Alla olevan ilon reseptin kirjoitti nuori, urheileva, ala-aste ikäinen neiti. Ohjeena oli kirjoittaa asioista jotka arjessa tuottavat iloa. Sen jälkeen niihin lisättiin omat määrät.
Kauhallinen kiitollisuutta 1 dl rentoa mieltä aimo annoksen positiivista asennetta oman maun mukaista tekemistä loputtomasti rakkaiden tukea
sekoita kaikkia tasaisesti tarkkaile ja anna hautua tarjoile päivittäin
Meillä on arjessa asioita, jotka eivät suju tai tulee mutkia vastaan, mutta tällä tehtävällä halusin auttaa nuoria löytämään ja kääntämään huomion asioihin jotka tuovat iloa ja ovat läsnä arjessa koko ajan. Silloinkin kun ei ole se kivoin päivä.
Me aikuisetkin usein unohdumme katsomaan maailmaa suorittamisen ja tapahtumien kautta. Arjessa on kuitenkin myös paljon hyvää. Saatamme kuitenkin kiitää vain pysähtymättä ja huomaamatta ohi uuteen päivään, harmituksen tai kiireen tunne vaaniessa niskassa.
Kirjoitin itse ennen joulua blogiin joulun reseptin. Mielestäni se sopii myös Hyvän arjen reseptiksi, ainakin itselleni.
Kauhallinen omaa asennetta
Ripaus malttia
Useita lusikallisia iloa
Oman maun mukaan kohtaamisia
Isolla kädellä pysähtymistä
Aimo annos läsnäoloa
Kypsytä haaveilla.
Kuorruta hyvillä ajatuksilla ja koristele hymyllä.
Nauti ja jaa ystäville sopivissa paloissa.
Mistä syntyy sinun arjen reseptisi?
Ihanaa viikkoa,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyvät toukokuussa 2020 Basam Books kustantamana.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
”Luulisi, että urheilun maailmassa olisi välttämätöntä ymmärtää harjoittelun ja kehittymisen välinen suhde, samoin kuin mielen ja saavutusten välinen suhde, ja lakata jankuttamasta synnynnäisistä fyysisistä lahjoista.” Ote Carol Dweckin Mindset kirjasta.
Tässä blogissa tarkastelemme hänen kirjoitustaan mestarin asenteesta. Siinä missä edellisessä kirjoituksessa oli aiheena turvallisuus ja pelko, pelko epäonnistumisesta toi mukanaan motivaation valmistautumiseen sekä myös sattumiin, niin tässä olemme asenteen vaikutuksen äärellä.
Luonnonlahjakkuus ja Hankittu kyky
Arvostammeko toista ominaisuutta enemmän kuin toista?
Onko lahjakkuus hienompaa kuin hankittu taito?
Kirjan mukaan arvostamme lahjakkuutta. Itse koen, että arvostan ja, että yleisesti arvostus on muuttunut niin, että arvostamme asennetta enemmän kuin sitä miten taito on saavutettu.
Kun lahjakkuudet tekevät töitä lahjakkuudesta huolimatta he kehittyvät, mutta samoin tekee henkilö joka tietoisesti harjoittaa taitoa vähemmällä lahjakkuudella.
Carol Dweck onkin tunnettu puheestaan luonteenlaadusta. Millaisen asenteen omaamme ja miten se vaikuttaa reaktioomme kohdata asioita.
”Luonteenlujuuden avulla on mahdollista päästä huipulle ja pysyä siellä.” C.Dweck
John Wooden, ”Uskon, että kyky voi viedä huipulle, mutta siellä pysymiseen vaaditaan luonnetta.”
Mitä siis on kasvun asenne?
Olen kirjoittanut kasvun asenteesta aiemminkin, voit lukea tästä, Kasvun asenne ajattelutapana.
Tässä Dweckin listaus Mestarin mieleksi, vapaasti lyhenneltynä.
Mestarin mieli, ajatusmaailma:
Menestyksen tunne tulee kun oppii, kehittyy ja tekee parhaansa.
Epäonnistumiset antavat tietoa jota tarvitaan menestymiseen.
Onnistumisen jälkeen menestyksen prosessista pidetään kiinni.
Tämä on ollut yksi lähtökohtani myös ProCoachK -työkalun tekemisessä. Sen lisäksi, että auttaa valmentajaa kehittymään sekä antaa urheilijoille keinon tunnistaa omia tapojaan toimia sekä mahdollisuuden anonyymisti vaikuttaa, niin löytää tekijät jotka vaikuttavat menestykseen. Tunnistaa. Huomata mikä omassa toiminnassa tukee asioita jotka vaikuttavat menestymiseen. Ei ole yhtä tapaa pelata tai valmentaa, pääasia, että löydät oman tapasi saaden itsestäsi esille sen mitä haluat ja pystyt ylläpitämään sitä. Riippumatta roolista, pelaaja tai valmentaja. Oppia niin onnistumisista kuin epäonnistumisista ja sitten tuetaan menestyksen prosessia.
”Kasvun asenteen omaksuneet urheilijat kokevat menestyvänsä oppiessaan ja kehittyessään”, kirjassa todetaan.
