Joulukalenteri 2020

Tervetuloa mukaan Joulukalenteriin 2020

Tänä vuonna joulukalenteri on äänitteenä ja löydät joka päivä uuden luukun takaa ajatuksen matkalla kohti jouluaattoa.

Voit laittaa omia tarinoita ja ajatuksia tai muistoja joulusta, tehdään matkasta yhteinen!

Klikkaa alta päivän video

Tervetuloa mukaan

Joulukuun 1. päivä

Tässä arjen erilaisuudessa ja muuttuneessa tavassa toimia, kiireen keskellä, saattaa välillä tärkein unohtua. Mikä on sinulle tärkeää joulussa?

Joulu syntyy monista asioista ja itselleni koen, että tärkein on tunne ja läheiset. Mistä syntyy sinun joulun tunne? Ja miten voit tehdä asioita jotka luovat joulun tunnetta?  Miten tunne voisi olla hetket arjessa jo matkalla jouluun?

Kuuntele joulukalenterin äänite klikkaamalla kyseistä päivää.

Joulukuun 2. päivä

Hymy tarttuu ja jaa hymyä sekä hyviä asioita ympärillesi!

Joulukuun 3. päivä

Tänään aiheena toivo, mitä on toivo ja mistä löydät toivoa silloinkin kun epävarma tai surullinen olo.

Joulukuun 4. päivä

Irtipäästäminen, mistä tavasta tai asiasta voit päästää irti ja vapauttaa energiaasi asioihin joita haluat matkalla jouluun.

Joulukuun 5. päivä

Juhlaa, asia jossa olet onnistunut tai saavutus josta olet ylpeä. Juhli itseksesi ja iloitse onnistumisestasi!

Joulukuun 6. päivä

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää Isoäitini yhden lempirunon saattelemana, Lauri Pohjanpään Syksy.

Joulukuun 7. päivä

Onnen resepti, mistä se sinulla koostuu… hyppysellinen…kauhallinen… ripaus… hauduta….

Joulukuun 8. päivä

Laita viesti ystävälle, jaa iloa ympärillesi!

Joulukuun 9. päivä

Tänään luukusta aukeaa läsnäoloharjoitus, ota hyvä asento ja hetki itsellesi, Ihanaa päivää!

Joulukuun 10. päivä

Voimavarat aukeavat luukusta kymmenen. Listaa asioita joita arvostat itsessäsi 😀

Joulukuun 11. päivä

Viikon ajalta onnistumisen kokemukset aukeavat tästä luukusta, kuuntele viikonlopun aloittaja ylhäältä!

Joulukuun 12. päivä

Jaksaa jaksaa, vaan, jos ei jaksa… luukusta avautuu villasukkapäivä! Kuuntele päivä painamalla ylhäältä päivämäärää, Ihanaa joulukuun päivää!

Joulukuun 13. päivä

Tänään olemme muistojen ääreen ja kultaisiin reunoihin niiden ympärillä <3

Joulukuun 14. päivä

Varaslähtö uuteen vuoteen!

Joulukuun 15. päivä

Tänään laitamme asioita tavoitteen ympärille, Ihanaa päivää!

Joulukuun 16. päivä

Tässä luukussa mahdolliset esteen ennakoidaan. Kivaa päivää 😀

 

Joulukuun 17. päivä

Arkeen mukaan,arjen valinnat suhteessa tavoitteeseen, Ihanaa päivää 🙂

Joulukuun 18. päivä

Tavoitetta kohti, aloittaminen ja sitten arjen pienet asiat!

Joulukuun 19. päivä

Tavoitteista kohti joulua!

Joulukuun 20. päivä

Luukusta aukesi: Hengähdä kiirehtimättä, pysähdy ja lataa akkusi!

Kuuntele koko luukku ylhäältä.

Joulukuun 21. päivä

Tänään luukusta aukesi mietintä tulevien pyhien odotuksista. Ihanaa päivää!

Joulukuun 22. päivä

Millaisen tunteen otat kiireeseen, voiko olla rennosti kiire tai sopivasti kiire… Ihanaa päivää!

Joulukuun 23. päivä

Kuulostellaan ja ollaan läsnä juuri aaton alla.

Joulukuun 24. päivä

Luukusta aukeaa kiitos matkasta ja Hyvää Joulua toivotus!

 

Ihanaa Joulun Odotusta, Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Aloita tästä

Kuinka helppoa arjessa välissä olisi, jos joku sanoisi, että aloita tästä. Lähde tästä ja kulje tuohon suuntaan. Mutta ei, elämä ja arki heittää eteen risteyksiä joissa valinnat ja risteykset laittavat eteen kysymysmerkkejä tai huutomerkkejä. Jos siinä on piste tai tarinalle tulee väliin pilkku ja jatko on vielä piilossa.

Joskus urheilijan kanssa seisomme tekemässä harjoitusta ja pään yläpuolelle on helppo kuvitella ajatuskupla toisiaan ristiriitaisia sanoja ja lauseita. Ajatukset kuplassa ovat ok, mutta se minkä valitsemme kuulla on tärkeämpää. Ja tunne jonka ajatukset tuovat mukanaan.

Olemme puhuneet aiemminkin sisäisestä puheesta, löydät niistä usemman kirjoituksen aiemmista kirjoituksista. Tänään annan sinulle harjoituksen jota voit kokeilla ajatuksiin joita et tässä hetkessä tarvitse. Se on vapaamuotoinen mukaelma jostain koulutuksesta saadusta harjoituksesta, ja sellaisena kuin itse sitä olen käyttänyt.

