Meidän Urheilu

meidän urheilu - blogi

(Tämä kirjoitus on tehty aiemmin toiseen yhteyteen, nyt muokattuna tänne. )

 

¨” Jalat eivät luistele vaan ihminen jolla on ajatus ja mieli laittavat jalat luistelemaan.”

Alpo Suhonen, Mielen Pelikirja, Value Books 2021

 

”We love our sport”

”We love our sport”, tokaisi kanadalainen ystäväni vastaukseksi kun ihmettelin hänen maanmiestensä innostuneisuutta urheilulajista riippumatta, mitä vain urheilua mediasta tuli niin he kannustivat omiaan. Kannustaminen. Yhdessä eläminen. Tunne. Kun puhutaan Meidän Urheilusta niin yllä oleva näkökulma ja tapa katsoa urheilua yli lajirajojen, meidän urheilua, on myös oma ajatukseni,  intohimoni ja lähellä sydäntä. Tykätä urheilusta.

Kyse ei ole yhden taidon tai lajin kannattamisesta vaan elämäntavasta, ajatuksesta sekä urheilun innosta ja urheilijan kasvamisesta halutessaan saavuttaa potentiaalinsa. Rakastan tehdä töitä urheilun parissa tai urheilun näkökulmasta ja olen saanut mahdollisuuden tutustunut urheilun kenttään yli lajirajojen, yli kaksikymmentä vuotta ja hyvin monissa rooleissa  (työskennellyt mm. valmentajana, valmennuspäällikkönä, liitoissa valmentajien kouluttajana ja aluevalmentajana, hallituksen jäsenenä,  muissa rooleissa kuten äitinä jne).

Millaista on meidän urheilu Suomessa tai millaista haluaisimme sen olevan valmentajuuden näkökulmasta? Kirjassani Mielen Pelikirja, käydään läpi valmentajuutta ja johtamisen filosofiaa, herätellään pysähtymään miettimään millaista oma valmentajuus voisi olla, riippumatta millaista se on nyt.

Urheilussa meillä puhutaan paljon arvoista ja urheilua ohjaa välittäminen sekä innostus. Se on tietyllä tavalla intohimoa, hyvässä ja ei niin hyvässä. Valmentajan roolin arvostus on kasvanut ja sen osaamisen tunnistaminen on edennyt sekä etenee. Valmennuksen kehittämisen näkökulmassa valmentajat haluavat kehittää itseään monipuolisesti ja valmentajuudessa tunnistetaan myös oman kasvun merkitys jotta voidaan auttaa urheilijoita kasvamaan. Mutta paraskin valmentaja tarvitsee muita.

Olemme mielestäni menossa kohti kokonaisvaltaista valmennusta, meillä on ihminen kentällä ja sen ulkopuolella. Tällä hetkellä urheilu on osittain muutoksessa, ja koen, että juuri sen yksi tuleva perusta on, että se on tutkivaa, kehittyvää ja avointa. Tutkivaa myös oman toiminnan ja ympäristön kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena haluta tehdä hyvää, tehdä asioita yhdessä yli lajien, sisältäen tiimien monipuoliset osaajat. Yhden ei tarvitse osata kaikkea vaan vahvuus tulee tiimistä joka haluaa samaa.

Tällä hetkellä meillä on seuratasolla välillä niukasti resursseja, se vaikeuttaa ja uuvuttaa helposti, toimijoilla on riittämättömyyden tunnetta, mutta silti urheilun parissa on paljon osaamista ja innostusta joilla saamme  asioita edistettyä koko ajan. Vielä enemmän yhdessä tekemällä kuitenkin voisimme saada enemmän. Se, että pyytää apua, katsoo uusia näkökulmia ja pysähtyy miettimään voi kiireen keskelläkin olla paras kiireen poistaja juoksemisen sijaan.

