Kun mikään ei riitä

Tappio

“Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….”

Kun tavoitteet ovat kovat ja paine kasvaa niin tunne tekemiseen muuttuu. Aiemmin olemme puhuneet asiasta suoritustunteen ja nollaamisen näkökulmasta. Tänään sivuamme, aloitamme hieman, jaksamisen ja uskalluksen tunnistaa tunteensa suorittamisen ohella.

Unohdamme helposti, huomaamatta, suorituksen tekeminen muuttuu tunteen myötä.

Tekeminen muuttuu tunteen myötä. Kun siihen vielä lisää suorittavan luonteen tai intohimon asiaa kohtaan niin rajojen tunnistaminen on haastavaa. Samaan aikaan, kun pitäisi tehdä kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa, niin pitäisi tunnistaa myös tarve milloin pysähtyä huilaamaan tai vain tarkastelemaan jaksamista ja suuntaa. Vaikeaa.

Siihen vielä lisäämme omien odotusten päälle, muiden hyvää tarkoittavat, kannustukseksi ja tsempiksi tarkoitetut kommentit ”kyllä nuorena jaksaa” tai ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, tunnollinen nuori pelkää olla tyytyväinen mihinkään vaikka sekin on tärkeää,pysähtyä tunnistamaan hyviä asioita jotta voi kehittyä.

“Uskomus siihen,että sinä riität. Ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.”

Jaksaminen

Ylellä ollut kirjoitus jaksamisesta jossa kävi ilmi, että tapa käsitellä asioita ja vaikutus jaksamiseen oli näkynyt jo lukiossa. Jo 2016 kirjoitettiin Laura Sokan tutkimuksesta työuupumuksen vaikutuksesta aivoihin (yle 30.3.2016 Terveys, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa ).

”olen aina tehnyt tätä” tokaisi kerran eräs ammattivalmentaja minulle. Uupumus näkyi hänen kasvoillaan ja kuului äänessä. Mitä muuta voisin tehdä? Kun uupumus iskee ja olet yksin asian kanssa niin millä pääset ulos. Kun intohimon liekki katoaa ja viikot seuraavat toisiaan. Harjoitukset, pelit, bussimatkat… sama rytmi kaudesta toiseen. Jatkuva paine ja odotukset… omat ja muiden…” 

Kun työstä katoaa mielekkyys ja tilalle tulee uupumus niin työnmäärällä ei ole merkitystä, vain tunteella. (ote Katja Pasasen keväällä 2019 julkaistavasta kirjan materiaaleista)

Urheilu ei ole poikkeus, riippumatta roolista ja ympäristöstä, tunne koskee varsinkin kaikkea missä toimimme “intohimotyön näkökulmasta”. Kun nuorena pitäisi jaksaa ja aina voi olla parempi ja lisäksi työ on juuri sitä mitä aina halunnut tehdä… sitten et saakaan tukea vaikealla hetkellä tai keskustelut ovat vain oman mielen sisällä, niin tunne muuttuu.

“Mitä korkeammalla valmennat sitä vaikeampi on saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja jaksamiseen.” (ProCoachK, www.procoachk.com)

basketball-seagulls-liiga

Tunnista

Jaksamisen näkökulmasta voi pysähtyä esimerkiksi miettimään ja tunnistamaan asioita.

Tunnista miltä sinusta tuntuu? Miten reagoit asioihin ja jaksatko toteuttaa arjessa myös harrastuksiasi vai onko arki suorittamista päivästä toiseen. Saatko nukutua ja heräätkö virkeänä. Millä tunteella lähdet uuteen päivään? 

Keinoja ja kyselyjä tunnistaa uupumus on paljon. Miten sitä voisi ennalta ehkäistä?

Tunnistaa omat tavat toimia

  • Miettiä asioita jotka auttavat jaksamaan arjessa, tässä siihen liittyen aiempi kirjoitus (Aika on…)
  • Liittyykö tapaan toimia jokin ajatusmalli, uskomus (äänetön- kirjoitus)
  • Miten reagoit tilanteisiin 

Pääasia, että tiedostat tilanteen ja sen jälkeen niihin on helpompi saada työkaluja. 

Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….

Urheilussa myös meillä tunne on vahvasti mukana. Onkin tärkeää tunnistaa ja tiedostaa juurikin tunnetaidot ja tapa reagoida. Vahvuuksien vahvistamisen voi aloittaa ennen lukkoja. Urheilussa myös aina tapahtuu virheitä ja vääriä arvioita mitkä saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Se miten reagoimme niihin ja autamme muita omalta osaltamme reagoimaan, onkin avainasemassa.

Uskomus siihen,että sinä riität, ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.

Brene Brown mainitsee kirjassaan Dare to Lead tunteesta joka on kuin Karhulan Karhuperheestä jossa karhuperheen isä kokeilee uutta hattua vanhan kuluneensa tilalle, mutta jokaisessa on jotain (iso,pieni, kevyt, raskas jne) jolloin syntyy päätös pysyä hyvin istuvassa vanhassa hatussa kuin vaihtaa vaihtamisen vuoksi. 

Muistathan,

Uskallus olla oma itsensä ja tunnistaa tunne on pohja myös vahvuudelle.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen. Häneltä on tulossa keväällä 2020 kirja, kooste kokemuksen näkökulmista, urheiluvalmennukseen ja yritysjohtamiseen työkaluksi.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

“Valmentaja vaikuttaa urheilijaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Palasin viime joulun joulukalenterin teksteihin valmentajuudesta. Kuten sanotaan, “valmentaja vaikuttaa valmennettavaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Valmentaminen

Mitä on valmentaminen?
Mitä on itseluottamus?
Mitä on motivaatio?
Millainen valmentaja olen?
Miksi valmennan?

Tuttuja sanoja ja mietteitä, mutta koska viimeksi niiden äärelle on ehtinyt arjessa pysähtyä.

Jokainen muistaa lapsuuden ja nuoruuden erilaiset opettajat ja valmentajat, joskus heidän sanoillaan on ollut jopa vaikutusta aikuisiän valintoihin.

Millainen valmentaja haluat olla?

Ei ole yhtä tapaa valmentaa, mutta miten tiedostat millainen haluat olla ja miten sinne pääsee? Millä tunnistat urheilijoiden eri motivaatio tekijät ja huomioit heitä myös yksilöinä ilman, että se tuntuu vievän kaiken aikasi ja jaksamisesi.

Kuten tiedämme, valmennus ei rajoitu harjoitus-ja ottelutapahtumiin vaikka ne näkyvät ulospäin. Oman toiminnan tiedostaminen auttaa myös jaksamaan.

“Kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä”

Millaiset muistot sinä haluat jättää jälkeesi?

Koen, että vuorovaikutukseen ei päästä ennen kuin huomaamme omat tapamme toimia. Kun tunnistamme omat tapamme niin tiedostamme miten viestimme, reagoimme ja toimimme. Sen  jälkeen voimme vaikuttaa muiden.

Psyykkinen kehitys

Vuorovaikutustaidot

Mitä ovat vuorovaikutustaidot…
Vuorovaikutustaitoihin luetaan niin kuuntelu-  kuin itseilmaisuntaidot, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot aina yhteistyötaidoista ja ryhmädynamiikkaan. Keskeisiä valmentajalle, mutta myös kaikkeen arkeemme. Kaikkia niitä voi myös tiedostaa ja harjoitella.
Ajattelutapamme vaikuttaa motivaatioomme ja ohjaa valintojamme, käytöstämme ja toimintaamme. Siksi aloitamme verkkokurssimme valmentajuudenkin osuuden pysähtymisestä millainen olen, miten reagoin ja miksi.

Kun valmennamme joukkuetta valmennamme myös yksilöitä olemmalla oma itsemme.

Parasta-Esille-Sinusta

“Make a golden impression” J.Afremow mainitsee puhuttaessa kaikki elekielestä tekemiseen.

