Jännitys

Tämä kirjoitus on julkaistu 28.12.2017 ja on edelleen yksi luetuimpia kirjoituksia. Julkaisen sen tähän jottei sitä tarvitse etsiä ja tehdään siihen keväällä osa 2.

Jännitys aiheena on yksi eniten esille tuleva asia uusien urheilijoideni kanssa. Se on aihe johon teemme työkaluja uusien asiakkaitteni kanssa, osa-alueena esiin nouseva vuodesta toiseen, ajankohtainen siis edelleen. Lisään tähän myös linkin Radio Porin haastattelusta kynän tarinan joka liittyy suoritustunteeseen.

Joskus halu onnistua on niin suuri, että keskittyminen on epäonnistumisen pelossa.

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

Paras Sinä

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin “haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat.

Onnistumisen hetkiä!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 2020

Tervetuloa mukaan Joulukalenteriin 2020

Tänä vuonna joulukalenteri on äänitteenä ja löydät joka päivä uuden luukun takaa ajatuksen matkalla kohti jouluaattoa.

Voit laittaa omia tarinoita ja ajatuksia tai muistoja joulusta, tehdään matkasta yhteinen!

Klikkaa alta päivän video

Tervetuloa mukaan

Joulukuun 1. päivä

Tässä arjen erilaisuudessa ja muuttuneessa tavassa toimia, kiireen keskellä, saattaa välillä tärkein unohtua. Mikä on sinulle tärkeää joulussa?

Joulu syntyy monista asioista ja itselleni koen, että tärkein on tunne ja läheiset. Mistä syntyy sinun joulun tunne? Ja miten voit tehdä asioita jotka luovat joulun tunnetta?  Miten tunne voisi olla hetket arjessa jo matkalla jouluun?

Kuuntele joulukalenterin äänite klikkaamalla kyseistä päivää.

Joulukuun 2. päivä

Hymy tarttuu ja jaa hymyä sekä hyviä asioita ympärillesi!

Joulukuun 3. päivä

Tänään aiheena toivo, mitä on toivo ja mistä löydät toivoa silloinkin kun epävarma tai surullinen olo.

Joulukuun 4. päivä

Irtipäästäminen, mistä tavasta tai asiasta voit päästää irti ja vapauttaa energiaasi asioihin joita haluat matkalla jouluun.

Joulukuun 5. päivä

Juhlaa, asia jossa olet onnistunut tai saavutus josta olet ylpeä. Juhli itseksesi ja iloitse onnistumisestasi!

Joulukuun 6. päivä

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää Isoäitini yhden lempirunon saattelemana, Lauri Pohjanpään Syksy.

Joulukuun 7. päivä

Onnen resepti, mistä se sinulla koostuu… hyppysellinen…kauhallinen… ripaus… hauduta….

Joulukuun 8. päivä

Laita viesti ystävälle, jaa iloa ympärillesi!

Joulukuun 9. päivä

Tänään luukusta aukeaa läsnäoloharjoitus, ota hyvä asento ja hetki itsellesi, Ihanaa päivää!

Joulukuun 10. päivä

Voimavarat aukeavat luukusta kymmenen. Listaa asioita joita arvostat itsessäsi 😀

Joulukuun 11. päivä

Viikon ajalta onnistumisen kokemukset aukeavat tästä luukusta, kuuntele viikonlopun aloittaja ylhäältä!

Joulukuun 12. päivä

Jaksaa jaksaa, vaan, jos ei jaksa… luukusta avautuu villasukkapäivä! Kuuntele päivä painamalla ylhäältä päivämäärää, Ihanaa joulukuun päivää!

Joulukuun 13. päivä

Tänään olemme muistojen ääreen ja kultaisiin reunoihin niiden ympärillä <3

Joulukuun 14. päivä

Varaslähtö uuteen vuoteen!

Joulukuun 15. päivä

Tänään laitamme asioita tavoitteen ympärille, Ihanaa päivää!

Joulukuun 16. päivä

Tässä luukussa mahdolliset esteen ennakoidaan. Kivaa päivää 😀

 

Joulukuun 17. päivä

Arkeen mukaan,arjen valinnat suhteessa tavoitteeseen, Ihanaa päivää 🙂

Joulukuun 18. päivä

Tavoitetta kohti, aloittaminen ja sitten arjen pienet asiat!

Joulukuun 19. päivä

Tavoitteista kohti joulua!

Joulukuun 20. päivä

Luukusta aukesi: Hengähdä kiirehtimättä, pysähdy ja lataa akkusi!

Kuuntele koko luukku ylhäältä.

Joulukuun 21. päivä

Tänään luukusta aukesi mietintä tulevien pyhien odotuksista. Ihanaa päivää!

Joulukuun 22. päivä

Millaisen tunteen otat kiireeseen, voiko olla rennosti kiire tai sopivasti kiire… Ihanaa päivää!

Joulukuun 23. päivä

Kuulostellaan ja ollaan läsnä juuri aaton alla.

