja haluamme toimia lisää samalla tavalla. Näinhän me aikuisetkin toimimme. Miksi sitten välillä säästämme kehuja?

Suomalaiset sananlaskumme saattavat taas olla takaraivossa ettei ”kunnian kukko laula” , ”ylpistyy pian” tai ”ylpeys käy lankeumuksen edelle”, saattaa jopa ”nousta ….. päähän”.

Kuitenkin ajatuksemme ja tunteemme ohjaavat toimintaamme. Kummalla välitämme enemmän hyvää, kertomalla mitkä asiat ovat huonosti vai kehumalla mikä toimii?

Vuorovaikutus

Kaikessa toiminnassamme on kyse vuorovaikutuksesta ja tunteesta jota välitämme toiselle.

Kokeile käytännössä ja tee omat päätelmäsi. Kehu ansiosta ja anna positiivista palautetta. Riippumatta ympäristöstäsi, huomaa hyvä ympärilläsi….”Olet aarre, sinulla on hyvä visuaalinen silmä, olet elementissäsi kun…., opettaisitko minullekin…,sinulla on selvästi lahjoja… jne”.

 

Kenelle kehusi lähtee, aiheesta.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

“Läsnä, ajattelematta tulosta.”

Ajattelu vs Rentous

Tiger Woods on joskus todennut, että hän on oppinut unohtamaan huonon lyönnin. Keskittynyt seuraavaan, koska ei voi vaikuttaa enää menneeseen vaan ainoa mihin voi, on se seuraava lyönti.

blogi-katja -pasanen

Suoritusvarmuudesta puhuimme jo aiemmin ja tunteesta muutenkin olen kirjoittanut useaan kertaan.  Tiger Woodsin kertomuksessa on paljon urheilijan tarvitsemia taitoja tunteensäätelystä, tietoisuustaitoihin, keskittymiseen ja läsnäoloon. Myös luottamus siihen, että osaan tämän vaikka yksi lyönti epäonnistuisikin. Kaikkia noita taitoja voi kehittää.

Phil Jackson, korisvalmentaja on kuvannut keskittymistä kentällä siihen, ettei ajattele.

Ja tämä sama asia on helppo todeta lajista tai tasosta riippumatta. Seurasin lapseni joukkueen harjoitusta eräänä iltana heidän pelatessa “höntsäpeliä” ja vieressä oleva, erään pelaajan äiti totesi osuvasti: “Kunpa pojat osaisivat olla sarjapelissä samalla tavalla läsnä, ajattelematta tulosta.” Niin totta.

Pelissä juuri suoritustunne saattaa vaihtua rentoudesta “haluun onnistua” jolloin tunne muuttuu ja siten suoritus. Ajattelu astuu kehiin. Jos vielä taustalla epävarmuuden, aiemman epäonnistumisen tunne tai suorittamisen paine niin osaaminen selkärangassa vaihtuu suorittamiseen.

 Ilo

Urheilijalle, verraten äskeistä “höntsäpelin” tilannetta. Mieti tilanteita kun olet “vain tehnyt” lajiasi, omalla ajalla tai muuten paineettomassa tilanteessa eli pelannut kavereiden kanssa tai harjoituksissa. Se on tuntunut kivalta eikä ole tarvinnut miettiä mitä teet seuraavaksi. Asiat vain tapahtuvat. Tiedät mitä teet. Virhe ei haittaa vaan nautit lajistasi.

Muista tämä tunne. Mistä se syntyy ja miltä sinusta tuntuu tuollaisella hetkellä? Miten kuvailisit sitä. Voitko siirtää tämän tunteen muihin suorituksiin?

Valmentajalle tai vanhemmalle, miten annamme toimintaympäristön jossa erilaiset tunteet ja suoritukset ovat sallittuja ja mitkä tekemisessämme aiheuttavat paineen tunteen. Mistä lapselle ja nuorelle syntyy tunne ettei epäonnistuminen ole sallittua. Voimmeko helpottaa tunnetta omalla toiminnallamme?