 

 

”Sulje silmäsi ja hengitä omaan tahtiisi.

Aina kun hengität ulos, hengität ulos kaikki ne ajatukset joita et tässä hetkessä tarvitse.

Kuvittele,että seisot jossain ihanassa, sinulle mieluissa paikassa.

Sinulla on ilmapalloja joita täytät puhaltamalla tai muuten. Niitä on eri värisiä.

Kun täytät niitä, yksi kerrallaan, laitat sisään asioita jotka ovat tuoneet sinulle iloa, onnistumisia ja muita mukavia asioita viime aikoina. Laitat sisään myös yksi kerrallaan asioita jotka ovat tuoneet sinulle viime aikoina stressiä, pelkoa, epäonnistumisen tunteita, suuttumusta tai muita sellaisia tunteita joita et enää tarvitse. Täytä palloja rauhassa, yksi kerrallaan. Ikävät asiat päästät leijailemaan pallossa kauas pois ja mukavat asiat jäävät kauniiksi pallomereksi tai kimpuksi viereesi.

Kun olet saanut kaikki haluamasi asiat kirjoitettua, ihaile mukavien asioiden kimppua tai pallomerta. Anna tunteen levitä ympärillesi ja nauti tunteesta.

Kun olet valmis, voit palata tähän hetkeen.”

 

Luota itseesi! Päästä irti asioista joita et tarvitse ja nauti asioista jotka antavat energiaa ja iloa.

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Energia virtaa sinne, minne ajatus rientää.

Katja Pasanen - blogi

”Jännittää, sydän hakkaa ja tunnen kuinka hiki nousee otsalle. Mitä, jos…”

Tuttukin asia voi tuntua vaikealta, jos sille laittaa painetta,  sen yliajattelee tai takaraivossa hakkaa epäonnistumisen pelko. Pelko alkaa ohjata toimintaa, ajatus kulkee virheeseen …. ja no, usein ajatus tuo seurauksen eli suorituksen.

Viime kesänä Radio Porin haastattelussa kerroin paljon käyttämäni kynä -vertauksen, voit kuunnella sen tästä.

Mitä, jos…

Mitä, jos…. kirjoita asioista joita mietit; pelko ja onnistunut tapahtuma

esimerkiksi:

  • potkaisen ohi            teen maalin
  • unohdan sanat        laulan kuten osaan
  • kaadun                      loikkaan ennätyksen

….

Huomaatko tunne eron lauseiden välillä?

Mitä, jos alkaisitkin puhua itsellesi eri tavalla. Mitä, jos näet ensin mahdollisuuden onnistua. Mitä, jos luotat siihen, että aiempi epäonnistuminen ei määritä tulevaa tekemistä.

Jos määrittäisi se oli kuin miettiminen (kärjistetysti 🙂 ) etten osannut kirjoittaa 4 -vuotiaan päiväkodissa niin en osaa myöhemminkään

Anna itsellesi aikaa oppia ja uskalla kasvaa.

”Energia virtaa sinne, missä ajatus rientää” on tuntemattoman lausahdus, itselleni se tuli vastaan vuosia sitten Christina Forssellin kirjassa.

Mihin siis haluat suunnata ajatuksesi?

Rohkeita hetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Stop

”Avaan koti-oven, lapset juoksevat vastaan. Innoisaan. Tervehtimään ja kertomaan päivän kuulumisia. Heidän päänsä notkahtaa, liike pysähtyy. Ilo hiljenee, lyhyt hymy vanhemmalle ja käännös ympäri… vanhempi puhuukin puhelimessa.”

Olin tuo vanhempi joskus vuosia sitten. Tulin kotiin usein puhuen puhelimessa työpuhelua, koska työni oli sellaista ja koska annoin sen olla sellaista.  Jossain vaiheessa tajusin, että nämä hetket, hetket kun lapset tulevat vastaan, kestävät vain lyhyen aikaa…  eivätkä he tee sitä kohta, jos en muuta omaa tapaani toimia. Tiedostin myös, että he tulevat tervehtimään, ja jos olen läsnä, niin kuulen kuulumiset ja heidän arkensa,  ja yleensä ne kerrottua, palaavat huoneisiinsa iloisina. Heille on tärkeää, että olen tuon hetken läsnä. Itse haluan olla läsnä …ja voin tarvittaessa palata töiden pariin kun he ovat saaneet ensin oman hetkensä. Hehän ovat minulle kaikessa tärkeimmät, haluan myös osoittaa sen.

Tein itselleni stop-merkin ulko-ovelle. Päätin, etten avaa ulko-ovea ennen kuin olen valmis ja läsnä.  Päätin etten ole puhelimessa sisään mennessäni. Sen jälkeen puhuin ne pihalla loppuun, autossa, sama se kuinka kauan kesti.

Tämä toimi meille. Kiitollinen, että tajusin sen tarpeeksi ajoissa.

Kiireen tunne

”Kiire. Inhoan kiireen tunnetta ja silti nyt kello tikittää eteenpäin. Vielä on pieni mahdollisuus ehtiä. Vedän happea ja yritän rauhoittaa sisäistä paniikkia joka nostaa päätänsä….”