Kuinka paljon mukavampi on harjoitella kun harjoittelusta ja oppimisesta saa jo onnistumisen kokemuksen. Todennäköisesti se näkyy nopeasti tuloksissakin. Sama pätee urheilijoiden lisäksi valmentajiin ja jälleen riippumatta ympäristöstä, myös työyhteisöihin.
Siitä pääsemmekin motivaatiotekijöiden ruokkimiseen, mutta niistä toisella kertaa. Aiemmat kirjoitukset motivaatiosta löydät sivun listasta. Mutta pysähdy miettimään mistä sinun onnistumisen tunne syntyy? Samaa kysyin urheilijoilta, valmentajilta ja johtajilta Mielen Pelikirjan haastatteluissa. Tärkeä, vaikkakin vaikea asia miettiä, ja sitten vielä miten sen huomaa arjessa.
Ihanaa mestarin asennetta, missä kuljetkin,
Yhdessä enemmän,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyvät toukokuussa 2020 Basam Books kustantamana.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
”Oletti, että sattumia sattuisi ja varautui niihin.”
Ote Jim Collinsin ja Morten T. Hansenin kirjasta Tietoisesti Paras. Tutkimuksen kohteena olivat yritykset jotka menestyivät vaikeissa ja epävakaissa oloissa.
Kirjassa aloitetaan tarinalla Napapiirin valloituksesta ja kahden erilaisen retkikunnan valmistautumisesta. Ensimmäisenä etelänavalle saapui Norjalainen Amundsen (jonka kuva koristi kyseisen maan lentokoneyhtiön kylkeäkin ). Hänen huolellinen valmistautuminen myös sattumiin, tutkimukset historiasta asian suhteen sekä johdonmukainen valmistautuminen olivat hänen menestyksensä tekijöitä.
Urheilussa puhumme nykyään myös valmistautumisesta sattumiin. Pelissä tapahtuu paljon ja usein on asioita joihin emme voi valmistautua. Mitä sitten voimme tehdä? Mihin voimme valmistautua?
Omaan tekemiseen. Osaamiseen. Pelkoihin.
Pelko
”Kyse ei niinkään pelosta vaan miten siihen suhtautuu.”
Omaan tekemiseen ja osaamiseen keskittyminen on tuttua, mutta miksi pelkoon?
Pelko muuttaa tunnetta. Pelko lamauttaa. Pelko tuo peikot esiin ja vaikuttaa käyttäytymiseemme. Kun rentous ja turvallisuus katoaa, ja tilalle vaihtuu pelko, yritä siinä sitten tehdä parhaasi.
Pelko urheilussa sattaa olla epäonnistumisesta loukkaantumiseen. Työelämässäkin puhutaan pelosta enemmän, niin johtajuuden kuin työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta. Nyt ei puhuta pelolla johtamisesta vaan suorituksen, odotuksen (omat tai muiden) yms. tuomasta pelon tunteesta. Pelko joka muotoutuu omassa mielessämme. Pelko jonka voimme oppia hallitsemaan tiedostamalla mistä se syntyy. Pelko joka auttaa meitä eteenpäin. Pelko joka antaa rohkeutta ja auttaa onnistumaan.
Kuten Collinsin ja Hansenin kirjassa Tietoisesti paras kerrotaan, voi pelko olla ja on ollut, yksi vahvuuden tekijä osalla isoista yritysjohtajista. Bill Gates on ollut yksi eri skenaarioihin varautuja. Kyseessä ei siis ole ajatus ”pessimisti ei pety” vaan valmistautumisesta eri mahdollisuuksiin ja tapahtumiin, kuten Amundsen 1911 retkellänsä.
Valmistautumisen lisäksi auktoriteetti asemassa olevana, valmentajana tai esimiehenä, miettiä miten luoda turvallisuutta. Miten luomme niin turvallisen ympäristön, että se antaa tilaa peloille poistua, mahdollisesti tilaa epäonnistumisille onnistumisen matkalla, ja auttaa kasvamaan sekä lisätä rohkeutta.
”Pitää valmistautua niin, että on valmis sellaiseenkin mitä ei odota.”
Turvallisuus
Mistä syntyy turvallisuus?
Turvallisuuden tunteen syntyminen vaatii aikaa ja huomiota.
Tunnistamisesta
Miten toimin, teen, reagoin
Valmistautumisesta
Mitä on mahdollista tapahtua, hyvässä ja huonossa,
ja miten valmistaudun niihin
Luottamuksesta
Luottamus itseen ja toisiin, mitä se vaatii
Tämä lyhyt listaus, tehty ajatuksella ettei pelkoa tarvitse pelätä, mutta se kannattaa huomioida. Taitaa olla Henkka Hyppösen toteamus ettei niin pientä tai typerää pelkoa, ettei se voisi tehdä onnettomaksi.
Jokainen meistä on todennäköisesti joskus valvonut yöllä asian takia joka aamulla tuntuu pienemmältä. Pelko ei ole pahasta, siihen kannattaa oppia suhtautumaan ja siihen voi usein vaikuttaa, ennen kuin se vaikuttaa sinuun.
Otetaan mukaan pelko joka antaa rohkeutta onnistua.
Rohkeaa sinun näköistä viikkoa!
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyvät toukokuussa 2020 Basam Books kustantamana.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.
Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
”Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sanojen helinää ilman tekoja.”
Kirjoitin kirjaani* motivaatiotekijöistä ja esimerkkejä niihin riippumatta ympäristöstä.
Usein kuulee puhuttavan kuinka olisi kiva saada jotain lisää, ympäristöstä riippumatta, saada jotain jotta tapahtuu jotain. Hallilla tai työyhteisössä… saada jotain lisää, ”meidän kyllä…”, ”Koska meillä…”. Lähdin miettimään vapautta ja vastuuta.
” Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. ”
Vapaus ja Vastuu
Vapaus on tunne, että voi päättää ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Voit saavuttaa asioita ja toimia mikä on hyväksi itsesi kannata, kuitenkin rajoissa jotka ei haittaa muille. Mutta vapaus on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa. Motivaatiosta puhuttaessa kuuluu puhuttavan Deci ja Ryanin motivaatioon vaikuttavista tekijäistä joista yksi on vaikuttavuuden tunne.
Vastuu mielletään taas sanaltaan ”taakaksi” tai luottamukseksi, riippuen miten vastuunkantaja sen kokee. Mutta vapauden saaminen tuo myös vastuuta. Vastuuta omasta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen joka korostuu varsinkin urheilun kulttuurissa jossa tulos usein ohjaa ajattelua ja jatkumoa.
Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Olet osa muuta kokonaisuutta.
Kulttuurimuutoksessa usein lähdemmekin etsimään mitä me voimme yhdessä tehdä asioiden eteen. Tavoitteena ja pyrkimyksenä kääntää ”minä haluan”, ”mitä me voimme” ja siten ”mitä sinä tuot tilanteeseen”.
Timo Lehkosen kanssa puhuimme eräänä päivänä hallilla jääkiekosta ja siitä mitä pelaaja tuo joukkueelle. Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sana helinää ilman tekoja.
Ja kuten myös kirjassani vahvasti näkyy, ei vain urheilija vaan myös valmentaja ja koko se ryhmä joka siinä pyörii. Tuletko vain paikalle vai oletko läsnä. Mitä annat muille.
”Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.”
Mukavuusalueen rajalla
Usein kun kysytään kuka haluaa kehittää itseään, kaikki nostavat käden ylös. Kun jatketaan kysymällä kuka on valmis tekemään asian eteen töitä, useimmat viittavat edelleenkin reippaasti, osa epäröi. Mutta sitten kun alamme astua mukavuusalueen rajalle ja kaikki uudet rutiinit eivät olekaan kivoja, mitataan halukkuuden voimakkuutta.
Susan Jeffers Uskalla elää, Pelossa on voimaa -kirjassa puhuu sisäisestä Lörpöstä joka laukaiseen kaikki pelot esiin povaten epäonnistumista, turmiota ja perikatoa. Olemme niin tottuneita kuuntelemaan sitä ettemme aina edes välttämättä huomaa sitä. Kun sen tunnistaa, voi siihen vaikuttaa. Näistä lisää sitten kirjassa harjoituksineen. Mutta ensimmäisenä voit alkaa tutustumaan omaan ”Lörppöösi”. Sitten miettiä mihin suuntaan haluat lähteä, tähän löydät tukea esimerkiksi tästä aiemmasta kirjoituksesta.
Muutos lähtee pienin askelin ja mukavuusalueen rajalla. Vapaus tuo vastuuta ja se edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuunottamista ja vastuun kantamista. Millä tunteella menet tilanteeseen, olet tilanteessa ja jätät jälkeesi. Vastuu on sinun.
Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.
Vapaus tuo vastuuta. Edelleen riippumatta ympäristöstä.
Mahtavaa viikkoa,
Katja
Joulukuun aikana, viimeistään 16.12.2019 verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.
Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
Ajatelmia vahvuudesta. Pysähdyin miettimään vahvuutta arjessa kun vastaan asteli erilaisia arjen tilanteita ja ympärillä näki asioita jotka vaativat henkilöiltä vahvuutta.
Vanhemmuuden kasvupyrähdys
”Aja hiljaa isi nyt vaan, niin mä kiltisti odottamaan jään…” lauletaan lasten laulussa. Vaikka pienten lasten vanhemmuuteen valmistellaan niin paljon, kukaan ei muista kertoa millainen tunne on kun roolit kääntyvät ympäri ja vilkutat lapsellesi, toivotat hauskaa iltaa ja sisimmässäsi toivot turvallista reissua ja alitajuntaisen ”mitä jos…” pelon tekisi mieli pitää lapsi kotona. Pitää päästää irti ja antaa kasvaa, niin arjessa kuin urheilussa. Kerätä omat kolhunsa ja antaa tilaa näyttää, että osaan kyllä.
Ihaillen katselen ympärilläni perheitä joissa lapset kasvavat aikuisiksi ja aikuiset reippaina kertovat kuinka arki on ”huoletonta”. He vaikuttavat niin voimakkailta. Niin reippailta aikuisilta. Itse olen urheilun suhteen sellainen, mutta arjessa yritän piilossa koko ajan opetella Reippaaksi Vanhemmaksi. Reippaus ei ole välinpitämättömyyttä vaan antaa lapselle tilaa kasvaa. Välillä tekisi mieli pysäyttää Reippaat Vanhemmat ja kysyä heiltä miten he tekevät tuon. Esittää pitkä kysymyspatteristo, ja kysyä mistä tiedät oletko antanut tarpeeksi. Tai katsoa peiliin ja todeta ”sun olisi pitänyt tajuta, että aika menee näin nopeasti.”