Asia on aina kiinnostanut minua ja siksi olenkin käyttänyt sen ympärillä aikaa useamman kauden. Tutkimisen seurauksena syntyi Pro CoachK-palvelu jossa on luotu työkaluja valmentajuuden ympärille. Voit lukea siitä lisää palvelun sivuilta.  Se on apuväline, työkalupakki ja kaikki koostettu yhteen, mutta siltikin kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä.

“Tämä pitäisi olla joka juniorijoukkueessa ja seurassa.”

Jukka Jalonen

 

 

Tsemppiä mietintään ja loistavaa viikkoa,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja PasanenFacebooktwitterlinkedin

Aika on…

Onpas siitä aikaa kun ehdin edellisen kerran kirjoittamaan 😀

Välissä on ollut talvikauden päättymisen mukana tuomat ”päivä kerrallaan” pelit sekä uuden kauden aloitukset, kesälajien kauden aloitus sekä jääkiekon Naisten ja Miesten MM-kisat, useampi leiri leirijohdon roolissa, ihanat asiakkaat, opiskelut, työt kaikkinensa, messut ja tapaamiset, yritysluennot yms ja arjessa putkiremppa kotona, sijaisasunnot takaisin muuttoineen. Kivaa, mutta sen verran vauhdikasta ettei ole saanut julkaisukelpoiseksi mitään.

Kiire vs. Paljon tekemistä

Pirkka-Pekka Petelius on todennut, että kiire ja paljon tekemistä on eri asia. Se on totta. Kiire on tunne, eikä itselläni ollut kiireen tunne keväällä päälimmäisenä, mutta paljon tekemistä kyllä.

Paljon tekemistä tekee sen, että joutuu olemaan todella hereillä jaksamisen kanssa ja välillä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, mikä asia kiireisin hoitaa nyt ja mikä huomenna. Paljon tekemistä on tuonut itselleni myös sen etten ole kirjoittamista miettinyt. Parhaiten asiani soljuvat paperille kun olen levännyt tai saan olla rauhassa omien ajatuksieni kanssa.

Jaksaminen

Olen oppinut ja opiskellut tunnistamaan jo vuosia sitten erilaisia tekijöitä jotka kertovat itselleni kuinka väsynyt olen. Esimerkiksi illalla lukeminen, mitä otan käteeni kertoo siitä, ja jos en jaksa lukea ollenkaan niin on aika rauhoittaa arkea. Lukeminen on tapani rentoutua ja nykyään, kun pidän asioista joita opiskelen, myös oppimateriaalien ja kirjojen lukeminen on todella kivaa, omalla tavallaan rentouttavaa. Nuorempana odotin lomia, jotta voin rauhassa lukea kirjan toisensa perään.

Lukemisen lisäksi itselleni jaksamisesta kertoo urheilu ja herääminen. Mitä urheilua valitsen tehdä sekä miten herään aamulla. Herääminen? Kyllä. Kun olen hyvässä vireessä, vaikka silloinkin olisi paljon tehtävää ja pitkiä päiviä niin levänneenä herään ajasta riippumatta ennen kellon soittoa. Virkeänä.

Unesta ja jaksamisesta puhutaan nyt paljon. Syystäkin. Pysähdy miettimään mitkä ovat sinut tapasi rentoutua. Mistä tunnistat oman väsymisen ja millä asioilla saat lisää energiaa arkeen.

Huolehdithan itsestäsi, olet tärkeä.

”Nyt vaan täytyy jaksaa koska…” Siihen on syynsä miksi lentokoneessa on ohje laittaa happimaski ensi itselle. Huolehdithan itsestäsi koska sinun jaksamisesi auttaa itsesi lisäksi myös ympäristöäsi.

Harjoitus

Erään urheilijan kanssa mietimme hänen jaksamistaan ja hän halusi oppia rentoutumaan. Yksi harjoitus jonka teimme hänelle oli helppo, arkeen tuotava harjoitus.