Joulukuun 24. päivä

Luukusta aukeaa kiitos matkasta ja Hyvää Joulua toivotus!

 

Ihanaa Joulun Odotusta, Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

5 vinkkiä saada lisää energiaa

 

Vinkkejä

Viisi vinkkiä, tai ajatusta, saada virkeyttä ja energiaa arkeen.

Vinkkejähän meillä riittää arjessa kaikkeen mahdolliseen. Niitä vaihdetaan ystävän kanssa tai työpaikan kahvipöydässä. Vinkit ovat kuin ajatelmia tai suosituksia ihmisten kesken… samalla tavoin kuin kerromme mistä mielestämme löydämme hyvän tuotteen tai parhaimman tarjouksen. Ne eivät ole mustavalkoisia tai faktoja vaan kokemuksia ja näkökulmia.

Lapaset eivät lämmitä laukussa -blogissa puhuimme tiedosta jota emme käytä. Emme siis tässä pysähdy ravinnon, unen, liikunnan äärelle…koska tiedämme niiden tärkeyden. Kärjistetysti, jos ei nuku vaan katsoo netflixia aamuyöhön on vaikea olla hämmästynyt väsymyksen määrästä kun kello soi aamulla seitsemältä.

“Haukottelua, painon tunnetta jaloissa. Haukottelua niin, että vedet valuvat silmistä.”

Vinkkini sinulle:

Rauhoittuminen, laita kännykkä hetkeksi pois, sulje silmät ja mieti sinulle rauhoittavaa paikkaa….  mökkiä/metsää/merta… kuule ,näe, tunne samalla tavoin kuin, jos  olisit siellä. Anna itsellesi hetki olla ajatuksissasi ja katsoa mielikuvia. Kun avaat silmät, katsele ympärillesi. Keskity siihen vielä hetken. Mitä näet? Mitä kuulet? Miltä kehosi tuntuu?

 

Keskittyminen. Tähän tulee eräällä luennolla osallistujan jakama vinkki. KirjoitaTo do, eli “tehtävät asiat”, post it -lapulle. Ne voi olla kirjoitettu siihen edellisenä päivänä. Kun aloitat työt teet aina päällimmäisen asian pois. Välistä ei saa ottaa eikä kurkkia. Keskityt vain yksi tehtävä kerrallaan.

Riippuen työnkuvastasi voit ottaa tauon jokaisen tehdyn lapun jälkeen tai esimerkiksi joka viidennen post it -lapun kuluttua.

 

Joskus asiat pyörivät päässä ja viemme ne mukanamme tapahtumasta toiseen. Paikalla vai läsnä– kirjoituksessa puhuimme nollaamisesta. Löydä oma tapasi nollata. Se voi olla työmatkalla musiikin kuuntelu tai kävely puiston ympäri ennen kuin avaa kotioven. Itselleni valmennuksessa ollessani, ja edelleen kun menen luennoimaan tms, niin haen mielentilan ja tunteen jolla haluan saapua paikalle. Olla läsnä tietyllä tunteella.

Olla läsnä kotona ja töissä, eikä huonolla omallatunnolla molemmissa. Kun lapset olivat nuorempia (toki tarpeellinen edelleen, he vain ovat jo kasvaneet aikuisiksi niin tilanne eri :D) niin kehitin itselleni rutiinin millä olen läsnä kun saavun kotiin. Siihen saakka oli huono omatunto, töissä, lasten kanssa “olemattomuudesta” ja sitten kotona työasiat pyörivät mielen taustalla.

 

Päästää irti asioista joita et tarvitse. Tässä ei puhuta tavaroiden konmarittamisesta vaan enemmänkin mielen. Saatamme kantaa mukanamme asioita joita on joskus tapahtunut tai miettien “mitä sekin ajatteli kun toimin niin tai niin”.

Päästä irti. Voitko tehdä asialle jotain? Voitko oppia jotain? Näkökulma, onko tunne vain sinulla eli onko asiassa edes mitään mietittävää? Tarvitsetko tunnetta mukanasi?

Jos et, voitko antaa asian olla ja palata tähän hetkeen vetämättä perässäsi jotain mitä on joskus tapahtunut.

Laita viestillä omia vinkkejäsi ja laitetaan niitä jakoon!

Ihania energisiä hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

“Se tunne, osuman tunne. Tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

Tunne

“Minusta tuntui, että ehdin.” “Mä vaan tiesin, että nyt osuu.” “Mä tiesin, että nyt pitää pelata varmasti, mutta silti syötin sen.” “Mä en tajua miten niin helppo meni.” “Se tunne, osuman tunne, tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

“You can’t make decisions based on fear and the possibility of what might happen.”

Michelle Obama

Pysähdyin yllä olevan lauseen äärelle yrittäen miettiä mitä Michelle Obama on tarkoittanut sanoessaan lauseen ettei päätöksiä voi perustaa pelolle eikä mahdollisuuksia toivolle mitä saattaa tapahtua. Tai pelkoja ja mahdollisuuksia ei voi perustaa “mitä saattaa tapahtua”.

Päätöksen teko

Arki on täynnä päätöksiä. Urheilu on täynnä päätöksiä. Työelämä on täynnä päätöksiä. Sanotaan, että muutos lähtee pienistä päätöksistä.

Alla olevat esimerkit ovat paljon urheilun kautta, mutta samat asiat pätevät meillä arjessa ja työelämässä. Meillä on tunnetiloja ja kohtaamisia joita jännitämme, tai pelkäämme epäonnistua. Miten käsitellä niitä? Tunne on sama riippumatta ympäristössä. Se, että pelkääkö epäonnistua työpaikan isossa esityksessä vai urheilukentällä ei muuta tunnetta. Alla oleva toimii siis sinulle myös arjessa, riippumatta ympäristöstä.

Mihin perustamme päätökset?

Teemme päätöksiä esimerkiksi kokemuksen, tiedon, taidon, neuvojen, tilanteeseen liittyvään tunteen ja havainnoinnin perusteella. Sami Kalaja on taitoharjoittelun luennoilla puhunut paljon myös aisteista ja havainnoista. Hänen eräs esimerkki havainnointikyvystä on esimerkiksi jalkapallon rangaistuspotkusta jossa huippumaalivahti katsoo tukijalan jalkaterän asentoa, kun huonompi veskari katsoo palloa.

Kun meille kertyy tietty kokemus, pystymme hyödyntämään havaintokykyä. Tiedämme mihin keskittyä, jotta saamme tarvitun tiedon. Tiedämme miten reagoida ja toimia. Meillä on huippumaalintekijöitä jotka tietävät vastustajan maalivahdin ja mitä aikovat tehdä. Kokemus ja havainnointi auttavat tyhjän tilan löytämisen kentältä tai harhauttamaan vastustajan.

Kaikki tietokaan ei tarkoita, että aina onnistuu, mutta se onnistuu useimmiten, esimerkiksi 8-9/10 asia onnistuu. Suoritusvarmuus. “Mä vaan tiedän, että se yleensä onnistuu.”

Mihin keskityt se lisääntyy

Taito-, havainnointi- ja keskittymiseharjoittelusta ynnä muusta siihen liittyvästä voisimme puhua paljon ja siitä riittäisi harjoituksikin, jatketaan niistä erikseen ja laitellaan siihen liittyvää verkkokursseille kun uudistetut sivut avautuvat. Palataan päätöksen tekoon ja suoritustunteeseen.

Mihin keskityt se lisääntyy, sanotaan. Niinhän se on. Jos koko ajan mietimme mikä kaikki voi mennä vikaan…  “kunhan en vain syötä vastustajalle” on huomaamatta keskittymisemme syöttämisessä vastustajalle, ja mitä silloin todennäköisesti teemme….

Esimerkiksi jännitys, virheen tekemisen pelko, epäonnistumisen pelko ovat usein läsnä urheilussa. “Mun pitää nyt näyttää jotta….” . Se kuitenkin muuttaa suoritustunnetta ja siten suoritusta. Mukaan tulee usein varmistelu ja yliajattelu. Kumpaan kannattaisi siten keskittyä, tunteeseen mitä saattaa tapahtua, vai mitä aiot tehdä.

Miltä hyvä onnistunut suoritus tuntuu?

Pysähdy miettimään (voit sulkea silmätkin) miltä onnistunut suoritus tuntuu. Miltä näytät eri katsojan silmistä oman tunteen lisäksi. Miten toimit, teet, reagoit. Vahvista tunnetta.

Jos yllä olevasta nousee esimerkiksi “olen rento”.  Mieti mitkä ajatukset ja asiat saavat sinut rennoksi. Jos sellainen on esimerkiksi musiikin kuuntelu. Voisitko kuunnella sitä ennen suoritusta. Ja jo matkan varrella, päiviäkin ennen, nähdä itsesi tekevän suorituksia rennosti ja niillä olotiloilla millä haluat.

Miksi tunne on tärkeä? Tunne vaikuttaa useisiin kognitiivisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja päätöksentekoon. (Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia, Tammi)

Voit lukea lisää aiemmista tätä sivuavista kirjoituksista rohkeudesta ja suoritusteesta sekä kun mikään ei riitä.

“Pidä mielesi asioissa joita haluat ja irti niistä joita et halua.” Hannah Whitall Smith

Salibandy pelaajana Tero Tiittu on kertonut pelatessaan käyneensä päiväunien aikana läpi tulevan pelin osa-alueet ja tilanteet. Mitä tekee ja toimii. On helpompi reagoida asioihin kun päässä “malli” tai hahmotus miten voisi reagoida. Pelissä kun joutuu tekemään pieniä päätöksiä koko ajan.

Mukavia päätöksenteko hetkiä,

ja päiväunia,

Katja

Tunne

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Arjen CV

“Nauru on ilon kuplia jotka karkaavat ulos kehosta.”

CV, tuo työelämästä tuttu ansioluettelo jonka avulla pitää erottua edukseen, ja muista. Olla samaan aikaan laaja ja helposti luettava. Täynnä kokemusta ja oppia. Olemme tottuneet kirjoittamaan ansioluetteloon asioita joita olemme opiskelleet ja tehneet. Ansioluettelo.  Sanotaan, että se kertoo tekijästään selkeästi yhteen koottuna. Kyllä, mutta vain osan.

Tarina

Jos alamme miettimään arkeamme ja sitä, että kirjoittaisimme arjen CV:n muotoiseksi, niin mitä siinä olisi. Mistä asioista se koostuu? Millainen on tarina ansioluettelon taustalla? Millainen olisi sinun arjen cv?

Mitä asioita haluaisit laittaa siihen nyt ja mitä tulevaisuudessa? Mitä voit oppia joka päivä ja mitä olet oppinut?

Tykkään todeta, arjen uusia asioita kohdatessa,  että tänäänkin opin jotain uutta.  Usein oppi ei ole kirjatietoa vaan arjessa tapahtuvaa, ohi kiitävää oppimista. Jotain mitä unohdamme arvostaa. Joskus turhaa tietoa, joskus näkökulmaa tai arkea helpottavaa tietoa.

 

Oppiminen

Kirjoitin isänpäivänä mitä opin isältäni, isoisiltäni, exmieheni isältä ja isoisältä. Voit lukea sen tästä.

Kaikki oppihan elämässä ei ole mukavaa kuten ansioluettelon opinahjojen luettelo. Aika haavoittuvaakin on pysähtyä miettimään elämän käänteiden oppeja. Joskus ne ovat olleet surullisia ja toisinaan asioita joiden muistelu tuo edelleen hymyn huulille. Joskus on vaikea edes itselle myöntää “hitsi, olisin voinut tehdä toisin” tai “voi kun olisin …”. Oppimiseen kuuluu myös epäonnistumiset, sitä sivuttiin Itsekriittisyyden kirjoitelmastakin.  Useimmiten kun tunnistamme oppimatkamme ylä-ja alamäet, pääsemme eteenpäin, vahvempana, luoden lisää kohtia arjen CV:hen.

Rooli ja tapa toimia

Katselin sunnuntaina näyttelijä Anu Sinisalon haastattelua. Siinä oli hän totesi “Roolihahmoon sukeltaminen on kuin seikkailu.”

Rooli ja tapa toimia. Olemme arjessa eri rooleissa. Käyttäydymme niissä eri tavalla, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän eri tavalla kuin toiset. Arjen rohkeudesta löydät aiemman kirjoituksen tästä ja toisen alla olevasta kirjoituksesta. Blogi jatkuu linkin jälkeen.

“Rohkeinta mitä olen tehnyt, on ollut uskoa itseen silloin kun kukaan muu ei uskonut.”

“Hyvä arki on… sellaista ettet tarvitse siitä lomaa.”

Arki

Kun voimme itse määrittää arkemme sisällön niin mistä haluat, että koostuu sinun arjen CV?Mitä opit ja mistä olet ylpeä? Keitä siihen kuuluu?

Kuten tänä keväänä olemme huomanneet, “tavallinen arki” voikin olla luksusta jota kaipaamme. Tehdään siis tästä päivästä sellainen ettei huomenna tarvitse jossitella.

Ps. ja jos arki ei ole nyt ihan sitä mitä haluat ja lähdet muuttamaan sitä niin anna itsellesi aikaa. Näin kaksi loistavaa lausahdusta jossain (enkä tiedä kenelle kiitokset niistä kuuluvat) “Anna itsellesi aikaa, mikään luonnossakaan ei kuki ympäri vuoden” eli välillä asiat eivät vain suju ja se on ok. Toinen oli, että asenne ei ratkaise kaikkea, mutta iso merkitys sillä on. Luota itseesi ja nauti arjesta!

Ihanaa arkea,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Kun mikään ei riitä 2, itsekriittisyys

” Mä tein loistavan suorituksen. Kaikki tuuletti ja kehui. “nyt sä voit mennä seuraavalle tasolle” tai “tästä on hyvä jatkaa”. Minne? Mietin mielessäni, minne. Miten jatkaa, mä en yhtään tiedä miten mä tein tuon. Miten mä voin jatkaa paremmin…Tuntuu, että hengitys salpaa, ei mitään hajua miten jatkaa. Pää hajoaa pelkästä ajatuksesta ja kurkkua kuristaa. Treenit on sen jälkeen menneet ihan penkin alle, tuleva koitos jännittää sikana.”

“Mä vaan turhaudun. Kun tuntuu ettei onnistu niin se ärsyttää ja turhaudun itseeni. Haluan vaan niin kovasti onnistua ja pelata aina vain paremmin.”