“Paraskin valmentaja tarvitsee muita.”

meidän urheilu - katja pasanen

Urheilijalähtöinen/-keskeinen valmentaminen

Valmentaminen on vuorovaikutusta, luottamukseen perustavaa ja yhteistyötä. Urheilijalähtöisessä valmennuksessa valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan ja innostumaan omasta kehittymisestä, ottamaan vastuun, näkemään kehittymisen paikkansa ja huomaamaan hyvät asiat. Auttaa urheilijaa kehittymään niin lajissaan kuin ihmisenä. Se on oivalluttamista ja innostamista, yhdessä tekemistä ja auttamista, motivaatiota ja kasvattamista urheilijan arkeen. Se tarkoittaa usein tuntemista, eli valmentaja tuntee urheilijansa ja tunnistaa tekijöitä jotka vaikuttavat urheilijan kehittymiseen. Tuntemista myös tunneälyllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kyseinen vuorovaikutussuhde rakentuu luottamukseen. Mistä luottamus syntyy meidän ympäristössä ja mistä pelot? Näistä on ollut blogeissa aiemminkin, kuten myös  Mielen Pelikirjassa jossa Joni Petrell kertoo  miten kohtaa tietoisesti jokaisen pelaajan joka viikko muutenkin lajiharjoituksen näkökulmasta.  Kun kyseessä on vuorovaikutus ja luottamus voi pysähtyä miettimään esimerkiksi miten olla lähestyttävä, jos…olen energinen / jos olen väsynyt /jos minulla on kiire /…jos…

Meidän tulisi luoda urheiluun toimintaympäristö jossa pysähtyminen, moninaisuus ja oivalluttava valmennus on mahdollista ja siksi koen, että siihen kuuluu myös valmentajan ammattitaidon lisäksi huolehtia hänen jaksamisestaan. Väsynyt valmentaja ei huomaa asioita eikä jaksaminen riitä niiden huomioiden korjaamiseen tai kehittämiseen. Riippumatta ympäristöstä kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.

“Kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.”

Koen, että urheilijakeskeinen valmennus on ihmisyyden huomioimista, meillä kaikilla on arki urheilun ympärillä, riippumatta roolista, ja mitä paremmin hallitsemme kokonaisuuden ja mitä paremmin osa-alueet tukevat toisiansa, sitä paremmin pystymme urheilemaan ja tekemään asioita urheilun ympärillä. Lainaan kirjastani Alpo Suhosen toista ajatelmaa, että estradilla on ihmiset, ei vain lajia edustava hahmo. Tämä ajatus koskee niin huoltajaa, valmentajaa kuin pelaajaa. Kun huomioimme yksilön niin usein muutkin asiat kulkevat kohti tavoitetta.

meidän urheilu - blogi

Saksa Miesten jääkiekon MM-kisat 2017 ja Pro CoachK lanseeraus

Arki

Osaamista meillä on paljon ja koen, että valmennuksessa voisimme saada enemmän yhdessä tekemällä, jakamalla tieto-taitoa ja resursseja eli jaksamisen ja kokonaisuuden huomioimisen lisäksi tiedon tuominen helposti käytäntöön. Mainitsinkin aiemmin, koen, että meillä on paljon tietoa asioista, mutta se ei aina ole muodossa jota olisi arjessa helppo käyttää tai joskus tieto tulee muodossa jota ei käytä arjessa niin sen käyttöön ottaminen on haaste. Miten siirrämme tiedon sinne minne se tarvitaan? Ehkä ensimmäinen askel eli tuoda tieto sellaiseen muotoon joka sisäistetään, pysähdytään miettimään tarve, istutaan alas ja mietitään suunta ja puhutaan puheella joka on yhteinen.  Kuten kaikki kehittyminen, kehitys lähtee tarpeesta ja halusta kehittyä, millaisia toimia tai ajatuksia sinulle syntyy, mitkä asiat auttaisivat arjessa?

Tunnetta riippumatta ympäristöstä

”We love our sport” on itselleni myös tunnetta ja siinä olevien osa-alueiden kehittämistä. Se ei ole vain urheilussa vaan kaikessa ympäristössämme. Se voi olla yhteinen tiimin työilmapiiri ja tunne jolla siellä ollaan, tunne jolla tullaan tilanteeseen ja  jätetään jälkeemme.  We love our sport on meidän yhteinen hanke, miten voimme yhdessä kehittää urheilua, mutta tuoda myös sen hyviä puolia kaikkeen arkeemmme?

Laita viestiä katja@ katjapasanen.fi mitä ajatuksia kirjoitus herättää.

Ihania arjen hetkiä, urheilulla ja ilman,

Katja

 

Muut kanavat:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Vapaus tuo vastuuta

Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sanojen helinää ilman tekoja.

Kirjoitin kirjaani* motivaatiotekijöistä ja esimerkkejä niihin riippumatta ympäristöstä. 

Usein kuulee puhuttavan kuinka olisi kiva saada jotain lisää, ympäristöstä riippumatta, saada jotain jotta tapahtuu jotain. Hallilla tai työyhteisössä… saada jotain lisää, ”meidän kyllä…”, ”Koska meillä…”. Lähdin miettimään vapautta ja vastuuta.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. “

Vapaus ja Vastuu

Vapaus on tunne, että voi päättää ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Voit saavuttaa asioita ja toimia mikä on hyväksi itsesi kannata, kuitenkin rajoissa jotka ei haittaa muille. Mutta vapaus on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa. Motivaatiosta puhuttaessa kuuluu puhuttavan Deci ja Ryanin motivaatioon vaikuttavista tekijäistä joista yksi on vaikuttavuuden tunne.

Vastuu mielletään taas sanaltaan ”taakaksi” tai luottamukseksi, riippuen miten vastuunkantaja sen kokee. Mutta vapauden saaminen tuo myös vastuuta. Vastuuta omasta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen joka korostuu varsinkin urheilun kulttuurissa jossa tulos usein ohjaa ajattelua ja jatkumoa.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Olet osa muuta kokonaisuutta.

Kulttuurimuutoksessa usein lähdemmekin etsimään mitä me voimme yhdessä tehdä asioiden eteen. Tavoitteena ja pyrkimyksenä kääntää “minä haluan”, “mitä me voimme” ja siten “mitä sinä tuot tilanteeseen”.

Timo Lehkosen kanssa puhuimme eräänä päivänä hallilla jääkiekosta ja siitä mitä pelaaja tuo joukkueelle. Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sana helinää ilman tekoja.

Ja kuten myös kirjassani vahvasti näkyy, ei vain urheilija vaan myös valmentaja ja koko se ryhmä joka siinä pyörii. Tuletko vain paikalle vai oletko läsnä. Mitä annat muille.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.”

Mukavuusalueen rajalla 

Usein kun kysytään kuka haluaa kehittää itseään, kaikki nostavat käden ylös. Kun jatketaan kysymällä kuka on valmis tekemään asian eteen töitä, useimmat viittavat edelleenkin reippaasti, osa epäröi. Mutta sitten kun alamme astua mukavuusalueen rajalle ja kaikki uudet rutiinit eivät olekaan kivoja, mitataan halukkuuden voimakkuutta. 

Susan Jeffers Uskalla elää, Pelossa on voimaa -kirjassa puhuu sisäisestä Lörpöstä joka laukaiseen kaikki pelot esiin povaten epäonnistumista, turmiota ja perikatoa. Olemme niin tottuneita kuuntelemaan sitä ettemme aina edes välttämättä huomaa sitä. Kun sen tunnistaa, voi siihen vaikuttaa. Näistä lisää sitten kirjassa harjoituksineen. Mutta ensimmäisenä voit alkaa tutustumaan omaan ”Lörppöösi”. Sitten miettiä mihin suuntaan haluat lähteä, tähän löydät tukea esimerkiksi tästä aiemmasta kirjoituksesta.

Muutos lähtee pienin askelin ja mukavuusalueen rajalla. Vapaus tuo vastuuta ja se edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuunottamista ja vastuun kantamista. Millä tunteella menet tilanteeseen, olet tilanteessa ja jätät jälkeesi. Vastuu on sinun.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.

Vapaus tuo vastuuta. Edelleen riippumatta ympäristöstä.

Mahtavaa viikkoa,

Katja

Joulukuun aikana, viimeistään 16.12.2019 verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Luottamus

”Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.”

Viikonloppuna puhuin joukkueelle jälleen luottamuksesta. Luottamus on ollut yksi kantava teema aloittamisestani saakka. 

Palasimme viikonloppuna kaukaloon maajoukkue tauolta, lauantaina aamulenkillä muistutin luottamuksesta. Luottamuksesta itseen. Luottamuksesta pelikaveriin ja luottamuksesta valmennukseen. Kerroin, että luotan pelaajiini. Luotan tiimiini. Luotan ympäristöömme. 

Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.

Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.

Lähtökohta on hyvä

Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.

”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”

luottamus

Mistä luottamus syntyy?

Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.

Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa “isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.

Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.

Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta. 

”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”

Luottamus vaatii aikaa

Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.

Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut. 

Sain alla olevan listan.

  • Avoimuus
  • Toisen kunnioitus
  • Saa olla oma itsensä
  • Aitous
  • Olla luottamuksen arvoinen
  • Rehellisyys

Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.

Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.

Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.

”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

(c)

Facebooktwitterlinkedin

Kun mikään ei riitä

Tappio

“Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….”

Kun tavoitteet ovat kovat ja paine kasvaa niin tunne tekemiseen muuttuu. Aiemmin olemme puhuneet asiasta suoritustunteen ja nollaamisen näkökulmasta. Tänään sivuamme, aloitamme hieman, jaksamisen ja uskalluksen tunnistaa tunteensa suorittamisen ohella.

Unohdamme helposti, huomaamatta, suorituksen tekeminen muuttuu tunteen myötä.

Tekeminen muuttuu tunteen myötä. Kun siihen vielä lisää suorittavan luonteen tai intohimon asiaa kohtaan niin rajojen tunnistaminen on haastavaa. Samaan aikaan, kun pitäisi tehdä kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa, niin pitäisi tunnistaa myös tarve milloin pysähtyä huilaamaan tai vain tarkastelemaan jaksamista ja suuntaa. Vaikeaa.

Siihen vielä lisäämme omien odotusten päälle, muiden hyvää tarkoittavat, kannustukseksi ja tsempiksi tarkoitetut kommentit ”kyllä nuorena jaksaa” tai ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, tunnollinen nuori pelkää olla tyytyväinen mihinkään vaikka sekin on tärkeää,pysähtyä tunnistamaan hyviä asioita jotta voi kehittyä.

“Uskomus siihen,että sinä riität. Ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.”

Jaksaminen

Ylellä ollut kirjoitus jaksamisesta jossa kävi ilmi, että tapa käsitellä asioita ja vaikutus jaksamiseen oli näkynyt jo lukiossa. Jo 2016 kirjoitettiin Laura Sokan tutkimuksesta työuupumuksen vaikutuksesta aivoihin (yle 30.3.2016 Terveys, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa ).

”olen aina tehnyt tätä” tokaisi kerran eräs ammattivalmentaja minulle. Uupumus näkyi hänen kasvoillaan ja kuului äänessä. Mitä muuta voisin tehdä? Kun uupumus iskee ja olet yksin asian kanssa niin millä pääset ulos. Kun intohimon liekki katoaa ja viikot seuraavat toisiaan. Harjoitukset, pelit, bussimatkat… sama rytmi kaudesta toiseen. Jatkuva paine ja odotukset… omat ja muiden…” 

Kun työstä katoaa mielekkyys ja tilalle tulee uupumus niin työnmäärällä ei ole merkitystä, vain tunteella. (ote Katja Pasasen keväällä 2019 julkaistavasta kirjan materiaaleista)

Urheilu ei ole poikkeus, riippumatta roolista ja ympäristöstä, tunne koskee varsinkin kaikkea missä toimimme “intohimotyön näkökulmasta”. Kun nuorena pitäisi jaksaa ja aina voi olla parempi ja lisäksi työ on juuri sitä mitä aina halunnut tehdä… sitten et saakaan tukea vaikealla hetkellä tai keskustelut ovat vain oman mielen sisällä, niin tunne muuttuu.

“Mitä korkeammalla valmennat sitä vaikeampi on saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja jaksamiseen.” (ProCoachK, www.procoachk.com)

basketball-seagulls-liiga

Tunnista

Jaksamisen näkökulmasta voi pysähtyä esimerkiksi miettimään ja tunnistamaan asioita.

Tunnista miltä sinusta tuntuu? Miten reagoit asioihin ja jaksatko toteuttaa arjessa myös harrastuksiasi vai onko arki suorittamista päivästä toiseen. Saatko nukutua ja heräätkö virkeänä. Millä tunteella lähdet uuteen päivään? 

Keinoja ja kyselyjä tunnistaa uupumus on paljon. Miten sitä voisi ennalta ehkäistä?

Tunnistaa omat tavat toimia

  • Miettiä asioita jotka auttavat jaksamaan arjessa, tässä siihen liittyen aiempi kirjoitus (Aika on…)
  • Liittyykö tapaan toimia jokin ajatusmalli, uskomus (äänetön- kirjoitus)
  • Miten reagoit tilanteisiin 

Pääasia, että tiedostat tilanteen ja sen jälkeen niihin on helpompi saada työkaluja. 

Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….

Urheilussa myös meillä tunne on vahvasti mukana. Onkin tärkeää tunnistaa ja tiedostaa juurikin tunnetaidot ja tapa reagoida. Vahvuuksien vahvistamisen voi aloittaa ennen lukkoja. Urheilussa myös aina tapahtuu virheitä ja vääriä arvioita mitkä saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Se miten reagoimme niihin ja autamme muita omalta osaltamme reagoimaan, onkin avainasemassa.

Uskomus siihen,että sinä riität, ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.

Brene Brown mainitsee kirjassaan Dare to Lead tunteesta joka on kuin Karhulan Karhuperheestä jossa karhuperheen isä kokeilee uutta hattua vanhan kuluneensa tilalle, mutta jokaisessa on jotain (iso,pieni, kevyt, raskas jne) jolloin syntyy päätös pysyä hyvin istuvassa vanhassa hatussa kuin vaihtaa vaihtamisen vuoksi. 

Muistathan,

Uskallus olla oma itsensä ja tunnistaa tunne on pohja myös vahvuudelle.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen. Häneltä on tulossa keväällä 2020 kirja, kooste kokemuksen näkökulmista, urheiluvalmennukseen ja yritysjohtamiseen työkaluksi.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

“Valmentaja vaikuttaa urheilijaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Palasin viime joulun joulukalenterin teksteihin valmentajuudesta. Kuten sanotaan, “valmentaja vaikuttaa valmennettavaan enemmän kauden aikana kuin moni muu koko elinaikanaan.”

Valmentaminen

Mitä on valmentaminen?
Mitä on itseluottamus?
Mitä on motivaatio?
Millainen valmentaja olen?
Miksi valmennan?

Tuttuja sanoja ja mietteitä, mutta koska viimeksi niiden äärelle on ehtinyt arjessa pysähtyä.

Jokainen muistaa lapsuuden ja nuoruuden erilaiset opettajat ja valmentajat, joskus heidän sanoillaan on ollut jopa vaikutusta aikuisiän valintoihin.

Millainen valmentaja haluat olla?

Ei ole yhtä tapaa valmentaa, mutta miten tiedostat millainen haluat olla ja miten sinne pääsee? Millä tunnistat urheilijoiden eri motivaatio tekijät ja huomioit heitä myös yksilöinä ilman, että se tuntuu vievän kaiken aikasi ja jaksamisesi.

Kuten tiedämme, valmennus ei rajoitu harjoitus-ja ottelutapahtumiin vaikka ne näkyvät ulospäin. Oman toiminnan tiedostaminen auttaa myös jaksamaan.

“Kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä”

Millaiset muistot sinä haluat jättää jälkeesi?

Koen, että vuorovaikutukseen ei päästä ennen kuin huomaamme omat tapamme toimia. Kun tunnistamme omat tapamme niin tiedostamme miten viestimme, reagoimme ja toimimme. Sen  jälkeen voimme vaikuttaa muiden.

Psyykkinen kehitys

Vuorovaikutustaidot

Mitä ovat vuorovaikutustaidot…
Vuorovaikutustaitoihin luetaan niin kuuntelu-  kuin itseilmaisuntaidot, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot aina yhteistyötaidoista ja ryhmädynamiikkaan. Keskeisiä valmentajalle, mutta myös kaikkeen arkeemme. Kaikkia niitä voi myös tiedostaa ja harjoitella.
Ajattelutapamme vaikuttaa motivaatioomme ja ohjaa valintojamme, käytöstämme ja toimintaamme. Siksi aloitamme verkkokurssimme valmentajuudenkin osuuden pysähtymisestä millainen olen, miten reagoin ja miksi.

Kun valmennamme joukkuetta valmennamme myös yksilöitä olemmalla oma itsemme.

Parasta-Esille-Sinusta

“Make a golden impression” J.Afremow mainitsee puhuttaessa kaikki elekielestä tekemiseen.

Asia on aina kiinnostanut minua ja siksi olenkin käyttänyt sen ympärillä aikaa useamman kauden. Tutkimisen seurauksena syntyi Pro CoachK-palvelu jossa on luotu työkaluja valmentajuuden ympärille. Voit lukea siitä lisää palvelun sivuilta.  Se on apuväline, työkalupakki ja kaikki koostettu yhteen, mutta siltikin kaiken perusta on valmentajan oma halu kehittyä.

“Tämä pitäisi olla joka juniorijoukkueessa ja seurassa.”

Jukka Jalonen

 

 

Tsemppiä mietintään ja loistavaa viikkoa,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja PasanenFacebooktwitterlinkedin

Aika on…

Onpas siitä aikaa kun ehdin edellisen kerran kirjoittamaan 😀

Välissä on ollut talvikauden päättymisen mukana tuomat ”päivä kerrallaan” pelit sekä uuden kauden aloitukset, kesälajien kauden aloitus sekä jääkiekon Naisten ja Miesten MM-kisat, useampi leiri leirijohdon roolissa, ihanat asiakkaat, opiskelut, työt kaikkinensa, messut ja tapaamiset, yritysluennot yms ja arjessa putkiremppa kotona, sijaisasunnot takaisin muuttoineen. Kivaa, mutta sen verran vauhdikasta ettei ole saanut julkaisukelpoiseksi mitään.

Kiire vs. Paljon tekemistä

Pirkka-Pekka Petelius on todennut, että kiire ja paljon tekemistä on eri asia. Se on totta. Kiire on tunne, eikä itselläni ollut kiireen tunne keväällä päälimmäisenä, mutta paljon tekemistä kyllä.

Paljon tekemistä tekee sen, että joutuu olemaan todella hereillä jaksamisen kanssa ja välillä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, mikä asia kiireisin hoitaa nyt ja mikä huomenna. Paljon tekemistä on tuonut itselleni myös sen etten ole kirjoittamista miettinyt. Parhaiten asiani soljuvat paperille kun olen levännyt tai saan olla rauhassa omien ajatuksieni kanssa.

Jaksaminen

Olen oppinut ja opiskellut tunnistamaan jo vuosia sitten erilaisia tekijöitä jotka kertovat itselleni kuinka väsynyt olen. Esimerkiksi illalla lukeminen, mitä otan käteeni kertoo siitä, ja jos en jaksa lukea ollenkaan niin on aika rauhoittaa arkea. Lukeminen on tapani rentoutua ja nykyään, kun pidän asioista joita opiskelen, myös oppimateriaalien ja kirjojen lukeminen on todella kivaa, omalla tavallaan rentouttavaa. Nuorempana odotin lomia, jotta voin rauhassa lukea kirjan toisensa perään.

Lukemisen lisäksi itselleni jaksamisesta kertoo urheilu ja herääminen. Mitä urheilua valitsen tehdä sekä miten herään aamulla. Herääminen? Kyllä. Kun olen hyvässä vireessä, vaikka silloinkin olisi paljon tehtävää ja pitkiä päiviä niin levänneenä herään ajasta riippumatta ennen kellon soittoa. Virkeänä.

Unesta ja jaksamisesta puhutaan nyt paljon. Syystäkin. Pysähdy miettimään mitkä ovat sinut tapasi rentoutua. Mistä tunnistat oman väsymisen ja millä asioilla saat lisää energiaa arkeen.

Huolehdithan itsestäsi, olet tärkeä.

”Nyt vaan täytyy jaksaa koska…” Siihen on syynsä miksi lentokoneessa on ohje laittaa happimaski ensi itselle. Huolehdithan itsestäsi koska sinun jaksamisesi auttaa itsesi lisäksi myös ympäristöäsi.

Harjoitus

Erään urheilijan kanssa mietimme hänen jaksamistaan ja hän halusi oppia rentoutumaan. Yksi harjoitus jonka teimme hänelle oli helppo, arkeen tuotava harjoitus.

Mietimme ensin missä tai miten hän koki rentoutuvansa. Hänelle se oli eräs tietty ranta jonne hän menee yksin. Meren ranta jossa kuuntelee ja katselee merta. Varsinkin kauden aikana tämä ei vaan meinaa usein onnistua.

Teimme hänen kanssaan muutaman työkalun tukemaan meren tuomista arkeen. Ollessaan seuraavan kerran siellä hän otti kuvan rannasta sekä nauhoitti meren ääntä. Samalla hän oli meren äärellä kuten ennenkin, aisti kaikilla aisteillaan.

Kun hän myöhemmin haluaa hetkeksi päästä tuohon olotilaan hän voi katsella kuvaa, se voi olla esimerkiksi hänen puhelimensa taustakuvana muistuttamassa. Hän voi kuunnella äänitettä merestä tai tehdä mielikuvan näitä molempia apuna käyttäen.

Usein mietimme, että rentoudumme vain tietyssä paikassa tai tavalla. Joillekin se saattaa olla loma, ulkomaan matka ja siellä tehtävät asiat. Saattaa kuitenkin olla ettei matkoja pysty tekemään niin usein kun tarvitsisi. Silloin voi miettiä mitkä asiat lomalla tekevät rentouttavan olotilan. Sen jälkeen voi pysähtyä miettimään miten niitä asioita voisi tuoda osaksi arkeen ja mihin kohtaan arjessa niitä haluaa “tipautella”. Pysähtyessäsi miettimään löydät todennäköisesti useita jaksamista ja rentouttamista edistäviä asioita.

Rentouttavaa viikonloppua,

Katja

Ps. Voit lukea kirjoitusta tukevia aiempia blogeja kuten rutiinit ja tunne tarttuu sekä urheilijan suoritustunne.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 Facebooktwitterlinkedin

Tunnetaidot urheilussa

Kirjoitus on mukaelma Liikuntapsykologian tehtävää opinnoissa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa.

 

Tehtävänanto vapaamuotoisesti:

Vertaile omaan kokemukseen esimerkkiaineiston Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkelia.

Tarkastelen asiaa valmentajan näkökulmasta.

Taustaa, olen valmentanut yli kaksikymmentä vuotta, ensin poikia jääkiekossa ja sitten ringetessä valmentajana, valmennuspäällikkönä ja aluevalmentajana sekä kehittänyt ringetteliitolle valmentajanmateriaaleja ringettekouluun. Sitten palannut takaisin jääkiekon valmennukseen oman työn ohessa jääkiekkoliitossa sekä nyt viimeiset vuodet olen keskittynyt mentaalivalmennukseen eri lajeissa ja  kehittänyt valmentajien avuksi työkalun, Pro CoachK– palvelu, jolla valmentaja voi kehittää itseään ja tukea pelaajien kasvua. Kehittäminen lähti kun itse halusin kehittyä valmentajana ja huomasin, että muutkin. Olen startupini ProCoachK  kanssa tutkinut juurikin valmentajan toiminnan vaikutuksesta urheilijan ja joukkueen toimintaan.

Urheilussa on aina mukana tunne kuten artikkelissakin mainitaan. Asia on kiinnostanut minua aina, alkujaan oman valmentajuuden kasvattamisen näkökulmasta. Koenkin, että tunne on tärkeä, riippumatta asiasta. Pääasia, että tiedostamme tunteen, mistä se syntyy ja miksi sekä tiedostaa, että valitsemme tunteemme. Tunnetta saa olla, mutta pääasia, että sinä määrität tunteesi eikä tunne sinua.

Artikkelissa puhutaan sosiaalisten taitojen kehittämisestä turvallisessa ympäristöstä ja urheilun maailmassa turvallisessa valmentaja-urheilija – suhteessa. Koen, että itsetuntemus joka lähtee valmentajan omasta itsetuntemuksesta on kaiken perusta. Kun valmentajana tiedät itsestäsi miten miten toimit, reagoit, tunnet yms eri tilanteissa niin pystyt turvallisesti katsomaan urheilijan tunnetiloja menemättä mukaan niihin ja antamaan hänelle työkaluja niiden käsittelyyn. Empatia sympatian sijasta.

Tunne tarttuu, samoin käytös. Mielestäni valmentajuus on tai tavoitteena on olla esikuva tai supersankaruus kuten Hatsolo kertoi eräässä kuulemassani esityksestä. Mielestäni Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkeli tukee ajatusta.

Mitä nuorempana pystymme antamaan työkaluja tunnetaitohin, niin koulussa kuin urheilussa, sitä vahvempia nuoria saamme. Asia, SEL (social and emotional learning * l. sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen ), pitää kuitenkin huomioida toiminnassa tietoisesti sillä ne eivät tule toiminnan mukana automaattisesti. Koulutusmateriaaleissamme oli lainattu Hannaleena Ronkaista; ”Mieli se lihaksia liikuttaa” eli suora vaikutus myös hyvinvointiin.

Mieltä tuleekin harjoittaa kuten muitakin taitoja, tunnesäätely on yksi taito muiden joukossa. Sen sijaan, että toteaa ”tälläinen minä olen” voit itse valita millainen olet. Kun tiedät miten reagoit eri tilanteisiin voit valmistautua niihin. Ja kun olet valmistautunut on tunnekin helpompi pitää haluttuna. Juurikin valmentajuudessa koenkin artikkelissakin mainitut taidot palautteenannosta itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen aina ryhmässä toimiseen keskeisinä asioina. Pysähtyä miettimään säännöllisesti ”miten voin auttaa urheilijoitani.”

Ei ole yhtä tapaa olla valmentaja, ihminen tai työkaveri, mutta pääasia, että itse tiedostat millainen haluat olla ja millainen olet nyt sekä teet tietoisia valintoja haluamaasi suuntaan. Miten viestit palautteen, minä-viestit sinä viestin sijaan kuten artikkelissa mainitaan. Tapa ratkaista ongelmia sekä turvallinen ympäristö harjoitella niin laji kuin tunnetaitoja. Tunne, että tunne on ok ja tiedostaa, että tunnetaitoja voi harjoitella.

Valmentajuuden näkökulmasta vielä lainaus urheilusta.

Mika Poutala saadessaan vuoden esikuva palkinnon: ”Jokainen meistä ei voi olla olympiavoittaja tai maailmanmestari, mutta jokainen meistä voi olla esikuva.” Asenne on valinta, samoin tapa toimia. Tunteella.

 

*SEL , viisi keskeistä avaintaitoa ovat itsetietoisuus, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot/vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma “lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on “sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.Facebooktwitterlinkedin