Kiireen tunteesta on kirjoitettu aiemminkin, voit lukea useammasta eri kirjoituksista. Usein tuntuu ajaudumme seesteisemmänkin jakson jälkeen meille arjen suorittaminen tulee päälle. Mistä kiireesi syntyy? Onko tavasi toimia millä voit muuttaa kiirettä ja sen mukana tuomaa tunnetta. Kiire on tunne. Jos taas olet myöhässä tapahtumasta toiseen niin se on tapa toimia. Molempiin voimme itse vaikuttaa.

 

Päästää irti, pysäyttää

”Ehdin juuri ja juuri. Lennosta kopin penkille pari minuuttia ennen palista. Huokaan helpotuksesta. Päivän asiat pyörivät vielä takaraivossa vaikka pelipalis on käynnissä. Tunne, että on kiire tai työviikko takana seuraa koko pelin. Tuntuu etten ole läsnä. Ja kyllähän se näkyikin. Harmittaa.”

Arjessamme on paljon urheilijoita joilla on samaan aikaan huippu-urheilun vaatimusten kanssa menossa koulu tai työ. Valmistautuminen peliin tai harjoitukseen on tasa-painoilua arjen suorittamisten välillä. Ilman tietoista itsemme pysäyttämistä saatamme muuten suorittaa pelin paikalla ollen. Silloin läsnäolo, rutiinit ja niiden mukana tuleva itseluottamus saattaa jäädä vaiheeseen.

Ilman isompia työkaluja jo pelkästään pysähtyminen muutamaksi minuutiksi autossa tai vessassa ennen alkulämmittelyyn siirtymistä tai musiikin kuuntelu ja tietoisen läsnäolon hakeminen saattaa olla riittävä siinä hetkessä. Syvään hengittäminen tai jokin aiemmin kerrotun tyylinen läsnäoloharjoitus on hyviä pysäyttämisen keinoja. Näissäkin harjoittelu auttaa niiden käytössä.

Tärkeintä onkin tiedostaa oma tapa toimia suhteessa millaisella tunteella haluaa eri tilanteissa olla. Millaisen tunteen tuoda tilanteisiin sekä minkä tunteen jättää jälkeesi.

Tiedostetulla tunteella tilanteisiin,

Ihania hetkiä arjessa!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

5 vinkkiä saada lisää energiaa

 

Vinkkejä

Viisi vinkkiä, tai ajatusta, saada virkeyttä ja energiaa arkeen.

Vinkkejähän meillä riittää arjessa kaikkeen mahdolliseen. Niitä vaihdetaan ystävän kanssa tai työpaikan kahvipöydässä. Vinkit ovat kuin ajatelmia tai suosituksia ihmisten kesken… samalla tavoin kuin kerromme mistä mielestämme löydämme hyvän tuotteen tai parhaimman tarjouksen. Ne eivät ole mustavalkoisia tai faktoja vaan kokemuksia ja näkökulmia.

Lapaset eivät lämmitä laukussa -blogissa puhuimme tiedosta jota emme käytä. Emme siis tässä pysähdy ravinnon, unen, liikunnan äärelle…koska tiedämme niiden tärkeyden. Kärjistetysti, jos ei nuku vaan katsoo netflixia aamuyöhön on vaikea olla hämmästynyt väsymyksen määrästä kun kello soi aamulla seitsemältä.

”Haukottelua, painon tunnetta jaloissa. Haukottelua niin, että vedet valuvat silmistä.”

Vinkkini sinulle:

Rauhoittuminen, laita kännykkä hetkeksi pois, sulje silmät ja mieti sinulle rauhoittavaa paikkaa….  mökkiä/metsää/merta… kuule ,näe, tunne samalla tavoin kuin, jos  olisit siellä. Anna itsellesi hetki olla ajatuksissasi ja katsoa mielikuvia. Kun avaat silmät, katsele ympärillesi. Keskity siihen vielä hetken. Mitä näet? Mitä kuulet? Miltä kehosi tuntuu?

 

Keskittyminen. Tähän tulee eräällä luennolla osallistujan jakama vinkki. KirjoitaTo do, eli ”tehtävät asiat”, post it -lapulle. Ne voi olla kirjoitettu siihen edellisenä päivänä. Kun aloitat työt teet aina päällimmäisen asian pois. Välistä ei saa ottaa eikä kurkkia. Keskityt vain yksi tehtävä kerrallaan.

Riippuen työnkuvastasi voit ottaa tauon jokaisen tehdyn lapun jälkeen tai esimerkiksi joka viidennen post it -lapun kuluttua.

 

Joskus asiat pyörivät päässä ja viemme ne mukanamme tapahtumasta toiseen. Paikalla vai läsnä– kirjoituksessa puhuimme nollaamisesta. Löydä oma tapasi nollata. Se voi olla työmatkalla musiikin kuuntelu tai kävely puiston ympäri ennen kuin avaa kotioven. Itselleni valmennuksessa ollessani, ja edelleen kun menen luennoimaan tms, niin haen mielentilan ja tunteen jolla haluan saapua paikalle. Olla läsnä tietyllä tunteella.

Olla läsnä kotona ja töissä, eikä huonolla omallatunnolla molemmissa. Kun lapset olivat nuorempia (toki tarpeellinen edelleen, he vain ovat jo kasvaneet aikuisiksi niin tilanne eri :D) niin kehitin itselleni rutiinin millä olen läsnä kun saavun kotiin. Siihen saakka oli huono omatunto, töissä, lasten kanssa ”olemattomuudesta” ja sitten kotona työasiat pyörivät mielen taustalla.

 

Päästää irti asioista joita et tarvitse. Tässä ei puhuta tavaroiden konmarittamisesta vaan enemmänkin mielen. Saatamme kantaa mukanamme asioita joita on joskus tapahtunut tai miettien ”mitä sekin ajatteli kun toimin niin tai niin”.

Päästä irti. Voitko tehdä asialle jotain? Voitko oppia jotain? Näkökulma, onko tunne vain sinulla eli onko asiassa edes mitään mietittävää? Tarvitsetko tunnetta mukanasi?

Jos et, voitko antaa asian olla ja palata tähän hetkeen vetämättä perässäsi jotain mitä on joskus tapahtunut.

Laita viestillä omia vinkkejäsi ja laitetaan niitä jakoon!

Ihania energisiä hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

”Se tunne, osuman tunne. Tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

Tunne

”Minusta tuntui, että ehdin.” ”Mä vaan tiesin, että nyt osuu.” ”Mä tiesin, että nyt pitää pelata varmasti, mutta silti syötin sen.” ”Mä en tajua miten niin helppo meni.” ”Se tunne, osuman tunne, tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

”You can’t make decisions based on fear and the possibility of what might happen.”

Michelle Obama

Pysähdyin yllä olevan lauseen äärelle yrittäen miettiä mitä Michelle Obama on tarkoittanut sanoessaan lauseen ettei päätöksiä voi perustaa pelolle eikä mahdollisuuksia toivolle mitä saattaa tapahtua. Tai pelkoja ja mahdollisuuksia ei voi perustaa ”mitä saattaa tapahtua”.

Päätöksen teko

Arki on täynnä päätöksiä. Urheilu on täynnä päätöksiä. Työelämä on täynnä päätöksiä. Sanotaan, että muutos lähtee pienistä päätöksistä.

Alla olevat esimerkit ovat paljon urheilun kautta, mutta samat asiat pätevät meillä arjessa ja työelämässä. Meillä on tunnetiloja ja kohtaamisia joita jännitämme, tai pelkäämme epäonnistua. Miten käsitellä niitä? Tunne on sama riippumatta ympäristössä. Se, että pelkääkö epäonnistua työpaikan isossa esityksessä vai urheilukentällä ei muuta tunnetta. Alla oleva toimii siis sinulle myös arjessa, riippumatta ympäristöstä.

Mihin perustamme päätökset?

Teemme päätöksiä esimerkiksi kokemuksen, tiedon, taidon, neuvojen, tilanteeseen liittyvään tunteen ja havainnoinnin perusteella. Sami Kalaja on taitoharjoittelun luennoilla puhunut paljon myös aisteista ja havainnoista. Hänen eräs esimerkki havainnointikyvystä on esimerkiksi jalkapallon rangaistuspotkusta jossa huippumaalivahti katsoo tukijalan jalkaterän asentoa, kun huonompi veskari katsoo palloa.

Kun meille kertyy tietty kokemus, pystymme hyödyntämään havaintokykyä. Tiedämme mihin keskittyä, jotta saamme tarvitun tiedon. Tiedämme miten reagoida ja toimia. Meillä on huippumaalintekijöitä jotka tietävät vastustajan maalivahdin ja mitä aikovat tehdä. Kokemus ja havainnointi auttavat tyhjän tilan löytämisen kentältä tai harhauttamaan vastustajan.

Kaikki tietokaan ei tarkoita, että aina onnistuu, mutta se onnistuu useimmiten, esimerkiksi 8-9/10 asia onnistuu. Suoritusvarmuus. ”Mä vaan tiedän, että se yleensä onnistuu.”

Mihin keskityt se lisääntyy

Taito-, havainnointi- ja keskittymiseharjoittelusta ynnä muusta siihen liittyvästä voisimme puhua paljon ja siitä riittäisi harjoituksikin, jatketaan niistä erikseen ja laitellaan siihen liittyvää verkkokursseille kun uudistetut sivut avautuvat. Palataan päätöksen tekoon ja suoritustunteeseen.

Mihin keskityt se lisääntyy, sanotaan. Niinhän se on. Jos koko ajan mietimme mikä kaikki voi mennä vikaan…  ”kunhan en vain syötä vastustajalle” on huomaamatta keskittymisemme syöttämisessä vastustajalle, ja mitä silloin todennäköisesti teemme….

Esimerkiksi jännitys, virheen tekemisen pelko, epäonnistumisen pelko ovat usein läsnä urheilussa. ”Mun pitää nyt näyttää jotta….” . Se kuitenkin muuttaa suoritustunnetta ja siten suoritusta. Mukaan tulee usein varmistelu ja yliajattelu. Kumpaan kannattaisi siten keskittyä, tunteeseen mitä saattaa tapahtua, vai mitä aiot tehdä.

Miltä hyvä onnistunut suoritus tuntuu?

Pysähdy miettimään (voit sulkea silmätkin) miltä onnistunut suoritus tuntuu. Miltä näytät eri katsojan silmistä oman tunteen lisäksi. Miten toimit, teet, reagoit. Vahvista tunnetta.

Jos yllä olevasta nousee esimerkiksi ”olen rento”.  Mieti mitkä ajatukset ja asiat saavat sinut rennoksi. Jos sellainen on esimerkiksi musiikin kuuntelu. Voisitko kuunnella sitä ennen suoritusta. Ja jo matkan varrella, päiviäkin ennen, nähdä itsesi tekevän suorituksia rennosti ja niillä olotiloilla millä haluat.

