“Valmentaja vaikuttaa urheilijaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Palasin viime joulun joulukalenterin teksteihin valmentajuudesta. Kuten sanotaan, “valmentaja vaikuttaa valmennettavaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Valmentaminen

Mitä on valmentaminen?
Mitä on itseluottamus?
Mitä on motivaatio?
Millainen valmentaja olen?
Miksi valmennan?

Tuttuja sanoja ja mietteitä, mutta koska viimeksi niiden äärelle on ehtinyt arjessa pysähtyä.

Jokainen muistaa lapsuuden ja nuoruuden erilaiset opettajat ja valmentajat, joskus heidän sanoillaan on ollut jopa vaikutusta aikuisiän valintoihin.

Millainen valmentaja haluat olla?

Ei ole yhtä tapaa valmentaa, mutta miten tiedostat millainen haluat olla ja miten sinne pääsee? Millä tunnistat urheilijoiden eri motivaatio tekijät ja huomioit heitä myös yksilöinä ilman, että se tuntuu vievän kaiken aikasi ja jaksamisesi.

Kuten tiedämme, valmennus ei rajoitu harjoitus-ja ottelutapahtumiin vaikka ne näkyvät ulospäin. Oman toiminnan tiedostaminen auttaa myös jaksamaan.

“Kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä”

Millaiset muistot sinä haluat jättää jälkeesi?

Koen, että vuorovaikutukseen ei päästä ennen kuin huomaamme omat tapamme toimia. Kun tunnistamme omat tapamme niin tiedostamme miten viestimme, reagoimme ja toimimme. Sen  jälkeen voimme vaikuttaa muiden.

Psyykkinen kehitys

Vuorovaikutustaidot

Mitä ovat vuorovaikutustaidot…
Vuorovaikutustaitoihin luetaan niin kuuntelu-  kuin itseilmaisuntaidot, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot aina yhteistyötaidoista ja ryhmädynamiikkaan. Keskeisiä valmentajalle, mutta myös kaikkeen arkeemme. Kaikkia niitä voi myös tiedostaa ja harjoitella.
Ajattelutapamme vaikuttaa motivaatioomme ja ohjaa valintojamme, käytöstämme ja toimintaamme. Siksi aloitamme verkkokurssimme valmentajuudenkin osuuden pysähtymisestä millainen olen, miten reagoin ja miksi.

Kun valmennamme joukkuetta valmennamme myös yksilöitä olemmalla oma itsemme.

Parasta-Esille-Sinusta

“Make a golden impression” J.Afremow mainitsee puhuttaessa kaikki elekielestä tekemiseen.

Asia on aina kiinnostanut minua ja siksi olenkin käyttänyt sen ympärillä aikaa useamman kauden. Tutkimisen seurauksena syntyi Pro CoachK-palvelu jossa on luotu työkaluja valmentajuuden ympärille. Voit lukea siitä lisää palvelun sivuilta.  Se on apuväline, työkalupakki ja kaikki koostettu yhteen, mutta siltikin kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä.

“Tämä pitäisi olla joka juniorijoukkueessa ja seurassa.”

Jukka Jalonen

 

 

Tsemppiä mietintään ja loistavaa viikkoa,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Rohkeus arjessa

Katselin lapsen leikkiä supersankarin asussaan. Ilo ja eläytyminen näkyi olemuksessa, hän teki mielessään mahtavia asioita. Luottamus, mielikuvitus ja puku, mikä voittamaton yhdistelmä. Teininä haastamme usein kavereiden kanssa erilaisilla ”kuka uskaltaa” -ajatuksilla.

 

Mistä syntyy meidän aikuisten arjen rohkeus?

Mitä rohkeus on sinulle?

Millaisen tunteen rohkeus tuo sinulle?

Mitkä asiat horjuttavat rohkeuttasi?

Miten puhut itsellesi?

 

Mitä jos….

Erään urheilijan kanssa puhuimme ajatuksista jotka häntä vaivaavat tällä hetkellä kun hänen itseluottamuksensa on alhaalla, ja heijastuu kaikille osa-alueille. Erilaiset tapahtumat saavat hänen ajatuksissaan aikaan tunteen, ”mitä jos…” asia menee pieleen. Ja kun tunne tulee saa se epävarmuuden tunteen voimakkaana päälle, ja siten tunne vahvistuu, ja… huomaatte kierteen.

Eilen soittelimme palatessani työmatkalta ja kuuntelin hänen puhettaan kysyen voiko käydä niin, että ”mitä, jos… asia ei tapahdukkaan”. Mitä jos asiat menevätkin toisin.

Kysyin mitä, jos ”mitä,jos” olisikin jatkumoltaan positiivinen tai onnistuminen. Mitä, jos ”mitä, jos” viekin energiaasi turhaan? Mitä, jos keskittyisitkin hetkeen ja olisit läsnä siinä?

Mitkä ovat sinun ”mitä jos”- asioita jotka estävät arjen rohkeutesi. Asioiden harkinta ja näkökulmien miettiminen on tästä erillinen asia. Puhun nyt enemmän tuttujen rutiinien muuttamisesta, uskomuksesta etten pysty ja epämukavuusalue vs mukavuusalue-tyylisesti.

 

”Rohkeus on uskallusta tehdä vaikka jännittäisi”

Uusi asia ja tilanne jännittää meitä useimpia, mutta kun tietää, että osaa ja on harjoitellut asiaa niin jännityksen tunne on helpommin hallittavissa. Emil Larmi totesi viime keväänä kun oli vieraanani luennolla, että hän on päättänyt tehdä asiat niin, että on rehellinen itselleen. Tietää, että on tehnyt parhaansa. Kun osaaminen on kunnossa on helpompi olla rohkea myös jännittävissä tilanteissa.

Mitä, jos lähdetkin arkeesi rohkeuden näkökulmalla? Millainen on sinun rohkeutesi ja tarinasi?

Laitoin alle muutamia askelmerkkejä rohkeuden polullesi ja voit kurkata myös aiemman kirjoituksen itsetuntemuksesta ja jännityksestä.

Mahtavaa, sinun näköistä viikkoa,

löydä oma superasusi,

Katja

 

Luota itseesi

Anna itsellesi aikaa

Anna itsellesi lupa myös epäonnistua

Kokeile uutta

Näe hyvät asiat itsessäsi

Uskalla pyytää apua

Päästä irti epäonnistumisista ja menneistä asioista

Tunnista pelkosi ja mistä ne syntyy

Ole rehellinen itsellesi

Anna itsellesi kiitosta

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Paikalla vai Läsnä

“Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin. ”

Oletko paikalla vai läsnä?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu ammattilaisten Seitti Pro – sivuilla.

https://www.seitti.pro/blogi/node/paikalla-vai-lasna

Katja Pasanen

Paikalla vai läsnä oli lause, jota kyselin nuorilta joka päivä kun kohtasimme yläasteen arjessa. Harjoittelimme, että vastaat kummin vain, pääasia, että tiedostat kumpaa olet.

”Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.” Ote Läsnä-blogikirjoituksesta 21.12.2018

Meillä on tarve tulla kuulluksi. Riippumatta iästä ja paikasta. Tänä päivänä meillä on arjessa niin paljon huomiosta kilpailevia asioita, että välillä on vaikeus pysähtyä ja olla läsnä. Riippumatta olemmeko kotona vai työyhteisössä, toinen ihminen huomaa, jos ajatuksesi karkaavat. Tunne, joka siitä seuraa puhujalle ei todennäköisesti vie asiaa eteenpäin.

Tätä ei kuitenkaan kannata sekoittaa meidän erilaisiin tapoihin sisäistää asioihin. Yksi sisäistää asioita kuulemalla, jolloin saattaa kääntää katseensa puhujasta pois ja kuunnella. Jos puhuja sisäistää esimerkiksi näkemällä niin katseen sijaan pään pois kääntäminen luo tunteen ettei toinen kuuntele. Siinä sitten, jos kolmas naputtaa sormillaan pöytää kun pitää samalla tehdä jotain, niin soppa on valmis jollemme tiedosta asiaa. Kun tiedostamme, niin voimme myös hyödyntää kaikessa viestinnässämme ja motivoinnissamme.

Katja Pasanen

 

Tietoisesti

Mutta takaisin läsnäoloon. Tietoiseen läsnäoloon.

Millaiset asiat tai ajatukset häiritsevät keskittymistäsi?

Mihin niistä voit vaikuttaa?

Haluatko olla läsnä? Miksi?

Läsnäolo on hetkessä. Se keskittymistä tilanteeseen, joka on siinä. Koen, että läsnäolo on vuorovaikuttamista koska on vaikea vuorovaikuttaa, jos ei ole läsnä.

Amy Cuddy kuvailee läsnäoloa ” Se läsnäolo josta puhun tarkoittaa yhteyttä omiin todellisiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa, arvoihinsa ja kykyihinsä sekä kykyä ilmaista ne luontevasti. Se ei ole mitään ylimaallista vaan se tulee ja menee.”

Läsnä

Oletko samaa mieltä alla olevan listani kanssa?

  • Läsnä oleminen on vuorovaikuttamista
  • Läsnä oleminen on itseluottamusta
  • Läsnä oleminen on kunnioitusta
  • Läsnä oleminen on aitoa
  • Läsnä oleminen on arvo

katja pasanen

Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin.

Palaan siten aiempaan. Miten voin olla läsnä työpäivässäni? Mitkä asiat häiritsevät keskittymistäni? Mikä tukee sitä? Kuuntele itseäsi ja muita. Tunnista. Läsnä oloa ja keskittymistä voi harjoitella eikä se ole jokin piirre joka sinulla on tai ei ole.

Aiemmin mainitusta blogista löydät erään yksinkertaisen läsnäoloharjoituksen. Kokeile ja tunnustele miten se vaikuttaa.

Paikalla vai Läsnä

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin