“Minusta tuntui, että ehdin.” “Mä vaan tiesin, että nyt osuu.” “Mä tiesin, että nyt pitää pelata varmasti, mutta silti syötin sen.” “Mä en tajua miten niin helppo meni.” “Se tunne, osuman tunne, tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

“You can’t make decisions based on fear and the possibility of what might happen.”

Michelle Obama

Pysähdyin yllä olevan lauseen äärelle yrittäen miettiä mitä Michelle Obama on tarkoittanut sanoessaan lauseen ettei päätöksiä voi perustaa pelolle eikä mahdollisuuksia toivolle mitä saattaa tapahtua. Tai pelkoja ja mahdollisuuksia ei voi perustaa “mitä saattaa tapahtua”.

Päätöksen teko

Arki on täynnä päätöksiä. Urheilu on täynnä päätöksiä. Työelämä on täynnä päätöksiä. Sanotaan, että muutos lähtee pienistä päätöksistä.

Alla olevat esimerkit ovat paljon urheilun kautta, mutta samat asiat pätevät meillä arjessa ja työelämässä. Meillä on tunnetiloja ja kohtaamisia joita jännitämme, tai pelkäämme epäonnistua. Miten käsitellä niitä? Tunne on sama riippumatta ympäristössä. Se, että pelkääkö epäonnistua työpaikan isossa esityksessä vai urheilukentällä ei muuta tunnetta. Alla oleva toimii siis sinulle myös arjessa, riippumatta ympäristöstä.

Mihin perustamme päätökset?

Teemme päätöksiä esimerkiksi kokemuksen, tiedon, taidon, neuvojen, tilanteeseen liittyvään tunteen ja havainnoinnin perusteella. Sami Kalaja on taitoharjoittelun luennoilla puhunut paljon myös aisteista ja havainnoista. Hänen eräs esimerkki havainnointikyvystä on esimerkiksi jalkapallon rangaistuspotkusta jossa huippumaalivahti katsoo tukijalan jalkaterän asentoa, kun huonompi veskari katsoo palloa.

Kun meille kertyy tietty kokemus, pystymme hyödyntämään havaintokykyä. Tiedämme mihin keskittyä, jotta saamme tarvitun tiedon. Tiedämme miten reagoida ja toimia. Meillä on huippumaalintekijöitä jotka tietävät vastustajan maalivahdin ja mitä aikovat tehdä. Kokemus ja havainnointi auttavat tyhjän tilan löytämisen kentältä tai harhauttamaan vastustajan.

Kaikki tietokaan ei tarkoita, että aina onnistuu, mutta se onnistuu useimmiten, esimerkiksi 8-9/10 asia onnistuu. Suoritusvarmuus. “Mä vaan tiedän, että se yleensä onnistuu.”

Mihin keskityt se lisääntyy

Taito-, havainnointi- ja keskittymiseharjoittelusta ynnä muusta siihen liittyvästä voisimme puhua paljon ja siitä riittäisi harjoituksikin, jatketaan niistä erikseen ja laitellaan siihen liittyvää verkkokursseille kun uudistetut sivut avautuvat. Palataan päätöksen tekoon ja suoritustunteeseen.

Mihin keskityt se lisääntyy, sanotaan. Niinhän se on. Jos koko ajan mietimme mikä kaikki voi mennä vikaan…  “kunhan en vain syötä vastustajalle” on huomaamatta keskittymisemme syöttämisessä vastustajalle, ja mitä silloin todennäköisesti teemme….

Esimerkiksi jännitys, virheen tekemisen pelko, epäonnistumisen pelko ovat usein läsnä urheilussa. “Mun pitää nyt näyttää jotta….” . Se kuitenkin muuttaa suoritustunnetta ja siten suoritusta. Mukaan tulee usein varmistelu ja yliajattelu. Kumpaan kannattaisi siten keskittyä, tunteeseen mitä saattaa tapahtua, vai mitä aiot tehdä.

Miltä hyvä onnistunut suoritus tuntuu?

Pysähdy miettimään (voit sulkea silmätkin) miltä onnistunut suoritus tuntuu. Miltä näytät eri katsojan silmistä oman tunteen lisäksi. Miten toimit, teet, reagoit. Vahvista tunnetta.

Jos yllä olevasta nousee esimerkiksi “olen rento”.  Mieti mitkä ajatukset ja asiat saavat sinut rennoksi. Jos sellainen on esimerkiksi musiikin kuuntelu. Voisitko kuunnella sitä ennen suoritusta. Ja jo matkan varrella, päiviäkin ennen, nähdä itsesi tekevän suorituksia rennosti ja niillä olotiloilla millä haluat.

Miksi tunne on tärkeä? Tunne vaikuttaa useisiin kognitiivisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja päätöksentekoon. (Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia, Tammi)

Voit lukea lisää aiemmista tätä sivuavista kirjoituksista rohkeudesta ja suoritusteesta sekä kun mikään ei riitä.

“Pidä mielesi asioissa joita haluat ja irti niistä joita et halua.” Hannah Whitall Smith

Salibandy pelaajana Tero Tiittu on kertonut pelatessaan käyneensä päiväunien aikana läpi tulevan pelin osa-alueet ja tilanteet. Mitä tekee ja toimii. On helpompi reagoida asioihin kun päässä “malli” tai hahmotus miten voisi reagoida. Pelissä kun joutuu tekemään pieniä päätöksiä koko ajan.

Mukavia päätöksenteko hetkiä,

ja päiväunia,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.