“Miten siihen kiitokseen jää koukkuun. “

Kannattako iloita onnistumisesta?

Yllä olevia esimerkkejä löytyy useita. Kun haluaa tehdä paremmin ja paremmin niin välillä huomaa, että onnistumiset jää huomaamatta. Aihetta sivuttu aiemmin, löydät kirjoituksen tästä.

Kun on niin kova halu tehdä asioita paremmin unohtuu, että huomaamalla myös hyvä pääsee vielä pidemmälle.

Välillä syynä saattaa olla pelko iloita, “ettei nouse pissa päähän” tai “ylpisty”. Mutta kärjistysti sanoen,  eihän se nouse, jos tiedät, että olet tehnyt töitä asian eteen ja jatkat työtä. Kun pysähdyt onnistumisen äärelle niin voit miettiä missä olet onnistunut ja nauttia tunteesta. Se itseasiassa auttaa sinua tulevaisuudessa hyödyntämään huomioita uudelleen onnistumisessakin.

Maailma on täynnä asioita jotka voisimme tehdä paremmin tai oppia vielä enemmän. Totta. Mutta se ei poista todellisuutta, että asiat pitää oppia järjestykseksessä, etkä voi hypätä 10m, jos et osaa hypätä. Etkä voi oppia hyppäämään, jos et osaa ponnistaa. Ja et voi oppia ponnistamaan, jos et osaa seistä….jne. Kankea ja kärjistetty esimerkki, mutta sisältö toivottavasti löytyy. Siksi onnistumisten huomaaminen välissä on tärkeää. “Mä osasin” eikä “mitä voin tehdä enemmän” tai “miksi en hypännyt heti 10m”.

Oppimiseen kuuluu myös tasaiset vaiheet jolloin taito sisäistyy. Ole siis onnellinen hetkistä kun opit. Kun tietää mitä osaa ja mitä ei niin on helpompi harjoitella. Ja kummassa mielen tilassa opit paremmin? Harmistellen mitä et osaa vai iloiten onnistumisesta ja tunteella, että opit. Kumpi tunnetila antaa virtaa ja katsoo eteenpäin?

Kannattako siis iloita onnistumisesta?

Muutos vaatii aikaa… ja jälleen, myös pysähtymistä.

 

“Anna itsellesi lupa epäonnistua jotta voit onnistua.”

 

Viisi harjoitusta muutokseen

Seuraavassa muutama kohta joilla pääset alkuun:

  • Vahvuuksien huomaaminen
  • Näkökulmat
  • Lupa epäonnistua
  • Oppiminen
  • Mielikuva

Aiemmin kirjoitin omien ja toisten vahvuuksien huomaamisesta. Siitä on hyvä alkaa.

Toinen asia, näkökulmaa epäonnistumiseen. Mikä mielestäsi on virhe? Mitä huonoa on virheestä, mitä hyvää? Millaisen mahdollisuuden epäonnistumisesta oppiminen antaa? Mitä on onnistuminen? Millaisen tunteen se antaa ja mikä määrittää onnistuneen suorituksen? Miten huomaat onnistumisen?

Anna itsellesi lupa epäonnistua. Usein ennen kuin osaamme jotain, meidän tulee harjoitella. Ja kun harjoittelemme niin en tiedä yhtään ihmistä joka oppisi uuden taidon heti ensimmäisellä täydellisesti. Eli epäonnistuminen kuuluu onnistumiseen. Anna itsellesi lupa epäonnistua jotta voit onnistua.

Ota oppi matkaan. Kun epäonnistuminen tulee, jos tilanne sellainen, niin mieti mielessä mitä voi tehdä seuraavalla kerralla toisin.  Huomaa myös tilanne mistä olet lähtenyt. Oletko kehittynyt yhtään aloittamisesi jälkeen. Miten olet?

Mielikuva, näetkö itsesi onnistumassa. Sulje silmät ja hengitä rauhassa. Voit tehdä keskittymisharjoituksen ensin.  Rauhoittumisen jälkeen näe itsesi tekemässä onnistunut suoritus. Miltä se tuntuu. Mitä kuulet ja tunnet. Voit katsoa itseäsi myös muiden silmin, yleisön, joukkueen, valmentajan… Nauti tunteesta.

Lisäksi tähän voidaan rakentaa työkaluja itsepuheen, tunnemuutoksen, rutiinien ja tavoitteenasettelun kautta. Kuuntele omaa sisäistä puhetta. Miten puhut itsellesi näissä hetkissä ja miten haluaisit puhua.

Aiempia kirjoituksia  Jännityksestä, kiitoksen vastaanottamisesta, suoritustunteesta ja rohkeudesta löydät sanojen alta.

Kukaan ei onnistu aina tekemään 110% suoritusta. Määritä siis itsellesi onnistumisen kriteerit ja huomaa myös oppimisen asiat matkalla onnistumiseen.