Yhtäkkiä tiivis kolmikkomme on kolme aikuista ja nuoret nauttien pyrähtelevät kokemuksiinsa. Ja niin sen kuulukin mennä, olen iloinen heistä ja heidän puolestaan. Uuden muutoksen myötä olen miettinyt paljon omaa nuoruuttani, kuinka huolettomana kaikkiin seikkailuihin heittäydyin eikä siinä paljoa muuta mietitty. Reissut olivat ainutlaatuisia. Toivon heille samaa.
Jos kietoisin heidät kuplamuoviin ja suojelisin heitä kaikelta, kuinka he pärjäisivät, jos minulle kävisi jotain. Kuplamuovin sijaan yritän antaa tilaa.
Olen tehnyt lapsilleni joulukalentereita* monta vuotta kertoen heille heidän vahvuuksiaan ja mahtavia luonteenpiirteitään, yrittäen tarjota heille vahvuuksia ja valmiuksia aikuisuuteen. Välillä huomaan suhtautuvan pelaajiini ja urheilijoihini samoin, kannustaa ja rohkaista. Tehdä itsestäni ”tarpeeton”. Kun huomaavat omat vahvuutensa, näkevät myös mahdollisuutensa. Se on paras palkinto.
Ole Vahva
Ole Vahva. Puhumme usein eri tilanteissa, ole vahva tai oletpa sinä vahva. Hän on niin vahva.
Mikä on vahvuutta?
Onko irti päästäminen vahvuutta?
Tähänkin saadaan juuri niin monta tarinaa kuin on kertojaa. Onko vahvuudelle määritelmää?
Joku näkee vahvuuden kehollisena, fyysisenä vahvuutena. Toinen mielen vahvuutena, kolmas jotain siltä väliltä. ”Sinä olet niin vahva” ,saattaa olla jonkun toteamus toiselle tietämättä mitä vahvuuden taakse kätkeytyy.
Milloin tiedän olenko vahva? Onko vahva aina vahva?
Mitä on vahvuus?
Aiemmin kirjoitin rohkeuden yhteydessä, että rohkeus on haavoittavaisuutta. Olisiko vahvuuden määritelmällä sitten uskallus olla myös heikko.
Meillä kaikilla on arjessamme asioita joissa kysytään vahvuutta sekä tilanteita joissa tarvitaan itselleen lupaa olla ”heikko”. Milloin voit päästää irti ja sanoa, tarvitsen apua.
Olin ala-asteella eräässä luokassa viikon, puhuimme normaaliin tapaan paikalla vai läsnä, vahvuuksista ja itseluottamuksesta. Vauhdikkain poika mietti pisimpään vahvuuksiaan. ”Ei minulla ole kuin kaksi”, hän totesi kun haimme kämmenellistä vahvuuksia. Kesti kauan kunnes saimme yhdessä mietittyä mitä kaikkea hyvää hänessä on. Hän ei nähnyt hyviä asioitaan ilman apua.
Jari Sarasvuo on todennut, jatketaan matkaa sieltä missä ollaan nyt.
Se on juurikin näin, katso missä olet. Ei tarvitse säntäillä, loikkia tai pomppia, uskalla seistä siinä missä olet. Katso ympärillesi ja päätä mihin lähdet. On kyse sitten ihmissuhteista tai tavoitteistasi. Valinta on sinun.
Vahvuus on myös pysähtymistä. Uskallus pysähtyä.
”Milloin opimme näkemään epätäydellisyyden kauneutena itsessämme. Uskoa, että virheet kuuluvat oppimisen ja kehittymisen matkaan.”
Vahvuus vai heikkous
Ollessani kauden aikana valmentamassa eräällä leirillä, ja kuten tapoihini kuuluu, osallistutan ja kysyn muiltakin valmentajilta paljon. Annan tilaa osallistua. Voisin helposti vain sanoa mitä tehdään, mutta riippumatta toisen valmentajan iästä tai muusta, koen, että toimimme tiiminä ja haluan sen myös huomioida. Osoittaa myös sillä arvostusta niille joiden kanssa teen töitä. Sitten kun pitää tehdä päätös, teen sen.
Jään jälkeen eräs vanhempi kollega totesi, ”Älä kysy muilta, vaikutat heikolta. Se vie pois sinun auktoriteettiasi. ”
Pysähdyin miettimään asiaa. Onko se heikkous?
Millainen on minun valmentajuus? Viekö se pois minulta jotain vai antaako? Millainen minä haluan olla? Mistä rakentuu vahvuus valmentajana?
Koen, että itselläni se rakentuu kohtaamisista ja siitä, etten menetä mitään omasta johtajuudesta antamalla muille tilaa, päinvastoin. Koen, että antamalla vastuuta niin pelaajille kuin tiimille saamme enemmän. Olemalla meidän näköinen ollaan Me.
Valmentajuuteenkaan ei ole oikeaa vastausta, vain punnitseminen omien arvojeni kautta miten haluan toimia.
”Japanilaisesta wabi sabi -käsityksessä epätäydellisyys on kauneutta. Museossa olevan ruukun halkeama on osa sen kauneutta joka kertoo sen iästä ja historiasta, ei virhe tai huonontava tekijä.
Ymmärrämme helpommin toisen kolhut kuin omamme. ”
Epätäydellisyydestä kauneutta
Pelaajien kanssa, riippumatta lajista, usein käymme läpi vahvuuksien vahvistamista, mutta myös uskallus antaa itselle tilaa kasvaa ja olla epätäydellinen. Yleensä epäonnistumisten pelkääminen ei vie kauemmaksi epäonnistumisista vaan lähemmäksi. Siksi uskallus tunnistaa asioita onkin vahvuus eikä heikkous.
Luin juuri jostain japanilaisesta wabi sabi -käsityksessä jossa epätäydellisyys on kauneutta. Museossa olevan ruukun halkeama on osa sen kauneutta joka kertoo sen iästä ja historiasta, ei virhe tai huonontava tekijä.
Ymmärrämme helpommin toisen kolhut kuin omamme. Milloin opimme näkemään epätäydellisyyden kauneutena itsessämme. Uskoa, että virheet kuuluvat oppimisen ja kehittymisen matkaan.
Joku totesi, että seiso koko pituudellasi. Seistään koko pituudella. Juuri sellaisena kuin olemme.
Ihanaa Joulukuun alkua,
Katja
*Joulukalenteri, kertonutkin aiemmin, lappuja joissa heissä ihailemansa luonteenpiirre tai ominaisuus jota heissä rakastan. Lapun vieressä suklaa konvehti. Nyt heillä kulhollinen vuosien aikana kertyneitä asioita muistutuksena vahvuuksistaan silloin kun ei itse muista. Saman voi tehdä vanhemmalle, puolisolle tai työtoverille.
Lasten kanssa vuosia sitten Vappuna
Ps. Hyvää Syntymäpäivää tyttärelleni, 2.12. 21 vuotta! Tyttö olet tähti, olen todella ylpeä sinusta<3
Joulukuun aikana verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.
Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.
Lähtökohta on hyvä
Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.
”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”
Mistä luottamus syntyy?
Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.
Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa ”isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.
Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.
Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta.
”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”
Luottamus vaatii aikaa
Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.
Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut.
Sain alla olevan listan.
Avoimuus
Toisen kunnioitus
Saa olla oma itsensä
Aitous
Olla luottamuksen arvoinen
Rehellisyys
Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.
Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.
Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.
”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”
Ihanaa viikkoa,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.
Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Poliklinikka -lehti 10/2019
Laulaa lasten leluksi tarkoitettu ambulanssi katon hälytysvaloja painaessa. Laulu voi monen mielestä kuulostaa varsin tutulta, sillä se saattaa muistuttaa omassa arjessa vallitsevasta tunteesta: aina on kiire ja hoppu. Työtehtävien määrään ei välttämättä voi itse paljoakaan vaikuttaa, mutta mihin voi?
Kansanedustaja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius oli aikoinaan aamutelevisionhaastattelussa, jossa toimittaja päivitteli monen samanaikaisen projektin aiheuttavan hänelle varmasti kiirettä. Pirkka-Pekka totesi tähän, että kiire ja paljon tekemistä ovat eri asioita.
Kiire on tunne. Oleellista onkin kysyä itseltään, mitä teen silloin kun energiaa vievät tunteet, kuten kiireen-, turhautumisen- tai riittämättömyyden tunteet vyöryvät päälle ja koettelevat omia sietorajoja?Myös kiireen hetkellä ajatuksemme ohjaavat toimintaamme ja aiheuttavat meille jonkin tunteen. Teemme kaiken oman kokemuksemme ja sen luoman tunteemme kautta. Se ei poista osaamistamme, tilanteen arviointia tai muita opittuja asioita. Tunne on kuitenkin läsnä, hyvässä ja pahassa. Se, minkä vallan annamme tunteelle ja miten reagoimme tunteeseen, tulee helposti selkärangasta, jos emme pysähdy asian äärelle.
Miksi pysähtyisimme?
Tunne tarttuu. Ikävässä tunteessa on myös se harmillinen puoli, ettei siinä ole itselläkään mukava olla. Pysähdy siis miettimään, miten reagoit kiireeseen. Mitkä asiat tuovat sinulle kiireen tuntua?Millä tavalla saat nollattua tai pysähdyttyä päivän aikana?
Yhdelle rauhoittumiseen auttaa tiedostaminen, toiselle hengittäminen tietyn kaavan mukaan. Jollekin rauhoittumista saattaa edesauttaa esimerkiksi rauhassa vessassa vietetty hetki, jolloin tietoisesti pysäyttää itsensä, vetää syvään henkeä ja vasta sitten lähtee seuraavaan tilanteeseen.
Myös käsitys ajasta on meillä jokaisella erilainen. Esimerkiksi ”hetki” saattaa tarkoittaa toiselle jonkin asian hoitamista muutaman sekunnin päästä ja toiselle puolestaan seuraavan tauon aikana. Jo kotona tämä voi näkyä arjen asioissa, kuten tilanteessa, jossa toinen toteaa: ”Vien roskiksen hetken kuluttua”. Jos itse tulkitset tämän tarkoittavan asian hoitamista esimerkiksi puolen tunnin sisällä ja toinen puolestaan ajattelee vievänsä roskat, kun hän on menossa muutenkin ulos, saattaa tästä aiheutua erilaisia tunteita. Voit ajatella: ” Miksi se ei vie vaikka lupaa” tai ”ärsyttävää kun sanoo koko ajan minähän sanoin, että vien”.