Mietimme ensin missä tai miten hän koki rentoutuvansa. Hänelle se oli eräs tietty ranta jonne hän menee yksin. Meren ranta jossa kuuntelee ja katselee merta. Varsinkin kauden aikana tämä ei vaan meinaa usein onnistua.

Teimme hänen kanssaan muutaman työkalun tukemaan meren tuomista arkeen. Ollessaan seuraavan kerran siellä hän otti kuvan rannasta sekä nauhoitti meren ääntä. Samalla hän oli meren äärellä kuten ennenkin, aisti kaikilla aisteillaan.

Kun hän myöhemmin haluaa hetkeksi päästä tuohon olotilaan hän voi katsella kuvaa, se voi olla esimerkiksi hänen puhelimensa taustakuvana muistuttamassa. Hän voi kuunnella äänitettä merestä tai tehdä mielikuvan näitä molempia apuna käyttäen.

Usein mietimme, että rentoudumme vain tietyssä paikassa tai tavalla. Joillekin se saattaa olla loma, ulkomaan matka ja siellä tehtävät asiat. Saattaa kuitenkin olla ettei matkoja pysty tekemään niin usein kun tarvitsisi. Silloin voi miettiä mitkä asiat lomalla tekevät rentouttavan olotilan. Sen jälkeen voi pysähtyä miettimään miten niitä asioita voisi tuoda osaksi arkeen ja mihin kohtaan arjessa niitä haluaa “tipautella”. Pysähtyessäsi miettimään löydät todennäköisesti useita jaksamista ja rentouttamista edistäviä asioita.

Rentouttavaa viikonloppua,

Katja

Ps. Voit lukea kirjoitusta tukevia aiempia blogeja kuten rutiinit ja tunne tarttuu sekä urheilijan suoritustunne.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 Facebooktwitterlinkedin

Tunnetaidot urheilussa

Kirjoitus on mukaelma Liikuntapsykologian tehtävää opinnoissa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa.

 

Tehtävänanto vapaamuotoisesti:

Vertaile omaan kokemukseen esimerkkiaineiston Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkelia.

Tarkastelen asiaa valmentajan näkökulmasta.

Taustaa, olen valmentanut yli kaksikymmentä vuotta, ensin poikia jääkiekossa ja sitten ringetessä valmentajana, valmennuspäällikkönä ja aluevalmentajana sekä kehittänyt ringetteliitolle valmentajanmateriaaleja ringettekouluun. Sitten palannut takaisin jääkiekon valmennukseen oman työn ohessa jääkiekkoliitossa sekä nyt viimeiset vuodet olen keskittynyt mentaalivalmennukseen eri lajeissa ja  kehittänyt valmentajien avuksi työkalun, Pro CoachK– palvelu, jolla valmentaja voi kehittää itseään ja tukea pelaajien kasvua. Kehittäminen lähti kun itse halusin kehittyä valmentajana ja huomasin, että muutkin. Olen startupini ProCoachK  kanssa tutkinut juurikin valmentajan toiminnan vaikutuksesta urheilijan ja joukkueen toimintaan.

Urheilussa on aina mukana tunne kuten artikkelissakin mainitaan. Asia on kiinnostanut minua aina, alkujaan oman valmentajuuden kasvattamisen näkökulmasta. Koenkin, että tunne on tärkeä, riippumatta asiasta. Pääasia, että tiedostamme tunteen, mistä se syntyy ja miksi sekä tiedostaa, että valitsemme tunteemme. Tunnetta saa olla, mutta pääasia, että sinä määrität tunteesi eikä tunne sinua.

Artikkelissa puhutaan sosiaalisten taitojen kehittämisestä turvallisessa ympäristöstä ja urheilun maailmassa turvallisessa valmentaja-urheilija – suhteessa. Koen, että itsetuntemus joka lähtee valmentajan omasta itsetuntemuksesta on kaiken perusta. Kun valmentajana tiedät itsestäsi miten miten toimit, reagoit, tunnet yms eri tilanteissa niin pystyt turvallisesti katsomaan urheilijan tunnetiloja menemättä mukaan niihin ja antamaan hänelle työkaluja niiden käsittelyyn. Empatia sympatian sijasta.