Onnistumisen hetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Tavoitteena tasapaino

“Jokainen haluaa elää kauan, mutta kukaan ei halua tulla vanhaksi. ” Jonathan Swift

Wikipedia kertoo tasapainosta seuraavaa:

Tasapaino tarkoittaa yleisesti tilaa, jossa eri suuntiin vaikuttavat muutosta aiheuttavat tekijät kumoavat toisensa.

Tasapainon käsite esiintyy monilla matematiikan ja luonnontieteen aloilla, esimerkiksi:

(lähde:wikipedia)

“Muutos alkaa hetkestä kun alamme miettimään toiveita tulevaisuudelle, mistä haluat eroon ja mitä tilalle.”  

Tasapaino mielessä

Mitä tasapaino tarkoittaa sinulle? Mistä syntyy tasapaino arjessa?

Joidenkin yllä olevien asioiden tai näkökulmien kautta saatamme katsoa maailmaa kun puhumme tasapainossa. Mutta mikä voisi olla arjen tasapainomme?

Elämme aikaa jossa joudumme miettimään arkeamme uudestaan, tiedostamme ettemme voi hallita kaikkia asioita. Mutta mitä voimme? Voimme lieventää epävarmuutta esimerkiksi pysähtymällä miettimään mitkä asiat tuovat arjen tasapainoa ja turvallisuutta.

* Millainen on tasapainoinen arkeni? Mitä haluan, että siihen kuuluu ja mistä asioita se syntyy?

* Mitkä asia vievät sitä tunnetta pois?

Mieti asioita eri näkökulmista (terveys, perhe, työ, talous, ravinto, liikunta…).

Mihin asiaan haluat lisää huomiota ja mihin vähentää? Tasapainohan ei ole vakio vaan muuttuu ja elää, hetkessä ja tilanteissa. Ei ole oikeaa tai väärää vaan tietoisuus ja valinnat.

Tasapaino on mielessä. Se on tunne.

Anna Perho on todennut kirjassaan mukaeltuna vapaasti muutoksesta, että muutos alkaa kun teemme tulevaisuuteen toiveita. Jos haluamme eroon siitä mitä sinulla on nyt, niin mieti mitä toivot tilalle.

Aiemmin olen kirjoittanut kiireestä ja lainannut Pirkka-Pekka Peteliuksen lausetta, kiire ja paljon tekemistä on eri asia. Voit lukea kiireestä tästä.

Lupa pitää itsestä huolta

Aiemmista kirjoituksista Rohkeus tai Aika on… kirjoituksien harjoitus saattaa auttaa sinua arjen tasapainon miettimisessä.

Monta kertaa unohdamme itsemme ja annamme arjen kiireen ja muiden tarpeet viedä ohi oman hyvän olon. Lykkäämme asioita “sitten kun”, huomaamattakin. Arjesta tulee suorittamista.

Mitä, jos muutamme näkökulmaa.

Olen aiemminkin puhunut, että happinaamarin laittamisella ensi itselle on syynsä. Kun sinä voit hyvin vaikuttaa hyvinvointisi myös ympäristöön. Tunne tarttuu. Voit auttaa muita enemmän silloin kun jaksat ja olet läsnä, et vain selviydy.

Anna itsellesi aikaa….pysähtyä, tehdä uusia muutoksia, luoda uusia tapoja ja tiedostaa mikä auttaa sinua arjen tasapainoon. Arki ja kiire jatkaa ympärillä, tunne jonka ne sinulle antaa, määräät itse.

Mistä syntyy sinun arjen tasapaino?

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Edit 23.6.2020 kirjoitusvirheitä

Facebooktwitterlinkedin

Joulun resepti

Kauhallinen omaa asennetta

Ripaus malttia

Useita lusikallisia iloa

Oman maun mukaan kohtaamisia

Isolla kädellä pysähtymistä

Aimo annos läsnäoloa

Kypsytä haaveilla.

Kuorruta hyvillä ajatuksilla ja koristele hymyllä.

Nauti ja jaa ystäville sopivissa paloissa.

Ihanaa sinun näköistä Joulun aikaa,

olkoon siinä ripaus taikaa.

Hyvää joulua,

Katja

Ps. Tilaa tästä tammikuun joulukalenteri,

matka lupausten ja muutosten pitämiseen.

Joulukuun aikana verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi. Tällä hetkellä kurssi on valmis, jes!, ja odottelemme vain kurssin tarjoajan maksunvastaanottajan palvelujen päivittymistä alustalle.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Vapaus tuo vastuuta

Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sanojen helinää ilman tekoja.

Kirjoitin kirjaani* motivaatiotekijöistä ja esimerkkejä niihin riippumatta ympäristöstä. 