Onkin tärkeää, että tiedostamme erilaiset tapamme reagoida asioihin, kuten kiireeseen tai aikaan, sillä muutoin väärinkäsitykset saattavat ottaa vallan myös työyhteisössä.
Erilaiset persoonat
Me kaikki olemme erilaisia, ja kuten jo aiemmin mainittiin käsittelemme asioita oman kokemuksemme ja tunteemme kautta. Samoin myös sisäistämme asiat eri tavoin. Jos työyhteisössä kiireen keskellä toimiessamme unohdamme muiden tavat sisäistää asioita tai emme tiedosta omaa tapaamme, saattaa seurauksena olla aivan erilainen tunne tai toiminta, mitä olemme tarkoittaneet.
Tiedätkö, millainen viestijä olet? Kotona, työyhteisössä tai vapaalla?Joissakin työyhteisöissä on käytetty erilaisia testejä, joilla kartoitetaan työntekijöiden viestijätyylit. Testien tarkoituksena on hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä, eli kunkin käyttäytymis- tai vuorovaikutustyyli. Tällä tarkoitetaan sellaista tapaa toimia, joka vaatii meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa.
Testi saattaa auttaa sinua hahmottamaan,toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Omaa tapaansa toimia, käyttäytyä ja vuorovaikuttaa, voi hahmottaa karkeasti ilman testiäkin, esimerkiksi kuuntelemalla miten puhumme ja pysähtymällä miettimään, miten sisäistämme asiat. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois päin sinusta voidakseen keskittyä saatat itse loukkaantuneena miettiä, miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta, mitä kerrot? Toisaalta joku saattaa keskittyä ja naputtaa kynää samalla kun puhut tai hypistellä paperin reunaa. Saattaa olla, että jos hän ei naputtelisi tai hypistelisi, hän ei kuulisi. Joku taas haluaa katsoa puhujaa tai lukea itse lapun, vaikka toinen yrittäisi sitä hänelle lukea ääneen. ”Minun täytyy nähdä se itse” ei tarkoita, ettei sinuun luoteta, vaan usein on kyse tavasta sisäistää asioita.Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa myös se, millä nopeudella puhut.
”Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
”Tuntuu siltä, että idea toimii.”
”Näyttää siltä, että idea toimii.”
Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, pystyt vaikuttamaan viestiisi. Voit motivoida ja innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.
Tunne tarttuu
Tunne todellakin tarttuu. Lapseni totesi joskus tehdessäni lähtöä työmatkalle ja pakatessani ripeästi kasseja eteiseen, että hänellekin tulee kiireinen olo, vaikka ei ole kiire mihinkään.
Koska toiseen ei voi vaikuttaa, vain itseensä, on tärkeää pysähtyä.
Minkä tunteen haluat välittää työyhteisöllesi? Millä tunteellahaluat olla töissä? Millaisen tunteen kanssa haluat lähteä kotiin? Ja minkä tunteen haluat viedä kotiin?Näihin kaikkiin voit itse vaikuttaa, ja kaikkiin löytyy myös harjoitteita, joilla kyseisiä taitoja voi oppia. Sillä kuten muutkin taidot, myös tämä vaatii harjoittelua. Anna itsellesi aikaa, lauseen kaikissa merkityksissä.
Mahtavaa syksyä,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen. Urheilun lisäksi hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Lisää Katjasta ja blogeja www.katjapasanen.fi
”Kasvot hymyilevät hymyä joka ei aivan yllä silmiin saakka. Lentokoneen ikkunassa pimeydessä näkyy valaistuja ikkunoita kuin valomeri. Jokaisen ikkunan takana on joku. Jonkun tarina. Jonkun historia ja kokemus. Joku itkee, joku nauraa.
Jonkinlainen tunne, tarina.
Lentokoneen kautta näkyvä kaunis valomeri piilottaa asiat joita emme näe.
Arjessa kello tikittää taustalla ja vaatii keskittymistä pysähtyä näkemään toinen… tai itsensä. Mutta vain tekemällä niin huomaamme tarinamme.
Lentokoneen ikkunasta heijastuvat kasvot kätkevät oman tarinansa heijastaen…”
Kirjoitus on ote uudesta materiaalistani jossa tarinoiden kautta puramme erilaisia tunnetiloja. Uudet verkkokurssit ja materiaalit ilmestyvät syksyllä 2019 ja lisää vuoden 2020 aikana.
Piilotammeko ajatuksemme ja tunteemme vai viekö vain ”arjen kiire” ohi niin nopeasti ettemme ehdi pysähtyä huomaamaan. Unohdamme katsoa toista.
Tai oma tarinamme. Muistammeko, että voimme itse vaikuttaa siihen mihin kuljemme.
Mitä, jos arjen tarina on tuntunut niin raskaalta ettei sitä jaksakkaan pitää harteillaan. Kun katsomme asioita oman kokemuksemme ja historiamme kautta emme myöskään halua vaivata muita. Tunteina saattaa olla pelko, häpeä, syyllisyys, jännitys tms.
”Menneinä aikoina työn tekeminen vaati lihaksia, nykyään aivoja, mutta tulevaisuudessa sydäntä.”
Minouche Shafik
Kuinka usein arjen kiireessä unohdamme havahtua näkemään silmiemme edessä, peilissä tai muissa, olevat asiat.