Koska paineet ja odotukset ovat joskus kovat. Niiden tuomat tunnetilat ovat voimakkaita, niin välillä urheilija tarvitsee erilaisia työkaluja ja harjoitteita alkuun jotta saa halutun tunteen suorituksiinsa. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi ankkurit, mielikuvaharjoitteet, läsnäolo- ja keskittymisharjoitteet tai luoda suorituksen ympärille suoritusvarmuutta tukevia rutiineja.  Mutta mikä ehkä tärkein tietää, asiaan voi vaikuttaa. Tietää, että tunteeseen voi vaikuttaa. Joskus tiedostaminen jo auttaa. Ja muistaa miksi rakastaa lajiaan, mikä siinä tuottaa iloa.

Samoin keskittymistä voi harjoitella. Ohessa yksi keskittymistä auttava harjoitus.

Harjoitus:

Ota hyvä ja rauhallinen asento.

Sulje silmät ja keskity hetki hengitykseen. Jos ajatuksesi meinaavat lähteä harhailemaan, käännä ajatus päättäväisesti, mutta lempeästi takaisin hengitykseen.

Keskity kuuntelemaan mitä ääniä kuulet. Kuuntele hetki ääniä rauhassa.

Kuunneltuasi ääniä käännät seuraavaksi koko keskittymisen siihen miltä sinusta tuntuu.  

Miltä kehossasi tuntuu, miltä hengittämisesi tuntuu. Jalkasi, kätesi… miltä kehosi tuntuu alustaa vasten.

Viimeiseksi avaat silmäsi ja katselet ympärillesi. Mitä näet? Millaisia värit ovat? Näetkö jotain uutta? Katsele rauhassa.

Pysähdy miettimään harjoituksen jälkeen miltä olosi tuntuu.

Ihanaa hetkiä arjessa,

muista mihin et voi ja mihin voit vaikuttaa,

nauti matkasta!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin

”Huomenna on uusi pitkä päivä, sanoi äiti. – Aivan jokaisen oma, alusta loppuun. Se on hauska ajatus.”

”Koti on ystäviä ei tavaroita.”

Muumit

Vaikka tälläkin hetkellä urheilijoitani, joiden kanssa työskentelen, on yli kymmenestä eri lajissa, ja rakastan kaikkea urheilua, niin jäähalli on ollut jo parikymmentä vuotta kuin toinen koti, niin paljon siellä vietän ja olen viettänyt aikaani.

Olen ollut siellä pelaajana, äitinä, valmentajana, mentaalivalmentajana, valmennuspäällikkönä, katsojana, puolisona, ystävänä jne. Jäähalli on tuonut mukanaan ystäviä, kohtaamisia, mahtavia kokemuksia sarjataso nousuineen, juhlia mitaleineen, onnistumisia sekä harmitusta ja epäonnistumisen hetkiä.

Tein koppitaulun ensimmäiseen peliimme.

Kirjoitan ja puhun paljon kuinka urheiluun kuuluu tunne. Ja siitä, kuinka hallita tunnetta niin, ettei tunne hallitse sinua vaan sinä tunnetta. Mutta se hallinta mistä olen puhunut, on kuulunut paljolti urheilusuoritukseen. Suoritustunne, paineensieto, itseluottamus, tunnetaidot  ja muut sellaiset ovat olleet suoritusta tukevia asioita.

Urheiluun kuuluu myös paljon tunteita ja kokemuksia joita elämme kopissa ja kentän laidalla. Syksyllä, kun ollaan starttaamassa kausi, tunne on saattanut olla tunne kuten muumi lainauksessa;

”Tässä on uusi perheesi. He ovat toisinaan hieman hupsuja, mutta suurin piirtein oikein kunnon väkeä.”

Ja sitten kauden aikana, kokemukset ja matka yhdistävät. Aina yhdistävä tunne ei ole kiinni ajan pituudesta, tunne saattaa syntyä jo erilaisten lyhyempien matkojen aikana, olkoon se sitten arvokisat tai turnaus. Tapahtuman, muuttuneen tilanteen jälkeen, olo saattaa olla hetken kuin “hukassa”. Olet ollut tapahtumassa niin intensiivisesti läsnä ja sitten arki muuttuu.

Kevät on talvilajeissa kauden odotetuin, mutta välillä myös sellaista haikeudenkin aikaa. Tuttu ympäristö hajoaa tai muuttuu. Asioita peittää tieto siitä, kuin ohut näkymätön harso, että kohta on erilaista. Joskus muutoksen jälkeen ystävät jäävät muutoksen mukana kauemmaksi, mutta harvoin kokonaan matkasta. Yhdessä eletty ”koppi” yhdistää.

C SM Pronssi 2018

Itselläni yksi tälläinen muutos on taas edessä. Vaikka haikeus on läsnä, niin muistot säilyvät <3 Ja tiedättekö, tähänkään tunteeseen ei totu. Kokemus on kuitenkin parempi kuin kokematta jättäminen, sillä muutenhan en tietäisi.

Tässä omassa tarinassani tätä tämän kauden matkaa on vielä hetki jäljellä. Final four kuukauden lopussa ja sarjakärkeys tulivat yhteisen matkan sivussa, ihan kuten muistotkin. Kun teki asioita ne syntyivät.  Mutta vaikka arki muuttuu, ystävyys voi jatkua. Kiitos Hifk neidit ja taustahenkilöt, olette arvokkaita. Toinen kotini on ollut koko kauden täynnä upeita tyyppejä.

Senkin jälkeen hallilla nähdään. Ja tiedättekö, Muumipappa ja Meri- kirjasta;

”Huomenna on uusi pitkä päivä, sanoi äiti. – Aivan jokaisen oma, alusta loppuun. Se on hauska ajatus.”

Mennään me kaikki sillä ajatuksella tästä eteenpäinkin, myöskin hallin ulkopuolella. Kaikessa ympäristössä ja muussakin arjessa, muistetaan ”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” Näiden nuorten neitien ihmeet ovat vielä alussa ja istun innolla eturivissä kannustamassa niin etänä kuin lähellä.

Samanlainen ihme, jokaisen omanlainen uusi pitkä päivä, voi olla riippumatta ympäristöstä. Tavallisia arjen timantteja, hyviä arkisia asioita joita ei aina huomaa rutiinien keskellä.

Millaisia ihmeitä on sinun päivässä tänään? Huomaa ja poimi ne matkaan:)

Timanttista päivää,

Yhdessä olemme enemmän <3

Katja

 

(Lainaukset Muumien tarinoista)

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Tunnetaidot urheilussa

Kirjoitus on mukaelma Liikuntapsykologian tehtävää opinnoissa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa.

 

Tehtävänanto vapaamuotoisesti:

Vertaile omaan kokemukseen esimerkkiaineiston Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkelia.

Tarkastelen asiaa valmentajan näkökulmasta.

Taustaa, olen valmentanut yli kaksikymmentä vuotta, ensin poikia jääkiekossa ja sitten ringetessä valmentajana, valmennuspäällikkönä ja aluevalmentajana sekä kehittänyt ringetteliitolle valmentajanmateriaaleja ringettekouluun. Sitten palannut takaisin jääkiekon valmennukseen oman työn ohessa jääkiekkoliitossa sekä nyt viimeiset vuodet olen keskittynyt mentaalivalmennukseen eri lajeissa ja  kehittänyt valmentajien avuksi työkalun, Pro CoachK– palvelu, jolla valmentaja voi kehittää itseään ja tukea pelaajien kasvua. Kehittäminen lähti kun itse halusin kehittyä valmentajana ja huomasin, että muutkin. Olen startupini ProCoachK  kanssa tutkinut juurikin valmentajan toiminnan vaikutuksesta urheilijan ja joukkueen toimintaan.

Urheilussa on aina mukana tunne kuten artikkelissakin mainitaan. Asia on kiinnostanut minua aina, alkujaan oman valmentajuuden kasvattamisen näkökulmasta. Koenkin, että tunne on tärkeä, riippumatta asiasta. Pääasia, että tiedostamme tunteen, mistä se syntyy ja miksi sekä tiedostaa, että valitsemme tunteemme. Tunnetta saa olla, mutta pääasia, että sinä määrität tunteesi eikä tunne sinua.

Artikkelissa puhutaan sosiaalisten taitojen kehittämisestä turvallisessa ympäristöstä ja urheilun maailmassa turvallisessa valmentaja-urheilija – suhteessa. Koen, että itsetuntemus joka lähtee valmentajan omasta itsetuntemuksesta on kaiken perusta. Kun valmentajana tiedät itsestäsi miten miten toimit, reagoit, tunnet yms eri tilanteissa niin pystyt turvallisesti katsomaan urheilijan tunnetiloja menemättä mukaan niihin ja antamaan hänelle työkaluja niiden käsittelyyn. Empatia sympatian sijasta.

Tunne tarttuu, samoin käytös. Mielestäni valmentajuus on tai tavoitteena on olla esikuva tai supersankaruus kuten Hatsolo kertoi eräässä kuulemassani esityksestä. Mielestäni Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkeli tukee ajatusta.

Mitä nuorempana pystymme antamaan työkaluja tunnetaitohin, niin koulussa kuin urheilussa, sitä vahvempia nuoria saamme. Asia, SEL (social and emotional learning * l. sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen ), pitää kuitenkin huomioida toiminnassa tietoisesti sillä ne eivät tule toiminnan mukana automaattisesti. Koulutusmateriaaleissamme oli lainattu Hannaleena Ronkaista; ”Mieli se lihaksia liikuttaa” eli suora vaikutus myös hyvinvointiin.

Mieltä tuleekin harjoittaa kuten muitakin taitoja, tunnesäätely on yksi taito muiden joukossa. Sen sijaan, että toteaa ”tälläinen minä olen” voit itse valita millainen olet. Kun tiedät miten reagoit eri tilanteisiin voit valmistautua niihin. Ja kun olet valmistautunut on tunnekin helpompi pitää haluttuna. Juurikin valmentajuudessa koenkin artikkelissakin mainitut taidot palautteenannosta itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen aina ryhmässä toimiseen keskeisinä asioina. Pysähtyä miettimään säännöllisesti ”miten voin auttaa urheilijoitani.”

Ei ole yhtä tapaa olla valmentaja, ihminen tai työkaveri, mutta pääasia, että itse tiedostat millainen haluat olla ja millainen olet nyt sekä teet tietoisia valintoja haluamaasi suuntaan. Miten viestit palautteen, minä-viestit sinä viestin sijaan kuten artikkelissa mainitaan. Tapa ratkaista ongelmia sekä turvallinen ympäristö harjoitella niin laji kuin tunnetaitoja. Tunne, että tunne on ok ja tiedostaa, että tunnetaitoja voi harjoitella.

Valmentajuuden näkökulmasta vielä lainaus urheilusta.

Mika Poutala saadessaan vuoden esikuva palkinnon: ”Jokainen meistä ei voi olla olympiavoittaja tai maailmanmestari, mutta jokainen meistä voi olla esikuva.” Asenne on valinta, samoin tapa toimia. Tunteella.

 

*SEL , viisi keskeistä avaintaitoa ovat itsetietoisuus, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot/vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma “lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on “sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 21.12.2018, Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen. Tämä joulukalenteri tarjoaa sinulle näkökulmia, ideoita, kysymyksiä joilla voit ilostuttaa itseäsi.  Joulukalenteri ilmestyy sähköpostiisi kerran päivässä ja saattaa olla, että joululahjakin sieltä löytyy.

 

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

 

Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.

Havahduin, että jos minä en muuta tapojani, he muuttavat. Rakensin itselleni erilaisia tapoja toimia, jotta olen läsnä kun saavun kotiin. Puhuin puhelun loppuun autossa parkkipaikalla kesti sen miten pitkään tahansa, tein mielessäni stop-merkin oveen… avasin sen vasta kun olin valmis myös ajatuksissani, rakensin ankkurin läsnäoloon jne. Hetki jolloin lapset asiansa kertoivat oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja sen jälkeen hävisivät huoneisiinsa. Pieni asia jolla iso merkitys.
Sen jälkeen tein muutoksen, että ei puheluita kun ajamme hallille tai pois. Lapsi saa kertoa asiansa.
Kerroin aina etukäteen, jos jouduin ottamaan puhelun kesken yhteisten toimien ja se oli sovittu lyhyeksi.

Riippumatta iästä jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Kokea olevansa tärkeä. Tunnistamme, jos toisen ajatukset ovat muualla keskustelussa. Vaikka ajatusten karkaaminen johtuisi jostain muusta niin tuo se puhujalle ikävän tunteen.Samaa pätee riippumatta iästä.

Onko sinulla vanhempana jotain tapoja toimia joita haluat muuttaa ajatellen läsnäoloa ja hetkessä olemista? Missä tilanteissa ja mitä työkaluja otat matkaasi? Millä viestit läsnäoloasi?

Eräs harjoitus olla läsnä on sulkea silmät ja vain kuunnella mitä ympäriltä kuuluu. Jos ajatus karkaa, ohjaa ajatus lempeästi takaisin kuunteluun. Hetken kuunneltuasi vaihda keskittyminen tunteeseen. Miltä alusta tuntuu kehoasi vasten? Miltä kehossasi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu jne. Sen jälkeen avaa silmäsi, katsele ympärillesi. Mitä näet? Mitä värejä? Näetkö joitain asioita joita et ole aiemmin huomannut. Katsele kaikkea “uusin silmin”.

Ihania hetkiä olla läsnä, kotona ja muualla,
huomenna jatketaan!
Katja


Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista ja kirjoitus pohjautuu opintomateriaaleissa osana olevaan, vielä julkaisemattomaan materiaaliin Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen, Haapea, I. (2016, December 21*) ja on materiaalista vapaamuotoinen kooste ja kirjoitus.

 Aiemmin kirjoituksissa on viitattu sosiaalisen ympäristön suureen vaikutukseen lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen. Haapea,I (2016, December 21) materiaalissa määritellään urheilutoiminnan kannalta seuraavanlaisesti:

  • Ihmissuhteella tarkoitetaan suhdetta jossa ihmiset jakavat tietoa, tunteita ja käytösmalleja toisilleen.
  • Suhde ja sen laatu luovat pohjan motivaatiolle, menestykselle ja kaikelle vuorovaikutukselle sekä kasvulle ja kehitykselle
  • Ihmissuhde on tila, joka muuttuu ajan kuluessa

lapset ja nuoret

Kuva: Psyykkisen kehityksen opintomateriaalit

Sekä kooste mitä valintavaiheen urheilevat nuoret kaipaavat ihmissuhteiltaan (Bengoechea, & Johnson, 2001; Olympiu, Jowett, & Duda, 2008; Jowett, Cramer, 2010; Sánchez-Miguel, Leo ,Sánchez-Oliva, Amando, & García- Calvo, 2013; ) Usko kykyihin (pysyvyyden tunne), Luottamus taitoihin (kokea), Samankaltaisuus (muiden samoin ajattelevien kanssa), Hyväksyntää, Yhdessä tekemistä (koheesio), Yleistä tukea (Vanhemmat, valmentajat jne), Merkityksellisyyttä (mm.ihmissuhteet), Välittäminen (varsinkin valmentaja).

Haapea I, tarkastelee tutkimuksessaan * sosiaalisen ympäristön merkityksellisempien suhteiden (vanhemmat, joukkuetoverit, valmentajat) vaikutusta Itsetuntoon. Kaikkien kolmen rooli on tärkeä ja niitä tulisikin huomioida jo ennen valintavaiheen urheilua. Miten kolmen osa-alueen yhteistoiminta tukee toisiaan ja siten urheilevan nuoren itsetuntoa ja kehittymistä. Keskeistä tässä oleva huomio  ” Vanhempien roolin suuri merkitys ja vanhemmat seuratoiminnan voimavarana mm. valmennustoiminnan kehittymisessä ja urheilijaksi kasvamisen polulla” Haapea,I (2016, unpublish). Valmentajan roolin tärkeydestä esimerkiksi motivaation kannalta on useita tutkimuksia.

Mitä ajatuksia, tunteita lyhyt raapaisu asiasta herättää sinussa eri roolien näkökulmista?

Itse olen muussa yhteydessä todennut, yhdessä olemme enemmän, voisimme saada saman tähän varsinkin kun pääsemme tutustumaan myöhemmin Haapea Ilkan julkaistuun tutkimukseen laajemmin.

 

*Haapea, I. (2016, December 21). [Unpublished research]. Unpublished raw data.Urheiluseuratoiminnassa vallitsevien ihmissuhteiden laatua ja laadun yhteyttä vastaajien käsitykseen itsestään.    (case jääkiekko)                                                                  Suhteet: Valmentaja, Vanhemmat, Joukkuetoverit                                                                                                          Minäkäsitys: fyysinen tyytyväisyys, urheilun tärkeys, itsetunto                                                                                                    n= 450 ( valintavaihe, Tytöt 91, pojat 359)

Facebooktwitterlinkedin

Kohti Tavoitetta

Tavoite

Henriikka Asikainen kirjoitti blogiinsa Huipulle -yritysseminaarin tunnelmia esityksestäni ja kertoi oman tavoitteensa. Käy lukemassa Henriikan blogi https://blogit.sollertis.fi/kohti-tavoitetta-huipulle-yritysseminaarissa/ ja laita oma tavoitteesi kesälle.

Unelmoi ja Määritä Tavoite –  Suunnittele – Toimi, aloita työ – Nauti tuloksesta

Tavoite

Huipulle –  Yritysseminaari Kuopiossa keväällä 2018

Mikä on sinun tavoitteesi?

Mitä teet sen eteen joka päivä, viikko ja kuukausi?

Jos tarvitse apua alkuun pääsemiseksi, ota yhteyttä!

Ihanaa viikkoa,

Katja

Facebooktwitterlinkedin

Urheilijapalaute – Vilma Kesänen

Mental Training

Koripallo

 

Jokainen meistä tykkää kun saa palautetta onnistumisesta. Olen hyvin kiitollinen, että urheilijani laittavat sitä usein ja laittavat vaikkeivat olisikaan enää asiakkaitani vaan saaneet opit matkaan löytäneet oman vahvuutensa työkalut jo käyttöönsä.

Vilma otti yhteyttä  kun arjessa oli haasteita ja pelaaminen omalla tasolla oli hukassa. Hän haluasi jakaa palautteen kanssanne, nimellään. Yleensä yritän puhua urheilijoita olemaan laittamasta nimeään ettei kenellekään tule tunne, että olisi pakko kertoa nimi. Ei ole, se on aina ja edelleenkin nimetöntä 😀 Toki olen äärettömän kiitollinen Vilmalle nimellisestä 🙂 Vilman koko palaute on luettavissa alta.

Mahtava urheilija joka on pelannut itsensä huipulle ja jolla edelleen on nälkää edetä. Ihana seurata tätäkin matkaa, Loistotyypille loistavaa tulevaisuutta!

xxx Katja

“Katja! Kun aloitettiin yhteistyö, muistan kuinka ensimmäisen session jälkeen ajattelin (ja taisin ääneenkin sanoa), että miksen ottanut suhun yhteyttä jo paljon aikaisemmin. Olin ollut jo jonkin aikaa ihan jumissa ja lukossa omien ajatusten kanssa ja koriskentästä, mun suosikkipaikasta, oli tullut paikka, jossa tunsin oloni tosi epämukavaksi, epävarmaksi ja pelistäni oli kadonnut kaikki nautinto ja ilo. Olin kentällä eksyksissä, en ollut kunnolla läsnä ja hetkessä, ja olin vain haamu siitä, mitä tiesin pystyväni olemaan. Mikään vaan ei toiminut. Eikä koris ollut enää hetkeen maistunut kovin hyvältä. 
Olin jo ehtinyt miettiä, että tässäkö tämä nyt oli, näinköhän vaan olisi aika sitten lopettaa pelaaminen. Intohimo oli kadonnut tai sitten epävarmuus oli kasvanut sitä suuremmaksi. 
Kuitenkin motivaatiota löytyi, enkä suostunut luovuttamaan. Mun onnekseni omat vanhemmat sanoivat, että nyt etit apua ja löysin sut! 

Parasta sun kanssa työskentelyssä oli se, kuinka avasit mun silmät ja sait taas uskomaan itseeni, tuli jopa muutamat naurut omille jumipäisyyksille. Lyhyessä ajassa saatiin paljon aikaan ja tosiaan, olisipa aloitettu aikaisemmin, koska kausi loppui vähän liian nopeasti tämän oman projektin kannalta. Kuitenkin rohkeus ja itseluottamus löytyivät taas ja tästä on hyvä jatkaa. 
Viides finaali päättyi hopeaan, mutta henkilökohtainen voitto oli se, että koris tuntui taas mielettömän makeelta! Uskalsin, kilpailin, laitoin kaiken peliin, olin hetkessä, tein virheitä ja onnistuin – PELASIN ja pelasin taas tunteella, NAUTIN.
Kiitos, niin suuri kiitos, kun toit mut taas kentälle, mun suosikkipaikkaan.
Oot huippu! Kiitos!”

 

koripallo

 

Facebooktwitterlinkedin