Usein kuulee puhuttavan kuinka olisi kiva saada jotain lisää, ympäristöstä riippumatta, saada jotain jotta tapahtuu jotain. Hallilla tai työyhteisössä… saada jotain lisää, ”meidän kyllä…”, ”Koska meillä…”. Lähdin miettimään vapautta ja vastuuta.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. “

Vapaus ja Vastuu

Vapaus on tunne, että voi päättää ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Voit saavuttaa asioita ja toimia mikä on hyväksi itsesi kannata, kuitenkin rajoissa jotka ei haittaa muille. Mutta vapaus on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa. Motivaatiosta puhuttaessa kuuluu puhuttavan Deci ja Ryanin motivaatioon vaikuttavista tekijäistä joista yksi on vaikuttavuuden tunne.

Vastuu mielletään taas sanaltaan ”taakaksi” tai luottamukseksi, riippuen miten vastuunkantaja sen kokee. Mutta vapauden saaminen tuo myös vastuuta. Vastuuta omasta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen joka korostuu varsinkin urheilun kulttuurissa jossa tulos usein ohjaa ajattelua ja jatkumoa.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Olet osa muuta kokonaisuutta.

Kulttuurimuutoksessa usein lähdemmekin etsimään mitä me voimme yhdessä tehdä asioiden eteen. Tavoitteena ja pyrkimyksenä kääntää “minä haluan”, “mitä me voimme” ja siten “mitä sinä tuot tilanteeseen”.

Timo Lehkosen kanssa puhuimme eräänä päivänä hallilla jääkiekosta ja siitä mitä pelaaja tuo joukkueelle. Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sana helinää ilman tekoja.

Ja kuten myös kirjassani vahvasti näkyy, ei vain urheilija vaan myös valmentaja ja koko se ryhmä joka siinä pyörii. Tuletko vain paikalle vai oletko läsnä. Mitä annat muille.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.”

Mukavuusalueen rajalla 

Usein kun kysytään kuka haluaa kehittää itseään, kaikki nostavat käden ylös. Kun jatketaan kysymällä kuka on valmis tekemään asian eteen töitä, useimmat viittavat edelleenkin reippaasti, osa epäröi. Mutta sitten kun alamme astua mukavuusalueen rajalle ja kaikki uudet rutiinit eivät olekaan kivoja, mitataan halukkuuden voimakkuutta. 

Susan Jeffers Uskalla elää, Pelossa on voimaa -kirjassa puhuu sisäisestä Lörpöstä joka laukaiseen kaikki pelot esiin povaten epäonnistumista, turmiota ja perikatoa. Olemme niin tottuneita kuuntelemaan sitä ettemme aina edes välttämättä huomaa sitä. Kun sen tunnistaa, voi siihen vaikuttaa. Näistä lisää sitten kirjassa harjoituksineen. Mutta ensimmäisenä voit alkaa tutustumaan omaan ”Lörppöösi”. Sitten miettiä mihin suuntaan haluat lähteä, tähän löydät tukea esimerkiksi tästä aiemmasta kirjoituksesta.

Muutos lähtee pienin askelin ja mukavuusalueen rajalla. Vapaus tuo vastuuta ja se edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuunottamista ja vastuun kantamista. Millä tunteella menet tilanteeseen, olet tilanteessa ja jätät jälkeesi. Vastuu on sinun.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.

Vapaus tuo vastuuta. Edelleen riippumatta ympäristöstä.

Mahtavaa viikkoa,

Katja

Joulukuun aikana, viimeistään 16.12.2019 verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

”Kiire kiire, hoppu hoppu, potilaita auttamaan”

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Poliklinikka -lehti 10/2019

Laulaa lasten leluksi tarkoitettu ambulanssi katon hälytysvaloja painaessa. Laulu voi monen mielestä kuulostaa varsin tutulta, sillä se saattaa muistuttaa omassa arjessa vallitsevasta tunteesta: aina on kiire ja hoppu. Työtehtävien määrään ei välttämättä voi itse paljoakaan vaikuttaa, mutta mihin voi?

Kansanedustaja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius oli aikoinaan aamutelevisionhaastattelussa, jossa toimittaja päivitteli monen samanaikaisen projektin aiheuttavan hänelle varmasti kiirettä. Pirkka-Pekka totesi tähän, että kiire ja paljon tekemistä ovat eri asioita. 

Kiire on tunne. Oleellista onkin kysyä itseltään, mitä teen silloin kun energiaa vievät tunteet, kuten kiireen-, turhautumisen- tai riittämättömyyden tunteet vyöryvät päälle ja koettelevat omia sietorajoja?Myös kiireen hetkellä ajatuksemme ohjaavat toimintaamme ja aiheuttavat meille jonkin tunteen. Teemme kaiken oman kokemuksemme ja sen luoman tunteemme kautta. Se ei poista osaamistamme, tilanteen arviointia tai muita opittuja asioita. Tunne on kuitenkin läsnä, hyvässä ja pahassa. Se, minkä vallan annamme tunteelle ja miten reagoimme tunteeseen, tulee helposti selkärangasta, jos emme pysähdy asian äärelle. 

Miksi pysähtyisimme?