Kierrän yritysten tilaisuuksen puhujana ja aiheena on saman asian erilaiset näkökulmat. Lähden kuitenkin poikkeuksetta liikkeelle pysähtymisestä.
”Rohkeus on olla haavoittuvainen.”
Millä pysäytät itsesi huomaamaan?
Aiemmin on ollut puhetta läsnäolosta ja joitakin harjoituksia läsnäolon tukemiseen kuten tässä, niin silti arki saattaa välillä kaapata mukaansa.
Koska kaikki lähtee itsestä, millainen on sinun tarinasi.
Millainen alku on tällä päivällä ja huomisella…. miten huomaat itsesi. Mitä pidät mukana ja mistä päästät irti. Miten olet hetkessä…. tai roikutko kiinni sellaisessa mistä voisit luopua.
Näin jossain lainauksen London School of Econmics johtajan Minouche Shafik sanoista;
”Menneinä aikoina työn tekeminen vaati lihaksia, nykyään aivoja, mutta tulevaisuudessa sydäntä.”
Aloitathan itsestäsi, annat itsellesi samat kannustavat ajatukset ja sanat, aikaa kuten soisit muille.
Ihanaa viikkoa,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.
Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.
Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.
”Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….”
Kun tavoitteet ovat kovat ja paine kasvaa niin tunne tekemiseen muuttuu. Aiemmin olemme puhuneet asiasta suoritustunteen ja nollaamisen näkökulmasta. Tänään sivuamme, aloitamme hieman, jaksamisen ja uskalluksen tunnistaa tunteensa suorittamisen ohella.
Unohdamme helposti, huomaamatta, suorituksen tekeminen muuttuu tunteen myötä.
Tekeminen muuttuu tunteen myötä. Kun siihen vielä lisää suorittavan luonteen tai intohimon asiaa kohtaan niin rajojen tunnistaminen on haastavaa. Samaan aikaan, kun pitäisi tehdä kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa, niin pitäisi tunnistaa myös tarve milloin pysähtyä huilaamaan tai vain tarkastelemaan jaksamista ja suuntaa. Vaikeaa.
Siihen vielä lisäämme omien odotusten päälle, muiden hyvää tarkoittavat, kannustukseksi ja tsempiksi tarkoitetut kommentit ”kyllä nuorena jaksaa” tai ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, tunnollinen nuori pelkää olla tyytyväinen mihinkään vaikka sekin on tärkeää,pysähtyä tunnistamaan hyviä asioita jotta voi kehittyä.
”Uskomus siihen,että sinä riität. Ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.”
Jaksaminen
Ylellä ollut kirjoitus jaksamisesta jossa kävi ilmi, että tapa käsitellä asioita ja vaikutus jaksamiseen oli näkynyt jo lukiossa. Jo 2016 kirjoitettiin Laura Sokan tutkimuksesta työuupumuksen vaikutuksesta aivoihin (yle 30.3.2016 Terveys, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa ).
”olen aina tehnyt tätä” tokaisi kerran eräs ammattivalmentaja minulle. Uupumus näkyi hänen kasvoillaan ja kuului äänessä. Mitä muuta voisin tehdä? Kun uupumus iskee ja olet yksin asian kanssa niin millä pääset ulos. Kun intohimon liekki katoaa ja viikot seuraavat toisiaan. Harjoitukset, pelit, bussimatkat… sama rytmi kaudesta toiseen. Jatkuva paine ja odotukset… omat ja muiden…”
Kun työstä katoaa mielekkyys ja tilalle tulee uupumus niin työnmäärällä ei ole merkitystä, vain tunteella. (ote Katja Pasasen keväällä 2019 julkaistavasta kirjan materiaaleista)
Urheilu ei ole poikkeus, riippumatta roolista ja ympäristöstä, tunne koskee varsinkin kaikkea missä toimimme ”intohimotyön näkökulmasta”. Kun nuorena pitäisi jaksaa ja aina voi olla parempi ja lisäksi työ on juuri sitä mitä aina halunnut tehdä… sitten et saakaan tukea vaikealla hetkellä tai keskustelut ovat vain oman mielen sisällä, niin tunne muuttuu.
”Mitä korkeammalla valmennat sitä vaikeampi on saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja jaksamiseen.” (ProCoachK, www.procoachk.com)
Tunnista
Jaksamisen näkökulmasta voi pysähtyä esimerkiksi miettimään ja tunnistamaan asioita.
Tunnista miltä sinusta tuntuu? Miten reagoit asioihin ja jaksatko toteuttaa arjessa myös harrastuksiasi vai onko arki suorittamista päivästä toiseen. Saatko nukutua ja heräätkö virkeänä. Millä tunteella lähdet uuteen päivään?
Keinoja ja kyselyjä tunnistaa uupumus on paljon. Miten sitä voisi ennalta ehkäistä?
Tunnistaa omat tavat toimia
Miettiä asioita jotka auttavat jaksamaan arjessa, tässä siihen liittyen aiempi kirjoitus (Aika on…)
Pääasia, että tiedostat tilanteen ja sen jälkeen niihin on helpompi saada työkaluja.
Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….
Urheilussa myös meillä tunne on vahvasti mukana. Onkin tärkeää tunnistaa ja tiedostaa juurikin tunnetaidot ja tapa reagoida. Vahvuuksien vahvistamisen voi aloittaa ennen lukkoja. Urheilussa myös aina tapahtuu virheitä ja vääriä arvioita mitkä saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Se miten reagoimme niihin ja autamme muita omalta osaltamme reagoimaan, onkin avainasemassa.
Uskomus siihen,että sinä riität, ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.
Brene Brown mainitsee kirjassaan Dare to Lead tunteesta joka on kuin Karhulan Karhuperheestä jossa karhuperheen isä kokeilee uutta hattua vanhan kuluneensa tilalle, mutta jokaisessa on jotain (iso,pieni, kevyt, raskas jne) jolloin syntyy päätös pysyä hyvin istuvassa vanhassa hatussa kuin vaihtaa vaihtamisen vuoksi.
Muistathan,
Uskallus olla oma itsensä ja tunnistaa tunne on pohja myös vahvuudelle.
Ihanaa viikkoa,
Katja
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen. Häneltä on tulossa keväällä 2020 kirja, kooste kokemuksen näkökulmista, urheiluvalmennukseen ja yritysjohtamiseen työkaluksi.
Yleensä kuuntelen autossa työhöni liittyviä äänikirjoja, 1-2 kirjaa viikossa. Nyt nappasin sattuman varaisesti, ilman ”takakannen” lukemista, vain jonkun muun. Kirja oli Sofia Lundbergin esikoisteos Punainen Osoitekirja, Otava.
Tarina kuljettaa läpi historian kertoen lähes satavuotiaan Doriksen tarinaa punaisen osoitekirjan nimien kautta. Miksi kirja päätyy tänne blogiini?
Kirjassa on kohtia jotka herättivät miettimään muutenkin, kirjan ulkopuolelle.
Kuinka nimet ja kasvot vaihtuvat arjessamme.
Valitsin kirjan kun arkeni on ollut kiireistä ja halusin saada ajatukseni hetkeksi muuhun. Lukeminen on ollut nuoresta asti tapani rentoutua. Autossa, kirjaa kuuntelemalla, saan osan sitä tunnetta myös jokaiseen päivääni. Matkustaminen ei tunnu raskaalta vaan antaa energiaa. Vaikka kirja olisi työhönikin liittyvä, antaa se kuitenkin samaa rentouttavaa tunnetta ja ajatusten vapautta.
Pysähdyin tämän kirjan kanssa miettimään arjen kiirettä. Kuinka kiireessä kohtaamiset saattavat olla hetkellisiä, toiselle enemmän merkityksellisiä kuin toiselle. Iästä riippumatta.
Välillä huomaamme vasta jälkikäteen, ettemme olleet kohtaamisessa läsnä emmekä saa hetkeä enää takaisin.
Ketä ilman et arjessa haluaisi olla? Huomaatko hänet vai viekö arki mukaan?
Toivon sinulle…
”Toivon sinulle kaikkea tarpeeksi. Tarpeeksi aurinkoa valaisemaan päiväsi, tarpeeksi sadetta, jotta osaisit arvostaa aurinkoa, tarpeeksi iloa ravitsemaan sieluasi, tarpeeksi tuskaa, jotta osaisit arvostaa elämän pieniä iloja, ja tarpeeksi kohtaamisia, jotta aina silloin tällöin osaisit jättää myös jäähyväiset.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)
Arkemme kiitää päivästä toiseen juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin annamme sen kulkea. Mihin haluamme arkemme käyttää ja kenen kanssa? Mistä on aika päästää irti?
Muistutathan itseäsi pysähtymään ja nauttimaan hetkistä.
Mutkat eivät ole vaarallisia
”Madame opetti minulle, että ihmisellä on monta eri hahmoa. Että se mitä toivoo ei aina ole se oikea, että meillä kaikilla on monia polkuja kuljettavana matkallamme kohti yhtä ja samaa kuolemaa. Että päädymme vaikeisiin risteyksiin, mutta että niiden jälkeen polku voi taas suoristua. Ja että mutkat eivät ole lainkaan vaarallisia. (Lundberg, Punainen osoitekirja)
Elämän varrella törmää niin moniin nimiin. Oletko ajatellut sitä, Jenny? Nimiin jotka tulevat ja menevät. Jotka särkevät sydämen ja saavat kyyneleet silmiin. Joista tulee rakastajia tai vihollisia.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)
Miten näemme mutkat tai jäämmekö mutkaan jumiin? Osaammeko jatkaa matkaa? Luotammeko, että mutkan jälkeenkin tie jatkuu. Voiko arjen risteyksiin varautua ja mihin haluamme siitä kääntyä?
Jokaisen polku on omanlaisensa ja kun pysähdymme säännöllisesti matkan varrella miettimään mihin olemme menossa ja miksi, niin käännökset arjessa ovat helpompia.
Joku on joskus kirjoittanut, ”Kukat tarvitsevat aikaa puhjeta kukkaan. Samoin tarvitset sinä”
Anna itsellesi aikaa arjessa.
Olet tärkein. Vain antamalla aikaa itsellesi pystyt antamaan sitä myös muille ja huomaamaan hyvän ympärilläsi.
Ihanaa viikonloppua,
Katja
Lainaukset kirjasta: Sofia Lundberg, Punainen Osoitekirja, Otava 2018
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.
Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.