Miksi tunne on tärkeä? Tunne vaikuttaa useisiin kognitiivisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja päätöksentekoon. (Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia, Tammi)

Voit lukea lisää aiemmista tätä sivuavista kirjoituksista rohkeudesta ja suoritusteesta sekä kun mikään ei riitä.

”Pidä mielesi asioissa joita haluat ja irti niistä joita et halua.” Hannah Whitall Smith

Salibandy pelaajana Tero Tiittu on kertonut pelatessaan käyneensä päiväunien aikana läpi tulevan pelin osa-alueet ja tilanteet. Mitä tekee ja toimii. On helpompi reagoida asioihin kun päässä ”malli” tai hahmotus miten voisi reagoida. Pelissä kun joutuu tekemään pieniä päätöksiä koko ajan.

Mukavia päätöksenteko hetkiä,

ja päiväunia,

Katja

Tunne

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Arjen CV

”Nauru on ilon kuplia jotka karkaavat ulos kehosta.”

CV, tuo työelämästä tuttu ansioluettelo jonka avulla pitää erottua edukseen, ja muista. Olla samaan aikaan laaja ja helposti luettava. Täynnä kokemusta ja oppia. Olemme tottuneet kirjoittamaan ansioluetteloon asioita joita olemme opiskelleet ja tehneet. Ansioluettelo.  Sanotaan, että se kertoo tekijästään selkeästi yhteen koottuna. Kyllä, mutta vain osan.

Tarina

Jos alamme miettimään arkeamme ja sitä, että kirjoittaisimme arjen CV:n muotoiseksi, niin mitä siinä olisi. Mistä asioista se koostuu? Millainen on tarina ansioluettelon taustalla? Millainen olisi sinun arjen cv?

Mitä asioita haluaisit laittaa siihen nyt ja mitä tulevaisuudessa? Mitä voit oppia joka päivä ja mitä olet oppinut?

Tykkään todeta, arjen uusia asioita kohdatessa,  että tänäänkin opin jotain uutta.  Usein oppi ei ole kirjatietoa vaan arjessa tapahtuvaa, ohi kiitävää oppimista. Jotain mitä unohdamme arvostaa. Joskus turhaa tietoa, joskus näkökulmaa tai arkea helpottavaa tietoa.

 

Oppiminen

Kirjoitin isänpäivänä mitä opin isältäni, isoisiltäni, exmieheni isältä ja isoisältä. Voit lukea sen tästä.

Kaikki oppihan elämässä ei ole mukavaa kuten ansioluettelon opinahjojen luettelo. Aika haavoittuvaakin on pysähtyä miettimään elämän käänteiden oppeja. Joskus ne ovat olleet surullisia ja toisinaan asioita joiden muistelu tuo edelleen hymyn huulille. Joskus on vaikea edes itselle myöntää ”hitsi, olisin voinut tehdä toisin” tai ”voi kun olisin …”. Oppimiseen kuuluu myös epäonnistumiset, sitä sivuttiin Itsekriittisyyden kirjoitelmastakin.  Useimmiten kun tunnistamme oppimatkamme ylä-ja alamäet, pääsemme eteenpäin, vahvempana, luoden lisää kohtia arjen CV:hen.

Rooli ja tapa toimia

Katselin sunnuntaina näyttelijä Anu Sinisalon haastattelua. Siinä oli hän totesi ”Roolihahmoon sukeltaminen on kuin seikkailu.”

Rooli ja tapa toimia. Olemme arjessa eri rooleissa. Käyttäydymme niissä eri tavalla, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän eri tavalla kuin toiset. Arjen rohkeudesta löydät aiemman kirjoituksen tästä ja toisen alla olevasta kirjoituksesta. Blogi jatkuu linkin jälkeen.

“Rohkeinta mitä olen tehnyt, on ollut uskoa itseen silloin kun kukaan muu ei uskonut.”

”Hyvä arki on… sellaista ettet tarvitse siitä lomaa.”

Arki

Kun voimme itse määrittää arkemme sisällön niin mistä haluat, että koostuu sinun arjen CV?Mitä opit ja mistä olet ylpeä? Keitä siihen kuuluu?

Kuten tänä keväänä olemme huomanneet, ”tavallinen arki” voikin olla luksusta jota kaipaamme. Tehdään siis tästä päivästä sellainen ettei huomenna tarvitse jossitella.

Ps. ja jos arki ei ole nyt ihan sitä mitä haluat ja lähdet muuttamaan sitä niin anna itsellesi aikaa. Näin kaksi loistavaa lausahdusta jossain (enkä tiedä kenelle kiitokset niistä kuuluvat) ”Anna itsellesi aikaa, mikään luonnossakaan ei kuki ympäri vuoden” eli välillä asiat eivät vain suju ja se on ok. Toinen oli, että asenne ei ratkaise kaikkea, mutta iso merkitys sillä on. Luota itseesi ja nauti arjesta!

Ihanaa arkea,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Kun mikään ei riitä 2, itsekriittisyys

” Mä tein loistavan suorituksen. Kaikki tuuletti ja kehui. ”nyt sä voit mennä seuraavalle tasolle” tai ”tästä on hyvä jatkaa”. Minne? Mietin mielessäni, minne. Miten jatkaa, mä en yhtään tiedä miten mä tein tuon. Miten mä voin jatkaa paremmin…Tuntuu, että hengitys salpaa, ei mitään hajua miten jatkaa. Pää hajoaa pelkästä ajatuksesta ja kurkkua kuristaa. Treenit on sen jälkeen menneet ihan penkin alle, tuleva koitos jännittää sikana.”

”Mä vaan turhaudun. Kun tuntuu ettei onnistu niin se ärsyttää ja turhaudun itseeni. Haluan vaan niin kovasti onnistua ja pelata aina vain paremmin.”

”Miten siihen kiitokseen jää koukkuun. ”

Kannattako iloita onnistumisesta?

Yllä olevia esimerkkejä löytyy useita. Kun haluaa tehdä paremmin ja paremmin niin välillä huomaa, että onnistumiset jää huomaamatta. Aihetta sivuttu aiemmin, löydät kirjoituksen tästä.

Kun on niin kova halu tehdä asioita paremmin unohtuu, että huomaamalla myös hyvä pääsee vielä pidemmälle.

Välillä syynä saattaa olla pelko iloita, ”ettei nouse pissa päähän” tai ”ylpisty”. Mutta kärjistysti sanoen,  eihän se nouse, jos tiedät, että olet tehnyt töitä asian eteen ja jatkat työtä. Kun pysähdyt onnistumisen äärelle niin voit miettiä missä olet onnistunut ja nauttia tunteesta. Se itseasiassa auttaa sinua tulevaisuudessa hyödyntämään huomioita uudelleen onnistumisessakin.

Maailma on täynnä asioita jotka voisimme tehdä paremmin tai oppia vielä enemmän. Totta. Mutta se ei poista todellisuutta, että asiat pitää oppia järjestykseksessä, etkä voi hypätä 10m, jos et osaa hypätä. Etkä voi oppia hyppäämään, jos et osaa ponnistaa. Ja et voi oppia ponnistamaan, jos et osaa seistä….jne. Kankea ja kärjistetty esimerkki, mutta sisältö toivottavasti löytyy. Siksi onnistumisten huomaaminen välissä on tärkeää. ”Mä osasin” eikä ”mitä voin tehdä enemmän” tai ”miksi en hypännyt heti 10m”.

Oppimiseen kuuluu myös tasaiset vaiheet jolloin taito sisäistyy. Ole siis onnellinen hetkistä kun opit. Kun tietää mitä osaa ja mitä ei niin on helpompi harjoitella. Ja kummassa mielen tilassa opit paremmin? Harmistellen mitä et osaa vai iloiten onnistumisesta ja tunteella, että opit. Kumpi tunnetila antaa virtaa ja katsoo eteenpäin?

Kannattako siis iloita onnistumisesta?

Muutos vaatii aikaa… ja jälleen, myös pysähtymistä.

 

”Anna itsellesi lupa epäonnistua jotta voit onnistua.”

 

Viisi harjoitusta muutokseen

Seuraavassa muutama kohta joilla pääset alkuun:

  • Vahvuuksien huomaaminen
  • Näkökulmat
  • Lupa epäonnistua
  • Oppiminen
  • Mielikuva

Aiemmin kirjoitin omien ja toisten vahvuuksien huomaamisesta. Siitä on hyvä alkaa.

Toinen asia, näkökulmaa epäonnistumiseen. Mikä mielestäsi on virhe? Mitä huonoa on virheestä, mitä hyvää? Millaisen mahdollisuuden epäonnistumisesta oppiminen antaa? Mitä on onnistuminen? Millaisen tunteen se antaa ja mikä määrittää onnistuneen suorituksen? Miten huomaat onnistumisen?

Anna itsellesi lupa epäonnistua. Usein ennen kuin osaamme jotain, meidän tulee harjoitella. Ja kun harjoittelemme niin en tiedä yhtään ihmistä joka oppisi uuden taidon heti ensimmäisellä täydellisesti. Eli epäonnistuminen kuuluu onnistumiseen. Anna itsellesi lupa epäonnistua jotta voit onnistua.

Ota oppi matkaan. Kun epäonnistuminen tulee, jos tilanne sellainen, niin mieti mielessä mitä voi tehdä seuraavalla kerralla toisin.  Huomaa myös tilanne mistä olet lähtenyt. Oletko kehittynyt yhtään aloittamisesi jälkeen. Miten olet?

Mielikuva, näetkö itsesi onnistumassa. Sulje silmät ja hengitä rauhassa. Voit tehdä keskittymisharjoituksen ensin.  Rauhoittumisen jälkeen näe itsesi tekemässä onnistunut suoritus. Miltä se tuntuu. Mitä kuulet ja tunnet. Voit katsoa itseäsi myös muiden silmin, yleisön, joukkueen, valmentajan… Nauti tunteesta.

Lisäksi tähän voidaan rakentaa työkaluja itsepuheen, tunnemuutoksen, rutiinien ja tavoitteenasettelun kautta. Kuuntele omaa sisäistä puhetta. Miten puhut itsellesi näissä hetkissä ja miten haluaisit puhua.

Aiempia kirjoituksia  Jännityksestä, kiitoksen vastaanottamisesta, suoritustunteesta ja rohkeudesta löydät sanojen alta.

Kukaan ei onnistu aina tekemään 110% suoritusta. Määritä siis itsellesi onnistumisen kriteerit ja huomaa myös oppimisen asiat matkalla onnistumiseen.

Onnistumisen hetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Lapaset ei lämmitä laukussa

”Sormet ovat aivan jäässä. Avaat ja suljet käsiä, yrität lämmitellä. Kylmä tunne leviää käsivarsia pitkin koko kehoon. Mietit lapasia jotka ovat laukussasi. Tiesit, että ulkona on kylmä ja silti hanskat ovat kassissa. Asia kävi mielessäsi lähtiessä ulos, mutta….”