Tunne tarttuu. Ikävässä tunteessa on myös se harmillinen puoli, ettei siinä ole itselläkään mukava olla. Pysähdy siis miettimään, miten reagoit kiireeseen. Mitkä asiat tuovat sinulle kiireen tuntua?Millä tavalla saat nollattua tai pysähdyttyä päivän aikana? 

Yhdelle rauhoittumiseen auttaa tiedostaminen, toiselle hengittäminen tietyn kaavan mukaan. Jollekin rauhoittumista saattaa edesauttaa esimerkiksi rauhassa vessassa vietetty hetki, jolloin tietoisesti pysäyttää itsensä, vetää syvään henkeä ja vasta sitten lähtee seuraavaan tilanteeseen. 

Myös käsitys ajasta on meillä jokaisella erilainen. Esimerkiksi ”hetki” saattaa tarkoittaa toiselle jonkin asian hoitamista muutaman sekunnin päästä ja toiselle puolestaan seuraavan tauon aikana. Jo kotona tämä voi näkyä arjen asioissa, kuten tilanteessa, jossa toinen toteaa: ”Vien roskiksen hetken kuluttua”.  Jos itse tulkitset tämän tarkoittavan asian hoitamista esimerkiksi puolen tunnin sisällä ja toinen puolestaan ajattelee vievänsä roskat, kun hän on menossa muutenkin ulos, saattaa tästä aiheutua erilaisia tunteita. Voit ajatella: ” Miksi se ei vie vaikka lupaa” tai ”ärsyttävää kun sanoo koko ajan minähän sanoin, että vien”. 

Onkin tärkeää, että tiedostamme erilaiset tapamme reagoida asioihin, kuten kiireeseen tai aikaan, sillä muutoin väärinkäsitykset saattavat ottaa vallan myös työyhteisössä.

Erilaiset persoonat

Me kaikki olemme erilaisia, ja kuten jo aiemmin mainittiin käsittelemme asioita oman kokemuksemme ja tunteemme kautta. Samoin myös sisäistämme asiat eri tavoin. Jos työyhteisössä kiireen keskellä toimiessamme unohdamme muiden tavat sisäistää asioita tai emme tiedosta omaa tapaamme, saattaa seurauksena olla aivan erilainen tunne tai toiminta, mitä olemme tarkoittaneet. 

Tiedätkö, millainen viestijä olet? Kotona, työyhteisössä tai vapaalla?Joissakin työyhteisöissä on käytetty erilaisia testejä, joilla kartoitetaan työntekijöiden viestijätyylit. Testien tarkoituksena on hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä, eli kunkin käyttäytymis- tai vuorovaikutustyyli. Tällä tarkoitetaan sellaista tapaa toimia, joka vaatii meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa. 

Testi saattaa auttaa sinua hahmottamaan,toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Omaa tapaansa toimia, käyttäytyä ja vuorovaikuttaa, voi hahmottaa karkeasti ilman testiäkin, esimerkiksi kuuntelemalla miten puhumme ja pysähtymällä miettimään, miten sisäistämme asiat. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois päin sinusta voidakseen keskittyä saatat itse loukkaantuneena miettiä, miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta, mitä kerrot? Toisaalta joku saattaa keskittyä ja naputtaa kynää samalla kun puhut tai hypistellä paperin reunaa. Saattaa olla, että jos hän ei naputtelisi tai hypistelisi, hän ei kuulisi. Joku taas haluaa katsoa puhujaa tai lukea itse lapun, vaikka toinen yrittäisi sitä hänelle lukea ääneen. ”Minun täytyy nähdä se itse” ei tarkoita, ettei sinuun luoteta, vaan usein on kyse tavasta sisäistää asioita.Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa myös se, millä nopeudella puhut.

  • Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
  • Tuntuu siltä, että idea toimii.”
  • Näyttää siltä, että idea toimii.”

Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, pystyt vaikuttamaan viestiisi. Voit motivoida ja innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.

Tunne tarttuu

Tunne todellakin tarttuu. Lapseni totesi joskus tehdessäni lähtöä työmatkalle ja pakatessani ripeästi kasseja eteiseen, että hänellekin tulee kiireinen olo, vaikka ei ole kiire mihinkään.

Koska toiseen ei voi vaikuttaa, vain itseensä, on tärkeää pysähtyä.

Minkä tunteen haluat välittää työyhteisöllesi? Millä tunteellahaluat olla töissä? Millaisen tunteen kanssa haluat lähteä kotiin? Ja minkä tunteen haluat viedä kotiin?Näihin kaikkiin voit itse vaikuttaa, ja kaikkiin löytyy myös harjoitteita, joilla kyseisiä taitoja voi oppia. Sillä kuten muutkin taidot, myös tämä vaatii harjoittelua. Anna itsellesi aikaa, lauseen kaikissa merkityksissä.

Mahtavaa syksyä,

Katja

poliklinikka lehti
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen. Urheilun lisäksi hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Lisää Katjasta ja blogeja www.katjapasanen.fi
Facebooktwitterlinkedin