Tunne tarttuu, samoin käytös. Mielestäni valmentajuus on tai tavoitteena on olla esikuva tai supersankaruus kuten Hatsolo kertoi eräässä kuulemassani esityksestä. Mielestäni Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkeli tukee ajatusta.

Mitä nuorempana pystymme antamaan työkaluja tunnetaitohin, niin koulussa kuin urheilussa, sitä vahvempia nuoria saamme. Asia, SEL (social and emotional learning * l. sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen ), pitää kuitenkin huomioida toiminnassa tietoisesti sillä ne eivät tule toiminnan mukana automaattisesti. Koulutusmateriaaleissamme oli lainattu Hannaleena Ronkaista; ”Mieli se lihaksia liikuttaa” eli suora vaikutus myös hyvinvointiin.

Mieltä tuleekin harjoittaa kuten muitakin taitoja, tunnesäätely on yksi taito muiden joukossa. Sen sijaan, että toteaa ”tälläinen minä olen” voit itse valita millainen olet. Kun tiedät miten reagoit eri tilanteisiin voit valmistautua niihin. Ja kun olet valmistautunut on tunnekin helpompi pitää haluttuna. Juurikin valmentajuudessa koenkin artikkelissakin mainitut taidot palautteenannosta itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen aina ryhmässä toimiseen keskeisinä asioina. Pysähtyä miettimään säännöllisesti ”miten voin auttaa urheilijoitani.”

Ei ole yhtä tapaa olla valmentaja, ihminen tai työkaveri, mutta pääasia, että itse tiedostat millainen haluat olla ja millainen olet nyt sekä teet tietoisia valintoja haluamaasi suuntaan. Miten viestit palautteen, minä-viestit sinä viestin sijaan kuten artikkelissa mainitaan. Tapa ratkaista ongelmia sekä turvallinen ympäristö harjoitella niin laji kuin tunnetaitoja. Tunne, että tunne on ok ja tiedostaa, että tunnetaitoja voi harjoitella.

Valmentajuuden näkökulmasta vielä lainaus urheilusta.

Mika Poutala saadessaan vuoden esikuva palkinnon: ”Jokainen meistä ei voi olla olympiavoittaja tai maailmanmestari, mutta jokainen meistä voi olla esikuva.” Asenne on valinta, samoin tapa toimia. Tunteella.

 

*SEL , viisi keskeistä avaintaitoa ovat itsetietoisuus, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot/vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma “lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on “sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.Facebooktwitterlinkedin

Tavoite

Urheilu psyykkinen valmennus

 

Tavoite ja tavoitteen asettelu on ollut kirjoitusteni aiheena aiemminkin, aiempia kirjoituksiani löydät esimerkiksi Salibandylehti Pääkallossa julkaistu ja vuoden vaihteessa Vuosi 2018 sekä opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Mutta miksi me tarvitsemme tavoitteita?

Kun halutaan saavuttaa jotain niin tavoitteen asetannalla tehdään sitä konkreettista. Tavoitteen konkreettinen määrittäminen ja aika jolloin se on tavoite saavuttaa tekee siitä konkreettisen ja mitattavan. Konkreettinen tavoite ei ole tulla paremmaksi tai parempi veto vaan mitatattava ja selkeä esimerkiksi parannan heittoprosenttiani x verran tai hyppään korkeutta …. Tavoite on siis mitatavissa , selkeä ja tavoitteen saavuttamiselle on aikaraja. “Tavoite ilman aikaa on vain toive” on joku sanonut.

Kun tavoite on määritelty niin sitten suunnitelma miten sen toteuttaa. Mitä se vaatii joka päivä, viikko ja kuukausi. Jotta matkan voisi miettiä niin ensin määritelmä millaista on sitten kun tavoite on saavutettu sekä tilanne missä on nyt. Sen jälkeen tipautellaan suunnitelmaan askelmerkit kohdilleen eli mitä se vaatii, suunnitelma.

Tavoite ilman suunnitelmaa on kuin laiva ilman kapteenia. Suunnitelma on punainen lanka joka johtaa kohti tavoitetta. Välillä tavoitteeseen tulee mutkia, sillä kuten sanottu, kartta ei ole maasto eli yllätyksiä ilmaan, mutta suunnitelma on kuin navigaattori… löytää vaihtoehtoisen reitin kohti tavoitetta eikä ohjaa sinua takaisin kotiin tai jätä tien viereen.

Suunnitelmassa huomioidaan arki ja se tipautetaan arkeen uusiksi rutiineiksi, pikku hiljaa huomaat,että rutiineista tulee tapoja. Tavoite on siis sinusta lähtevä jolloin se innostava sekä se on osana arkea.

Tässäkin pätee, että “lyhytkin kynä on parempi kuin pitkä muisti” eli kirjoita tavoite ylös, samoin suunnitelma.

Sitten laitetaankin työrukkaset käteen ja nuttua niskaan eli aletaan tekemään tavoitteen eteen hommia. Tavoitteen saavuttamista voit vielä tukea esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa.

Tavoitteen asettelu:

  1. Mieti tavoite (tarkka ja mitattava, ajanjakso)
  2. Suunnittele (miten osuu arkeesi, rutiinien luominen)
  3. Tee töitä tavoitteen eteen
  4. Nauti

“Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.Facebooktwitterlinkedin

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista ja kirjoitus pohjautuu opintomateriaaleissa osana olevaan, vielä julkaisemattomaan materiaaliin Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen, Haapea, I. (2016, December 21*) ja on materiaalista vapaamuotoinen kooste ja kirjoitus.

 Aiemmin kirjoituksissa on viitattu sosiaalisen ympäristön suureen vaikutukseen lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen. Haapea,I (2016, December 21) materiaalissa määritellään urheilutoiminnan kannalta seuraavanlaisesti:

  • Ihmissuhteella tarkoitetaan suhdetta jossa ihmiset jakavat tietoa, tunteita ja käytösmalleja toisilleen.
  • Suhde ja sen laatu luovat pohjan motivaatiolle, menestykselle ja kaikelle vuorovaikutukselle sekä kasvulle ja kehitykselle
  • Ihmissuhde on tila, joka muuttuu ajan kuluessa

lapset ja nuoret

Kuva: Psyykkisen kehityksen opintomateriaalit

Sekä kooste mitä valintavaiheen urheilevat nuoret kaipaavat ihmissuhteiltaan (Bengoechea, & Johnson, 2001; Olympiu, Jowett, & Duda, 2008; Jowett, Cramer, 2010; Sánchez-Miguel, Leo ,Sánchez-Oliva, Amando, & García- Calvo, 2013; ) Usko kykyihin (pysyvyyden tunne), Luottamus taitoihin (kokea), Samankaltaisuus (muiden samoin ajattelevien kanssa), Hyväksyntää, Yhdessä tekemistä (koheesio), Yleistä tukea (Vanhemmat, valmentajat jne), Merkityksellisyyttä (mm.ihmissuhteet), Välittäminen (varsinkin valmentaja).

Haapea I, tarkastelee tutkimuksessaan * sosiaalisen ympäristön merkityksellisempien suhteiden (vanhemmat, joukkuetoverit, valmentajat) vaikutusta Itsetuntoon. Kaikkien kolmen rooli on tärkeä ja niitä tulisikin huomioida jo ennen valintavaiheen urheilua. Miten kolmen osa-alueen yhteistoiminta tukee toisiaan ja siten urheilevan nuoren itsetuntoa ja kehittymistä. Keskeistä tässä oleva huomio  ” Vanhempien roolin suuri merkitys ja vanhemmat seuratoiminnan voimavarana mm. valmennustoiminnan kehittymisessä ja urheilijaksi kasvamisen polulla” Haapea,I (2016, unpublish). Valmentajan roolin tärkeydestä esimerkiksi motivaation kannalta on useita tutkimuksia.

Mitä ajatuksia, tunteita lyhyt raapaisu asiasta herättää sinussa eri roolien näkökulmista?

Itse olen muussa yhteydessä todennut, yhdessä olemme enemmän, voisimme saada saman tähän varsinkin kun pääsemme tutustumaan myöhemmin Haapea Ilkan julkaistuun tutkimukseen laajemmin.

 

*Haapea, I. (2016, December 21). [Unpublished research]. Unpublished raw data.Urheiluseuratoiminnassa vallitsevien ihmissuhteiden laatua ja laadun yhteyttä vastaajien käsitykseen itsestään.    (case jääkiekko)                                                                  Suhteet: Valmentaja, Vanhemmat, Joukkuetoverit                                                                                                          Minäkäsitys: fyysinen tyytyväisyys, urheilun tärkeys, itsetunto                                                                                                    n= 450 ( valintavaihe, Tytöt 91, pojat 359)Facebooktwitterlinkedin

Leikki osana lasten ja nuorten urheilua

leikki

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista. Leikki osana lasten ja nuorten urheilua kirjoitus on valmennuksellisen toimintaympäristön näkökulmasta oleva vapaamuotoista mietintää.

Paljon puhutaan tuleeko totisuus lasten ja nuorten urheiluun liian aikaisin. Liikunta auttaa oppimiseen ja vanha sanonta ”leikki on lapsen työtä”, mutta missä on pihapelikulttuurimme tänä päivänä tai twistit, hyppynarut, kirkkikset yms jotka vielä omassa nuoruudessani olivat olennainen osa niin koulun välitunteja kuin pihan aktiviteettejäkin.

Juuso Niemelä ollessaan nuorten maajoukkueen peräsimessä puhui leikistä osana alkulämmittelyä. Jos näin voi tehdä lähes aikuisten urheiljoiden kanssa mikä estää meitä ottamaan sitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Voiko ohjatun alkulämmittelyn eri osa-alueita harjoittaa myös leikkimielisen tekemisen sisällä? Kun autamme lapsia leikkimään tulevat taidot mukaan huomaamatta. Pikku hiljaa niistä tulee tapoja toimia joten mitä kaikkea voimme leikin varjolla tuoda lasten ja nuorten urheiluun.

Kun edellisessä kirjoituksessa puhuttiin Ilosta, Innostumisesta ja Intohimosta niin millaisen ilmapiirin leikki tuo? Kuuluuko siellä naurua, sisältyykö yhdessä tekemistä, onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä… uskallatko itse heittäytyä valmentajan roolissa mukaan.

 

psyykkinen kehitys

l

Pikku hiljaa lapsi oppii, että asioita voi tehdä iloisesti, mutta silti hyvin. Ryhmä oppii tunnistamaan toistensa vahvuuksia ja omiaan. Valmentaja voi olla vielä sanallistamassa niitä. Itse olen leirillä ollut teini-ikäisten kanssa maajoukkueeseen pohjustavalla valintaleirillä, leikki ja pelailu toimii sielläkin. Peliä tukevaan alkulämmittelyyn voi tuoda mukaan sanallisesti osallistuttaen asioita jotka tukevat ryhmäytymistä, tavoitetta, itseluottamusta tms.

Kun tiedämme sisäisen motivaation perustan rakentuvan lasten urheilun vaiheessa ja vaikuttavan valintoihin myöhemmin (esim.drop out -ilmiö) sekä tiedämme autonomian tunteen, pätevyyden tunteen, kuuluvuuden tunteen olevan itseohjautuvuus/itsemääräämisteorian* perustarpeet miten voimme tukea niitä tietoisesti lasten ja nuorten vaiheessa.

urheilu

leikki – lapset – nuoret – urheilu – psyykkinen kehitys – katja – pasanen – blogi

Jo aikaa nähneen Ohjaamisen taito; Autio-Kaski, toteavat leikin olevan lapselle oivalluttava, ongelmanratkaisua sekä leikissä opitaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja arkeen. Leikki lähtee sisäisestä motivaatiosta sisältäen mm. iloa, valinnan vapautta, kuuluvuutta ja yhdessä tekemistä.

Edellä mainitusssa kirjassa koostetaan onnistuneen ohjauksen toimintatavat sanoihin Kannustava, Esikuvallinen, Helpottava,Asteittaan etenevä, Toimintaa tukeva, Yhdessä rakentuva Havainnollistava ja Opastava sekä muistetaan kohdata jokainen lapsi aidosti, läsnä olevana ja samanarvoisesti niin pääsemme jo pitkälle.

Linkistä Petteri Summasen tarina omasta kokemuksesta lapsuudesta omaan valmentajuuteensa sekä muutama Nuoren Suomen video aiheeseen liittyen. Leikki ei vie pois tavoitteellista hyvää toimintaa vaan voi tukea sitä lapsen psyykkisen kehityksen huomioiden, tavoitteena säilyttää tekemisen ilo.

”….On ratkaisevan tärkeää, että pelaat huvittaaksesi itseäsi, nauttiaksesi, ollaksesi onnellinen. Niin lapset tekevät, ja minä samoin.” – Lionel Messi (Forssell 2014, 197)

psyykkinen kehitys

*Itseohjautuvuusteoria /itsemäärämisteoria koostuu kolmesta ihmisen psykologisesta universaalisesta perustarpeesta, siitä miten ihminen kokee pätevyyden ,autonomian ja sosiaalisen kuuluvuuden tunteen. Autonomian tunnetta voidaan kehittää, toki eri tavalla lapselle kuin nuorelle, mutta tunne voivansa tehdä valintoja on motivaation kannalta merkittävä ja vaikuttaa toimintaan sitoutumiseen. Yksi esimerkki jota olen itse toteuttanut nuorten tai aikuisen vaiheen valmennuksessa on tiettyjen urheilijoiden ikäväksi kokemien, mutta välttämättömiä taitoja kehittävien harjoitteiden kanssa. Joukkue on tiennyt, että tietyn ajanjakson teemme tiettyjä raskaita luisteluun liittyviä harjoitteita säännöllisesti joka kerta. Sen sijaan, että olisin ilmoittanut valmentajana  mitä teemme joukkue valitsi yhdessä harjoituspatterista harjoitteen jonka halusivat sillä harjoitus kerralla tehdä. Tulos valmennuksellisesti sama, mutta tekemisen motivaatio ja ilmapiiri aivan eri. Lapsuus vaiheessa tunne tuodaankin enemmän kasvun asenteen opettelua, ilo ja innostusta tekemistä kohtaan sekä huomioiden edellisessä kirjoituksessa puhuttujen roolien vaikutuksesta lapsen psyykkiseen kehitykseen.

 Pätevyyden tunne on uskoa ja luottamusta omiin kykyihin. Valmentajuudessa tarkoittaa lasten psyykkisten kehitysvaiheiden tunnistamista jotta vaatimustaso vastaa osaamista.

 Kuluvuuden tunne on kolmas sisäisen motivaation tekijä. Tunne, että antaa ja saa eli kuuluminen ryhmään ei automaattisesti ole sama kuin kuuluvuuden tunne. Valmentajana tätä voi tietoisesti muokata haluamaansa suuntaan, antaa työkaluja sekä ohjata ja opettaa. Lasten ja nuorten vaiheessa valmentajuudessa korostuu jokaisen tasavertainen kohtaaminen riippumatta lapsen tai nuoren osaamistaso.

Kaikkien näiden tietoinen kehittäminen lapsuus vaiheessa vaikuttaa ja luo pohjaa nuoren urheilijan sisäisen motivaation kasvamiseen ja psyykkiseen kehittymiseen.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

 

 Facebooktwitterlinkedin