 

”Kuinka paljon meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia jotka ohitamme.”

 

Usein meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia, jotka ohitamme. Esimerkiksi jokainen meistä tietää pääpiirteitään mitä kannattaisi, ja ei kannattaisi syödä. Tiedämme, että uni on hyvästä tai liikunta pienimmässäkin määrin auttaa meitä voimaan paremmin. Tiedämme. Vaan emme jostain syystä aina valitse tiedon mukaista, meitä auttavaa toimintaa. Valitamme särkevää selkää venyttelemättä tai väsymystä nukuttuamme liian vähän.

 

Miksi

Miksi on aivan loistava sana. Miksi -sanalla saa huomaamatta paljon tietoa tavastamme toimia ja samaisella sanalla saamme tarvittaessa tukea uuteen tapaan toimia.

Miksi en lähde liikkumaan? Miksi en ota lapasia mukaan? Miksi en mene ajoissa nukkumaan?

Pysähdy miettimään miksi et tee jotain. Mikä on sinun miksi, minkä tunteen se tuo ja mikä tunteen aiheuttaa. Miksi haluaisit kuitenkin tehdä kyseistä asiaa. Mitä asian tekeminen antaa sinulle nyt tai myöhemmin.

Tarinaa arjesta:

Erään urheilijan kanssa puhuimme hänen lajilleen erittäin tärkeästä liikkuvuuden harjoittelusta ja venyttelystä. Hän tiedosti tärkeyden, mutta tekeminen jäi satunnaiseksi. Ominaisempaa tälle urheilijamiehelle oli salitreeni kovalla sykkeellä ja kaikki ko. tunnetta tuova urheilu. Hänen selkänsä kuitenkin kipeytyi säännöllisesti aiheuttaen vaikeuksia harjoitella täysipainoisesti. Valmennuksessa kävimme läpi tavoitteita, vahvuuksia yms. ja hän löysi uuden näkökulman miksi-sanan kautta.

Hän haluaa harjoitella koska tavoitteena maajoukkue. Tykkää lajista ja harjoittelusta. Täysipainoista harjoittelua haittaa selän kipeytyminen.

Miksi sinun pitäisi harjoitella? Jotta pääsen maajoukkueeseen.

Mitä asioita pitäisi harjoitella? Monipuolisesti ja myös omatoimisesti, lihasvoimaa, liikkuvuutta jne (nyt taukoja kun piti parannella selkää).  

Haluat päästä maajoukkueeseen ja se vaatii, että pystyt harjoittelemaan monipuolisesti ja terveenä. Mikä estää? Selkä kipeytyy helposti.

Miten selkä pysyisi kunnossa? Huolehtimalla palautumisesta, liikkuvuudesta, venyttelystä.

Lamppu syttyi ja hetken hiljaisuus.

Sitten tipautimme asiat arkeen ilman, että ne tuomat isoja haasteita, päin vastoin, menivät muiden tekemisten rinnalle huomaamatta. Tämän keskustelun aikana hän huomasi miksi venyttely olisi tärkeää eikä vain jotain minkä valmentajat käskevät, tylsä inhottavalta tuntuva asia. Sillä on häntä tavoitteeseen auttava iso tehtävä. Tekemällä arjessa venyrtelyä ja huoltavaa harjoittelua kroppa pysyy kunnossa ja hän pystyy treenaamaan paremmin, ja tavoittelemaan maajoukkuetta terveenä.

Tieto

”Millään tiedolla ei ole merkitystä, jos emme hyödynnä tietoa.”

Viime viikolla lyhyesti mainitsin itsetuntemuksen, toimintamme tiedostamisen perustan.  ”Kyllä minä itseni tunnen”, saatat tuhahtaa mielessäsi tai todeta ”mitä tuolla edes tarkoitetaan.

Hyvä, jos tunnet, loistavaa. Itsetuntemus on pysähtymistä ja tiedostamista itsensä äärelle, miksi reagoimme kuten reagoimme, miksi tunnemme tai toimimme kuten toimimme. Se on ymmärrystä omasta ajattelusta ja tunteista. Jatkuvaa, koska sinäkin kasvat ja muutut.

Itsetuntemus on tärkeää siinäkin, sillä kun tiedostat oman toimintasi, niin vasta sen jälkeen voit vaikuttaa toisen toimintaan.

Urheilijoiden kanssa olemme usein tavoitteen äärellä miettien tukeeko heidän toimintansa tavoitetta. Miksen en tee jotain vaikka tiedän, että se olisi minulle hyväksi kuten esimerkki tarinassa.

Jotta lapaset eivät jäisi laukkuun niin pysähdy ja mieti minkä asian haluaisit mukaan arkeesi?

Mitkä ovat sinun MIKSi?

Mitä et tee vaikka haluaisit?

Miksi asia olisi hyväksi?

Miten tipautat yhden asiaa edistävän asian arkeesi?

Lisää voit lukea esimerkiksi rutiini-kirjoituksesta.

 

Ensiviikolla toive aihe, Itsekriittisyys. Kun mikään ei riitä tai kun et osaa iloita saavutuksista vaan aina pitäisi tehdä paremmin.

 

 

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Vahvuuksien vahvistaminen

”Millä tunteella ”hyppäät” korkeammalle? Tunteella, että pelkäät tai mietit mitä muut sanovat? Vai tunteella, että onnistuminen on mahdollista.”

Tunteella

Tunne – tuo omituisuus joka vaikuttaa meidän rationaalisiinkiin päätöksiin. Aiemmin kirjoitin pelon tunteen ja epävarmuuden tunteen vaikutuksesta. Tänään olemme vahvuuksien äärellä, mutta siinäkin uskallus tiedostaa mahdollisuus epäonnistua auttaa onnistumaan. Uusi asia jännittää meistä useimpia. On se sitten uusi kausi, valmentaja, joukkue tai tilanne, riippumatta ympäristöstä jossa toimimme (urheilu/työ/koti).

Vahvuuksien tiedostaminen auttaa meitä kohtaamaan arjen uudet tilanteet ja kasvamaan.

Joskus vanhankin taidon toteutus epävarmalla tunteella on vaikeaa. Mietitään esimerkiksi urheilua, riippumatta lajista, välillä on päiviä,että osattu heitto, lyönti tai potku ei vain onnistu. ”Tänään ei vain tuntunut….”. Niin ei ihme, että uusi taito tai paljon puhutun mukavuusalueen ulkopuolelle meno.

”Tunne on hyvästä. Jokainen voi löytää työkalut joilla hallita omaa tunnetta.”

Vahvuuksien vahvistaminen

”Vahvuuksien löytäminen on itsetuntemuksen vahvistamista.”

Alle siis listailin asioita vahvuuksien vahvistamiseen, aiemmissa kirjoituksista olleita erilaisia tarinoita tai tapoja. Ensi viikolla mietimme asioiden viemistä käytäntöön ”Lapaset eivät lämmitä laukussa”- blogissa.

Vahvuuksien löytäminen on itsetuntemuksen vahvistamista.

Itseluottamus ja itsetuntemus ovat perusta, eivät ylpeilyä ta itsensä kehumista, asioiden näkemistä vain omien ”positiivilasien” läpi. Uskalla siten huomata omat hyvät puolesi. Uskalla pysähtyä alla olevan listan äärelle. Välillä omat vahvuudet ovat itselle niin itsestään selvyyksiä ettei niitä huomaa. Huomaamme vain hyvät ominaisuudet tai taidot joita toisella on. Siksi pysähdymme mietimään asiaa itsemme kannalta, ja katsomme samalla myös ympärillemme. Katsomme omia hyviä puoliamme ja myös ympärillä olevien ihmisten. Voit sanoa asian toiselle ääneen ja auttaa häntä huomaamaan hänen vahvuudet.

Vaikka usein saatamme ajattella ”ettei kukaan muu mieti näin tai ole epävarma”, niin yllättävän usein muillakin on samanlaisia mietteitä, pelkoja tai epävarmuuden tunteita. Yhdessä olemme enemmän, tässäkin.

Alla kertausta aiemmista kirjoituksista vahvuuksien vahvistamiseen ja tunnistamiseen, oman ja toisen.

– Listaa asiat missä olet hyvä

Olen hyvä…. Uskalla kirjoittaa paperille ja ilman suodattavaa itsepuhetta kirjoita kaikki asiat joissa olet hyvä.

-Olet hyvä

Kerro toiselle missä hän on hyvä. Tämäkin harjoitus on ollut useamman kerran blogissani, voit lukea niitä lisää miten olen käyttänyt joukkueille, luennoilla sekä työyhteisöissä. Löydät eri ideoita, vahvuuksien purkista joukkueen positiivilappuihin aina joulukalenteriin.

Huomaa myös kuinka paljon antaa myös itselle toisen hyvien puolien huomaaminen ja sanominen ääneen.

– Pysähdy miettimään, kenellä on ominaisuuksia joita haluaisit itselle

Koska huomaamme toisten taidot ja hyvät puolet helpommin kuin omamme niin mieti mitä ominaisuuksia ihailet keneltäkin ihmiseltä. Mieti myös miksi ihailet ja haluaisit saada itsellesi. Onko sinulle mahdollisesti jo jotain siitä ominaisuudesta?

– Vahvuuksiasi

Listaa vahvuuksiasi, ja mitä vahvuuksia haluaisut vielä vahvistaa… ja miksi

– Saavutukseni

Listaa mitä olet saavuttanut. Ensimmäisenä mieleesi saattaa tulla ”etten mitään”, mutta mietipä uudestaan. Varmasti olet. Jos sinun on vaikeuksia löytää niin laita minulle viestiä, autan mielelläni. Ajattele lähelle ja kauas. Nyt ei puhuta vain isoista saavutuksista tai valmistujaisista vaan myös pienemistä. Anna itsellesi lupa huomata arjen pienetkin onnistumiset.

– Arjen pienet asiat

Mieti päivän päätteeksi päivän a) onnistumiset  (useampi) ja b) asia josta voit olla tyytyväinen tai ylpeä (vähintään yksi). Mitkä tekijät vaikuttivat, että asiat onnistuivat?

Poimin  sinulle myös muutaman linkin vanhoihin kirjoituksiin jotka sivuavat aihetta, jos haluat lukea lisää: Vahvuuden määritelmä, Rohkeus, Tänään puen ruman paidan . Myös Norsun -tarina kannattaa käydä lukemassa, vaikka emme olisi jotain osanneet joskus, se ei tarkoita ettet voi osata sitä nyt.

”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit,että onnistut.”

Ihanaa matkaa vahvuuksiesi äärelle, ensi viikolla ”Lapaset eivät lämmitä laukussa”.

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin