Meidän Urheilu

meidän urheilu - blogi

(Tämä kirjoitus on tehty aiemmin toiseen yhteyteen, nyt muokattuna tänne. )

 

¨” Jalat eivät luistele vaan ihminen jolla on ajatus ja mieli laittavat jalat luistelemaan.”

Alpo Suhonen, Mielen Pelikirja, Value Books 2021

 

”We love our sport”

”We love our sport”, tokaisi kanadalainen ystäväni vastaukseksi kun ihmettelin hänen maanmiestensä innostuneisuutta urheilulajista riippumatta, mitä vain urheilua mediasta tuli niin he kannustivat omiaan. Kannustaminen. Yhdessä eläminen. Tunne. Kun puhutaan Meidän Urheilusta niin yllä oleva näkökulma ja tapa katsoa urheilua yli lajirajojen, meidän urheilua, on myös oma ajatukseni,  intohimoni ja lähellä sydäntä. Tykätä urheilusta.

Kyse ei ole yhden taidon tai lajin kannattamisesta vaan elämäntavasta, ajatuksesta sekä urheilun innosta ja urheilijan kasvamisesta halutessaan saavuttaa potentiaalinsa. Rakastan tehdä töitä urheilun parissa tai urheilun näkökulmasta ja olen saanut mahdollisuuden tutustunut urheilun kenttään yli lajirajojen, yli kaksikymmentä vuotta ja hyvin monissa rooleissa  (työskennellyt mm. valmentajana, valmennuspäällikkönä, liitoissa valmentajien kouluttajana ja aluevalmentajana, hallituksen jäsenenä,  muissa rooleissa kuten äitinä jne).

Millaista on meidän urheilu Suomessa tai millaista haluaisimme sen olevan valmentajuuden näkökulmasta? Kirjassani Mielen Pelikirja, käydään läpi valmentajuutta ja johtamisen filosofiaa, herätellään pysähtymään miettimään millaista oma valmentajuus voisi olla, riippumatta millaista se on nyt.

Urheilussa meillä puhutaan paljon arvoista ja urheilua ohjaa välittäminen sekä innostus. Se on tietyllä tavalla intohimoa, hyvässä ja ei niin hyvässä. Valmentajan roolin arvostus on kasvanut ja sen osaamisen tunnistaminen on edennyt sekä etenee. Valmennuksen kehittämisen näkökulmassa valmentajat haluavat kehittää itseään monipuolisesti ja valmentajuudessa tunnistetaan myös oman kasvun merkitys jotta voidaan auttaa urheilijoita kasvamaan. Mutta paraskin valmentaja tarvitsee muita.

Olemme mielestäni menossa kohti kokonaisvaltaista valmennusta, meillä on ihminen kentällä ja sen ulkopuolella. Tällä hetkellä urheilu on osittain muutoksessa, ja koen, että juuri sen yksi tuleva perusta on, että se on tutkivaa, kehittyvää ja avointa. Tutkivaa myös oman toiminnan ja ympäristön kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena haluta tehdä hyvää, tehdä asioita yhdessä yli lajien, sisältäen tiimien monipuoliset osaajat. Yhden ei tarvitse osata kaikkea vaan vahvuus tulee tiimistä joka haluaa samaa.

Tällä hetkellä meillä on seuratasolla välillä niukasti resursseja, se vaikeuttaa ja uuvuttaa helposti, toimijoilla on riittämättömyyden tunnetta, mutta silti urheilun parissa on paljon osaamista ja innostusta joilla saamme  asioita edistettyä koko ajan. Vielä enemmän yhdessä tekemällä kuitenkin voisimme saada enemmän. Se, että pyytää apua, katsoo uusia näkökulmia ja pysähtyy miettimään voi kiireen keskelläkin olla paras kiireen poistaja juoksemisen sijaan.

“Paraskin valmentaja tarvitsee muita.”

meidän urheilu - katja pasanen

Urheilijalähtöinen/-keskeinen valmentaminen

Valmentaminen on vuorovaikutusta, luottamukseen perustavaa ja yhteistyötä. Urheilijalähtöisessä valmennuksessa valmentaja auttaa urheilijaa kasvamaan ja innostumaan omasta kehittymisestä, ottamaan vastuun, näkemään kehittymisen paikkansa ja huomaamaan hyvät asiat. Auttaa urheilijaa kehittymään niin lajissaan kuin ihmisenä. Se on oivalluttamista ja innostamista, yhdessä tekemistä ja auttamista, motivaatiota ja kasvattamista urheilijan arkeen. Se tarkoittaa usein tuntemista, eli valmentaja tuntee urheilijansa ja tunnistaa tekijöitä jotka vaikuttavat urheilijan kehittymiseen. Tuntemista myös tunneälyllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kyseinen vuorovaikutussuhde rakentuu luottamukseen. Mistä luottamus syntyy meidän ympäristössä ja mistä pelot? Näistä on ollut blogeissa aiemminkin, kuten myös  Mielen Pelikirjassa jossa Joni Petrell kertoo  miten kohtaa tietoisesti jokaisen pelaajan joka viikko muutenkin lajiharjoituksen näkökulmasta.  Kun kyseessä on vuorovaikutus ja luottamus voi pysähtyä miettimään esimerkiksi miten olla lähestyttävä, jos…olen energinen / jos olen väsynyt /jos minulla on kiire /…jos…

Meidän tulisi luoda urheiluun toimintaympäristö jossa pysähtyminen, moninaisuus ja oivalluttava valmennus on mahdollista ja siksi koen, että siihen kuuluu myös valmentajan ammattitaidon lisäksi huolehtia hänen jaksamisestaan. Väsynyt valmentaja ei huomaa asioita eikä jaksaminen riitä niiden huomioiden korjaamiseen tai kehittämiseen. Riippumatta ympäristöstä kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.

“Kukaan meistä ei huomaa samalla tavalla asioita väsyneenä kuin virkeänä.”

Koen, että urheilijakeskeinen valmennus on ihmisyyden huomioimista, meillä kaikilla on arki urheilun ympärillä, riippumatta roolista, ja mitä paremmin hallitsemme kokonaisuuden ja mitä paremmin osa-alueet tukevat toisiansa, sitä paremmin pystymme urheilemaan ja tekemään asioita urheilun ympärillä. Lainaan kirjastani Alpo Suhosen toista ajatelmaa, että estradilla on ihmiset, ei vain lajia edustava hahmo. Tämä ajatus koskee niin huoltajaa, valmentajaa kuin pelaajaa. Kun huomioimme yksilön niin usein muutkin asiat kulkevat kohti tavoitetta.

meidän urheilu - blogi

Saksa Miesten jääkiekon MM-kisat 2017 ja Pro CoachK lanseeraus

Arki

Osaamista meillä on paljon ja koen, että valmennuksessa voisimme saada enemmän yhdessä tekemällä, jakamalla tieto-taitoa ja resursseja eli jaksamisen ja kokonaisuuden huomioimisen lisäksi tiedon tuominen helposti käytäntöön. Mainitsinkin aiemmin, koen, että meillä on paljon tietoa asioista, mutta se ei aina ole muodossa jota olisi arjessa helppo käyttää tai joskus tieto tulee muodossa jota ei käytä arjessa niin sen käyttöön ottaminen on haaste. Miten siirrämme tiedon sinne minne se tarvitaan? Ehkä ensimmäinen askel eli tuoda tieto sellaiseen muotoon joka sisäistetään, pysähdytään miettimään tarve, istutaan alas ja mietitään suunta ja puhutaan puheella joka on yhteinen.  Kuten kaikki kehittyminen, kehitys lähtee tarpeesta ja halusta kehittyä, millaisia toimia tai ajatuksia sinulle syntyy, mitkä asiat auttaisivat arjessa?

Tunnetta riippumatta ympäristöstä

”We love our sport” on itselleni myös tunnetta ja siinä olevien osa-alueiden kehittämistä. Se ei ole vain urheilussa vaan kaikessa ympäristössämme. Se voi olla yhteinen tiimin työilmapiiri ja tunne jolla siellä ollaan, tunne jolla tullaan tilanteeseen ja  jätetään jälkeemme.  We love our sport on meidän yhteinen hanke, miten voimme yhdessä kehittää urheilua, mutta tuoda myös sen hyviä puolia kaikkeen arkeemmme?

Laita viestiä katja@ katjapasanen.fi mitä ajatuksia kirjoitus herättää.

Ihania arjen hetkiä, urheilulla ja ilman,

Katja

 

Muut kanavat:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Pukukoppi

katja pasanen

“Se mitä kaipaan eniten on joukkuetoverit, ja se …en kaipaa voittoja tai tappioita. Mutta pukukoppi – ja bussimatkat kotiin, se oli kaikkein parasta.” Cooper Manning, ESPN dokumentti

 

Pukukoppi

Katselin edellä mainittua dokumenttia vielä silloin kun olisi pitänyt olla jo nukkumassa, mutta vaikka se tuli tallenteeksi en voinut jättää kesken. Cooper Manningin lause kyyneleet valuaen dokumentissa, hänen muistellessaan hetkeä joutuessaan luopumaan urheilusta yllättäin, asia jota rakasti. Hänen sanansa kuvaa kaikkea sitä mistä urheilussa useimmille meistä on kyse, ihmisistä ympärillä.

Kun estradilla on ihmiset ei kyse ole voitoista ja tappioista vaan asioista matkalla hetkeen. Haastatellessani Alpo Suhosta Mielen Pelikirja kirjaan oli kuuntelu iloa ja vahvistusta miten itsekin näen, hän on ehtinyt miettiä asiat paljon pidemmälle, puhuu isolla kokemuksella ja puhunut sekä toteuttanut niitä asioita jo paljon ennen muita. Hänen sanoin, “Jalat eivät luistele vaan ihminen laittaa jalat luistelemaan”, kentällä on aina enemmän kuin pelaaja lajin näkökulmasta.

Kun puhumme hallilla vanhojen pelikavereiden kesken  mitä kaipaamme vanhoista ajoista nousee usein pukukoppi ja sen tarinat. Se on paikka jossa luotiin elinikäisiä ystävyyksiä ja joiden kanssa juttu jatkuu samasta mihin se on edellisen kerran jäänyt, vaikka välissä olisi vuosia.

Siellä on jaettu ilot ja surut, myös urheiluun liittyvät… tappion taakka on ollut joskus vaikea kantaa ja voittojen edessä ilo on yhteinen riemu jota on vaikea kuvailla. Kauden aikana kopissa olevia asioita ei tiedä kukaan muu, hetkiä joita eletty tai kohtaloita joita koettu. Ulospäin näkyy vain pienet hetket ja tulokset.

joukkue - blogi - katja pasanen - pukukoppi

Yksi palapelin pala

Mistä urheilusta on kysymys… yhdessä olemisesta, kokemuksista, muistoista, tavoitteista, arjesta, vaatimuksista, saavutuksista, tarinoista ja hetkistä matkalla seuraavaan. Kopissa me olemme me.

Rakastan urheilun lisäksi katsoa urheilua, mutta kaikkein eniten rakastan tarinoita tapahtumien takana. Haluan kuulla miten joku on kulkenut matkansa sinne minne on kulkenut ja olen aidosti ylpeä urheilijoistani joiden kanssa saan työskennellä, riippumatta tasosta tai lajista, ja iloinen heidän onnistumisistaan, seuraten heidän suorituksiaan… olen kiitollinen, että saan elää urheilun tarinoiden mukana edelleen… vaikka vakio lausahdukseni onkin “olevani hallihengailija” ja tarjoten asioihin “miten, jos annan näkökulman…”.

Puhuin erään valmentajan kanssa viikolla, hän purki mietteitään kun  hänellä oli tunne ettei saa autettua tai oivalletettua urheilijoitaan tarpeeksi, etteivät he tavoitelleet omaa potentiaaliinsa kuten pystyisivät. Puhuimme kuinka voimme tehdä parhaamme, auttaa ja antaa työkaluja, olla läsnä ja tarjota ympäristö jossa mahdollisuus ja tilaa kasvaa, mutta emme voi kasvaa heidän puolestaan. Voimme seisoa lähellä, mutta emme voi seisoa heidän puolestaan. Voimme kannustaa ja toivoa heidän ottavan seuraavan askeleen, mutta emme voi tehdä heidän puolestaan, riippumatta kuinka lahjakkaita ovatkaan. Riittämättömyyden tunne kulkee joskus valmentajan kädessä pitäen kiinni kuin liimattu hanska, mutta samalla tavalla urheilijan onnistumisen hetket nostavat korkeammalle kuin isoinkaan talo.

Koen, että valmentaminen on kasvamista yhdessä. Se ei ole minun unelmani vaan urheilijan jossa olen yksi palapelin pala. Minä en tee häntä paremmaksi, hän tekee sen itse, mutta autan osaltani.

“Koen, että valmentaminen on kasvamista yhdessä.”

kärpät- blogi - katja pasanen - pukukoppi

Riippumatta ympäristöstä

Eläisinkö omat urheilijan päiväni toisin? Eläisin osaksi, ottaisin arjen valinnat huomioon omassa toiminnassa urheilun näkökulmasta…mutta ihmisiä en vaihtaisi. Kaipaan naurua, hassuttelua, naljailua, yhteisiä tarinoita ja kaudesta toiseen samoja vitsejä…onneksi on harrastepelit ja tapahtumat.

Urheilijoilleni pyrin muistuttamaan hetkien ainutlaatuisuudesta, huomata nauttia ja olla ylpeä itsestä. Vaikka arki tuntuu samalta kuin aiemmin, se on silti ainutlaatuinen samoin kuin ihmiset ympärillä. Sama tulisikin muistaa missä ympäristössä sitten olemmekin.

Tunne. Se on se mitä useimmat sanovat kaipaavansa urheilun jälkeen, tunnetta jota ei saa muualta ja se tunne syntyy ihmisistä ympärillä.

Nautitaan hetkistä arjessa!

Katja

pukukoppi

Muita kanavia:

Facebook: Paras Sinä – Believe in Yourself sekä Mielen Pelikirja ja instagram: @parassina @mielenpelikirja ja @thegamebookofmind

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyi vuonna 2021 Value Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Toimii usean urheilijan, joukkueen ja valmentajan mentaalivalmentajana.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Mikä meidät määrittää…ajatuksesta suoritukseen

suoritustunne

” Minusta tulee isona….”

Lapsen hymyilevät kasvot ja uhkuva varmuus.  Hiukset hieman sojollaan, sukat makkaralla, mutta asennosta ja äänenpainosta kuulee ettei asiassa ole hänen mielessään epäilystäkään.

 

Mihin kadotamme tuon määrätietoisen asenteen ja haaveilun. Oman uskomuksen, millaisia olemme vaihtaen sen kaikkeen siihen ulkoiseen mitä kuulemme.

“Kun halu onnistua on niin kova, että keskittyminen menee epäonnistumiseen”

 

Urheilijoiden kanssa keskustellessani usein kuulee kuinka tavoitteet ovat saavutettavissa sekä harjoittelu ja arki tukee tavoitetta, silti suorituksen hetkellä iskee jännitys, pelko, epävarmuus tai jokin muu tunne joka vie parhaan terän suorituksesta.

Usein taustalla on niin kova tahto onnistua, että esiin tulee “kuhan mä en vain epäonnistu”. Ja se mihin ajatuksesi siirtyvät niin siihenhän sinä keskityt…. ja sen seurauksena, saattaa usein olla epäonnistuminen.

Jännityksestä ja tunteesta puhutaan jännitys-blogikirjoituksessa, sieltä löydät myös linkin kynän- tarinaan.

Ajatuksesta suoritukseen

Usein urheilijalle on helpottava tieto, että ajatus ei määritä mitä tapahtuu. Ajatus on ajatus. Se mitä ajatuksen seurauksena tapahtuu on seurausta siitä miten reagoit siihen.

Meillä on tuhansia ajatuksia päivässä. Saatamme ajatella “lähden klo.xxx treeneihin” tai “pitää muistaa ottaa ruoka mukaan”. Asiaan ja näihin ajatuksiin ei liity  pelko epäonnistumisesta emmekä siten kiinnitä niihin huomiota. Ne ovat vain ajatuksia.

Mutta kun tulemme ajatuksiin aiheesta joka on meille tärkeä ja jos emme huomaa sitä, niin tilanne muuttuu. “Mitä, jos en taaskaan osu…” tai “mun on tänään pakko pelata hyvin…” , “mulla on viime aikoina on ollut vaikeaa… tänään mun on pakko….”. Nämäkin ovat vain ajatuksia. Mutta koska todennäköisesti asia ajattelijalle tärkeä niin se tuo mukanaan jonkin tunteen. Ajatus saattaa tuoda mukanaan pelkoa, epävarmuutta, jännitystä tai jotain muuta suoritusta vaikeuttavaa tunnetta.Sen seurauksena on, että suoritus muuttuu.

Huomioitavaa on myös, että urheilijan taito tai kuntotaso ei ole muuttunut ajatuksen myötä. Ainoa mikä tilanteessa on muuttunut,  on ajatus ja tunteen jonka se tuo.

Jos rinnalle ottaisi ajatuksen kokemuksista kun on onnistunut. Urheilija miettisi asioita onnistumisista. Minkä tunteen ne mielikuvat tuovat hänelle.  Usein kuvailu kuuluu esimerkiksi rento, iloinen, itsevarma, iso jne. Tunne ajatukseen on aivan eri. Urheilijoille teemme usein ankkurit tukemaan suoritustunnetta ja tunteen muutosta suoritustilanteessa, mutta jo asian tiedostaminen auttaa paljon.

Se, että on joskus epäonnistunut ei määritä miten tulevaisuus menee. Vaikka olisit vetänyt maalitykkinä yhdessä pelissä kaikki vedot ohi maalin…. niin kentällä, mailalla, maalilla yms ei ole muistia joka määrittää mihin vedot lähtevät seuraavassa pelissä, vain sinulla on. Tätä sivutaan myös Ajatus virtaa... blogissa.

 

Uskalla onnistua

Uskalla onnistua. Onnistumisen matkalla on myös epäonnistumisia, ne vain kuuluvat urheiluun. Jotta voi onnistua pitää uskaltaa epäonnistua. Siihen perustuu uuden oppiminenkin, eihän se olisi uutta, jos osaisit sen jo.

Huomaa siis ajatuksesi ja määritä itse tunteesi jonka se antaa. Anna epäonnistumisille niiden arvoinen paikka kasvattamatta niitä liian isoksi. Harjoittele tunnistamaan tunne jonka ajatus tuo ja opettele valitsemaan miten siihen reagoit. Kaikki ajatukset ovat ok.

Ota alun tarinan kuvailema usko ja innostus sekä muista, että taito ei katoa mihinkään!

Ihania onnistumisen (ja epäonnistumisen hetkiä) matkalla tavoitteeseen!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Aloita tästä

Kuinka helppoa arjessa välissä olisi, jos joku sanoisi, että aloita tästä. Lähde tästä ja kulje tuohon suuntaan. Mutta ei, elämä ja arki heittää eteen risteyksiä joissa valinnat ja risteykset laittavat eteen kysymysmerkkejä tai huutomerkkejä. Jos siinä on piste tai tarinalle tulee väliin pilkku ja jatko on vielä piilossa.

Joskus urheilijan kanssa seisomme tekemässä harjoitusta ja pään yläpuolelle on helppo kuvitella ajatuskupla toisiaan ristiriitaisia sanoja ja lauseita. Ajatukset kuplassa ovat ok, mutta se minkä valitsemme kuulla on tärkeämpää. Ja tunne jonka ajatukset tuovat mukanaan.

Olemme puhuneet aiemminkin sisäisestä puheesta, löydät niistä usemman kirjoituksen aiemmista kirjoituksista. Tänään annan sinulle harjoituksen jota voit kokeilla ajatuksiin joita et tässä hetkessä tarvitse. Se on vapaamuotoinen mukaelma jostain koulutuksesta saadusta harjoituksesta, ja sellaisena kuin itse sitä olen käyttänyt.

 

 

“Sulje silmäsi ja hengitä omaan tahtiisi.

Aina kun hengität ulos, hengität ulos kaikki ne ajatukset joita et tässä hetkessä tarvitse.

Kuvittele,että seisot jossain ihanassa, sinulle mieluissa paikassa.

Sinulla on ilmapalloja joita täytät puhaltamalla tai muuten. Niitä on eri värisiä.

Kun täytät niitä, yksi kerrallaan, laitat sisään asioita jotka ovat tuoneet sinulle iloa, onnistumisia ja muita mukavia asioita viime aikoina. Laitat sisään myös yksi kerrallaan asioita jotka ovat tuoneet sinulle viime aikoina stressiä, pelkoa, epäonnistumisen tunteita, suuttumusta tai muita sellaisia tunteita joita et enää tarvitse. Täytä palloja rauhassa, yksi kerrallaan. Ikävät asiat päästät leijailemaan pallossa kauas pois ja mukavat asiat jäävät kauniiksi pallomereksi tai kimpuksi viereesi.

Kun olet saanut kaikki haluamasi asiat kirjoitettua, ihaile mukavien asioiden kimppua tai pallomerta. Anna tunteen levitä ympärillesi ja nauti tunteesta.

Kun olet valmis, voit palata tähän hetkeen.”

 

Luota itseesi! Päästä irti asioista joita et tarvitse ja nauti asioista jotka antavat energiaa ja iloa.

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

“Se tunne, osuman tunne. Tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

Tunne

“Minusta tuntui, että ehdin.” “Mä vaan tiesin, että nyt osuu.” “Mä tiesin, että nyt pitää pelata varmasti, mutta silti syötin sen.” “Mä en tajua miten niin helppo meni.” “Se tunne, osuman tunne, tiesin, että nyt lähti hyvin ja se on siellä.” 

“You can’t make decisions based on fear and the possibility of what might happen.”

Michelle Obama

Pysähdyin yllä olevan lauseen äärelle yrittäen miettiä mitä Michelle Obama on tarkoittanut sanoessaan lauseen ettei päätöksiä voi perustaa pelolle eikä mahdollisuuksia toivolle mitä saattaa tapahtua. Tai pelkoja ja mahdollisuuksia ei voi perustaa “mitä saattaa tapahtua”.

Päätöksen teko

Arki on täynnä päätöksiä. Urheilu on täynnä päätöksiä. Työelämä on täynnä päätöksiä. Sanotaan, että muutos lähtee pienistä päätöksistä.

Alla olevat esimerkit ovat paljon urheilun kautta, mutta samat asiat pätevät meillä arjessa ja työelämässä. Meillä on tunnetiloja ja kohtaamisia joita jännitämme, tai pelkäämme epäonnistua. Miten käsitellä niitä? Tunne on sama riippumatta ympäristössä. Se, että pelkääkö epäonnistua työpaikan isossa esityksessä vai urheilukentällä ei muuta tunnetta. Alla oleva toimii siis sinulle myös arjessa, riippumatta ympäristöstä.

Mihin perustamme päätökset?

Teemme päätöksiä esimerkiksi kokemuksen, tiedon, taidon, neuvojen, tilanteeseen liittyvään tunteen ja havainnoinnin perusteella. Sami Kalaja on taitoharjoittelun luennoilla puhunut paljon myös aisteista ja havainnoista. Hänen eräs esimerkki havainnointikyvystä on esimerkiksi jalkapallon rangaistuspotkusta jossa huippumaalivahti katsoo tukijalan jalkaterän asentoa, kun huonompi veskari katsoo palloa.

Kun meille kertyy tietty kokemus, pystymme hyödyntämään havaintokykyä. Tiedämme mihin keskittyä, jotta saamme tarvitun tiedon. Tiedämme miten reagoida ja toimia. Meillä on huippumaalintekijöitä jotka tietävät vastustajan maalivahdin ja mitä aikovat tehdä. Kokemus ja havainnointi auttavat tyhjän tilan löytämisen kentältä tai harhauttamaan vastustajan.

Kaikki tietokaan ei tarkoita, että aina onnistuu, mutta se onnistuu useimmiten, esimerkiksi 8-9/10 asia onnistuu. Suoritusvarmuus. “Mä vaan tiedän, että se yleensä onnistuu.”

Mihin keskityt se lisääntyy

Taito-, havainnointi- ja keskittymiseharjoittelusta ynnä muusta siihen liittyvästä voisimme puhua paljon ja siitä riittäisi harjoituksikin, jatketaan niistä erikseen ja laitellaan siihen liittyvää verkkokursseille kun uudistetut sivut avautuvat. Palataan päätöksen tekoon ja suoritustunteeseen.

Mihin keskityt se lisääntyy, sanotaan. Niinhän se on. Jos koko ajan mietimme mikä kaikki voi mennä vikaan…  “kunhan en vain syötä vastustajalle” on huomaamatta keskittymisemme syöttämisessä vastustajalle, ja mitä silloin todennäköisesti teemme….

Esimerkiksi jännitys, virheen tekemisen pelko, epäonnistumisen pelko ovat usein läsnä urheilussa. “Mun pitää nyt näyttää jotta….” . Se kuitenkin muuttaa suoritustunnetta ja siten suoritusta. Mukaan tulee usein varmistelu ja yliajattelu. Kumpaan kannattaisi siten keskittyä, tunteeseen mitä saattaa tapahtua, vai mitä aiot tehdä.

Miltä hyvä onnistunut suoritus tuntuu?

Pysähdy miettimään (voit sulkea silmätkin) miltä onnistunut suoritus tuntuu. Miltä näytät eri katsojan silmistä oman tunteen lisäksi. Miten toimit, teet, reagoit. Vahvista tunnetta.

Jos yllä olevasta nousee esimerkiksi “olen rento”.  Mieti mitkä ajatukset ja asiat saavat sinut rennoksi. Jos sellainen on esimerkiksi musiikin kuuntelu. Voisitko kuunnella sitä ennen suoritusta. Ja jo matkan varrella, päiviäkin ennen, nähdä itsesi tekevän suorituksia rennosti ja niillä olotiloilla millä haluat.

Miksi tunne on tärkeä? Tunne vaikuttaa useisiin kognitiivisiin prosesseihin, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin ja päätöksentekoon. (Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia, Tammi)

Voit lukea lisää aiemmista tätä sivuavista kirjoituksista rohkeudesta ja suoritusteesta sekä kun mikään ei riitä.

“Pidä mielesi asioissa joita haluat ja irti niistä joita et halua.” Hannah Whitall Smith

Salibandy pelaajana Tero Tiittu on kertonut pelatessaan käyneensä päiväunien aikana läpi tulevan pelin osa-alueet ja tilanteet. Mitä tekee ja toimii. On helpompi reagoida asioihin kun päässä “malli” tai hahmotus miten voisi reagoida. Pelissä kun joutuu tekemään pieniä päätöksiä koko ajan.

Mukavia päätöksenteko hetkiä,

ja päiväunia,

Katja

Tunne

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Urheilussa

“Kiitos, että autoit näkemään asiassa toisen puolen, mahdollisuuden kasvaa lamaantumisen sijaan.”

Moni on tiedustellut minulta miten urheilussa nyt kun ei pääse harjoittelemaan normaalisti tai miten “pakko pysähdys” näkyy urheilijoissa.

Vastauksia on varmaan niin monta kuin urheilijoitakin, ja lajeissakin on eroa. Osalla loppui kausi kesken, mutta toiveissa on, että uusi alkaa suht totuttuun aikaan. Osalla kauden aloitus oli pitkään epävarma ja silti piti valmistautua täysillä. Osalla kaikki siirtyi, niin kauden päätavoitteet kuin aloituskin. Paljon epävarmuutta ja pelkoa. Pelko terveyden lisäksi urheiluun liittyen, mitä teen ja milloin alkaa. Harjoitteluun, teenkö oikein, riittävästi tai liikaa. Totuttuun sosiaalisuuteen, olla ilman yhteyttä muihin totutusti, yksinäisyyttä tai arjen rutiinien häviämistä. Osalle antoi ensimmäiset hengähdystauot vuosiin. Mahdollisuuden rytmittää harjoittelu itselle sopivaan aikaan eikä totuttuun yhdessä sopivaan aikaan. Mahdollisuuden pysähtyä, ja palautua, kun matkustaminen tai siirtymiset tapahtumiin jäivät pois. Pysähtyä oppimaan lisää itsestä.

” Samalla urheilullisuus on ollut taustalla punaisena lankana ja ilo ollut isossa osassa.”

Urheilijat pääsääntöisesti löysivät ajasta hengähtää myös hyvää. Puhuttiin miten opittu itsetuntemus suorittavan arjen keskellä auttaa eteenpäin urheilijana ja tavoitetta tukevan arjen luomisessa. Mietitty joukkueelle yhteisöllisyyden säilyttämistä… ja täytyy sanoa, että osalla joukkueilla on ollut niin loistavia tempauksia näinä viikkoina, että uskon niiden kasvattaneen “ME” -henkeä enemmän kuin moni “läsnä ollen” olleet asiat ja tunnit. Samalla urheilullisuus on ollut taustalla punaisena lankana ja ilo ollut isossa osassa.

Luottamus omaan toimintaan ja tulosten näkyminen on ollut itseluottamusta palvelevaa, itsetuntemuksen lisäksi. Pakollinen pysähtyminen urheilijalle on siis ollut kasvun paikka jonka tulokset näkyvät myöhemmin. Osalle se ehkä ollut tekosyy, ja toki senkin tulokset näkyy myöhemmin.

“Pelko kadottaa taito muuttaa suorituksen tunnetta.”

 

Taito, katoaako se….

Enemmän kuin urheilijoiden kautta, niin osalle vanhemmista, on tullut peloksi kadottaako nuori taitonsa nyt kun ei treenaa siellä salilla tai hallilla. Olen joskus kirjoittanut  ja käynyt puhumassa urheilevan nuoren tukemisesta. Taito ei katoa muutamassa viikossa. Tuntumaa joutuu ehkä hakemaan. Eihän taitoa katoa, jos käsi murtuu ja on kipsissä jokusen viikon.

Miten meille on helpompi antaa siinä kohtaa lapselle tilaa pysähtyä ja luottaa, että taito palaa kun kipsi on poissa. Samahan pätee polkypyöräilyyn tai uintiin. Luotamme, että osaamme ne joka kesä vaikkemme tee niitä koko talvena.

Pelko kadottaa taito muuttaa suorituksen tunnetta. Taito ei katoa, tunne tekemiseen muuttuu. Se muuttaa suorituksen. Siinä kohtaa ” mä en enää pysty tai osaa ” tulee osaksi puhetta. Tunne tarttuu. Jos haluat lukea lisää, muutamia kirjoituksia tunteesta Kasvun asenne , Läsnäolo , Tunnetaidot urheilussa , Itsetunto  on osa aiempia kirjoituksia aiheesta, mutta suoristustunteesta ja urheilijan arjesta löytyy myös sekä tunteen vaikutuksesta suoritukseen.

“Hauskuus ei vie pois tavoitteellisuutta tai tuloksia vaan tukee sitä.”

Alla osa listaa jossa urheilijoiden kanssa mietittiin keinoja kilpailusuoritukseen, poimin listasta muutaman sopimaan tähän hetkeen ja tilanteeseen:

  • olen rauhallinen
  • vedän syvään henkeä
  • realisoin (mitä tapahtuu, jos… ei mitään)
  • kehun itseäni
  • mietin hyvät puolet
  • mitä voin oppia
  • vahvuuteni
  • mitä seuraavaksi
  • itsepuhe

Onko yllä olevissa jokin keino jota voit hyödyntää muuttaessasi tunnettasi asioihin?

Kun viime kirjoituksessa kirjoitin, ei ole vanhaa tai uuttaa, on tämä hetki. Miten teet tästä hetkestä arvokkaan suhteessa tavoitteeseen. Se ei ole pelkkää suorittamista vaan myös pysähtymistä ja tunnistamista.

”….On ratkaisevan tärkeää, että pelaat huvittaaksesi itseäsi, nauttiaksesi, ollaksesi onnellinen. Niin lapset tekevät, ja minä samoin.” – Lionel Messi (Forssell 2014, 197) Leikki osana lasten ja nuorten urheilua- blogi kirjoitus 6/2018.

Urheilu on kivaa, pidetään se sellaisena. Hauskuus ei vie pois tavoitteellisuutta tai tuloksia vaan tukee sitä. Hauskuus syntyy oikeasta määrästä harjoittelua ja lepoa. Luottamusta, vastuuta ja ohjeistusta. Otetaan tästä ajasta oppi matkaan.

Mukavia hetkiä arjessa,

Katja

Tulossa syksy 2020

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Ilo

Alla olevan ilon reseptin kirjoitti nuori, urheileva, ala-aste ikäinen neiti. Ohjeena oli kirjoittaa asioista jotka arjessa tuottavat iloa. Sen jälkeen niihin lisättiin omat määrät.

Kauhallinen kiitollisuutta
1 dl rentoa mieltä
aimo annoksen positiivista asennetta
oman maun mukaista tekemistä
loputtomasti rakkaiden tukea

sekoita kaikkia tasaisesti
tarkkaile ja anna hautua
tarjoile päivittäin

Meillä on arjessa asioita, jotka eivät suju tai tulee mutkia vastaan, mutta tällä tehtävällä halusin auttaa nuoria löytämään ja kääntämään huomion asioihin jotka tuovat iloa ja ovat läsnä arjessa koko ajan. Silloinkin kun ei ole se kivoin päivä.

Me aikuisetkin usein unohdumme katsomaan maailmaa suorittamisen ja tapahtumien kautta. Arjessa on kuitenkin myös paljon hyvää. Saatamme kuitenkin kiitää vain pysähtymättä ja huomaamatta ohi uuteen päivään, harmituksen tai kiireen tunne vaaniessa niskassa.

Kirjoitin itse ennen joulua blogiin joulun reseptin. Mielestäni se sopii myös Hyvän arjen reseptiksi, ainakin itselleni.

  • Kauhallinen omaa asennetta
  • Ripaus malttia
  • Useita lusikallisia iloa
  • Oman maun mukaan kohtaamisia
  • Isolla kädellä pysähtymistä
  • Aimo annos läsnäoloa

Kypsytä haaveilla.

Kuorruta hyvillä ajatuksilla ja koristele hymyllä.

Nauti ja jaa ystäville sopivissa paloissa.

Mistä syntyy sinun arjen reseptisi?

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyvät toukokuussa 2020 Basam Books kustantamana.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

Tulossa toukokuu 2020

Facebooktwitterlinkedin

Vapaus tuo vastuuta

Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sanojen helinää ilman tekoja.

Kirjoitin kirjaani* motivaatiotekijöistä ja esimerkkejä niihin riippumatta ympäristöstä. 

Usein kuulee puhuttavan kuinka olisi kiva saada jotain lisää, ympäristöstä riippumatta, saada jotain jotta tapahtuu jotain. Hallilla tai työyhteisössä… saada jotain lisää, ”meidän kyllä…”, ”Koska meillä…”. Lähdin miettimään vapautta ja vastuuta.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. “

Vapaus ja Vastuu

Vapaus on tunne, että voi päättää ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Voit saavuttaa asioita ja toimia mikä on hyväksi itsesi kannata, kuitenkin rajoissa jotka ei haittaa muille. Mutta vapaus on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa. Motivaatiosta puhuttaessa kuuluu puhuttavan Deci ja Ryanin motivaatioon vaikuttavista tekijäistä joista yksi on vaikuttavuuden tunne.

Vastuu mielletään taas sanaltaan ”taakaksi” tai luottamukseksi, riippuen miten vastuunkantaja sen kokee. Mutta vapauden saaminen tuo myös vastuuta. Vastuuta omasta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen joka korostuu varsinkin urheilun kulttuurissa jossa tulos usein ohjaa ajattelua ja jatkumoa.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Olet osa muuta kokonaisuutta.

Kulttuurimuutoksessa usein lähdemmekin etsimään mitä me voimme yhdessä tehdä asioiden eteen. Tavoitteena ja pyrkimyksenä kääntää “minä haluan”, “mitä me voimme” ja siten “mitä sinä tuot tilanteeseen”.

Timo Lehkosen kanssa puhuimme eräänä päivänä hallilla jääkiekosta ja siitä mitä pelaaja tuo joukkueelle. Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sana helinää ilman tekoja.

Ja kuten myös kirjassani vahvasti näkyy, ei vain urheilija vaan myös valmentaja ja koko se ryhmä joka siinä pyörii. Tuletko vain paikalle vai oletko läsnä. Mitä annat muille.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.”

Mukavuusalueen rajalla 

Usein kun kysytään kuka haluaa kehittää itseään, kaikki nostavat käden ylös. Kun jatketaan kysymällä kuka on valmis tekemään asian eteen töitä, useimmat viittavat edelleenkin reippaasti, osa epäröi. Mutta sitten kun alamme astua mukavuusalueen rajalle ja kaikki uudet rutiinit eivät olekaan kivoja, mitataan halukkuuden voimakkuutta. 

Susan Jeffers Uskalla elää, Pelossa on voimaa -kirjassa puhuu sisäisestä Lörpöstä joka laukaiseen kaikki pelot esiin povaten epäonnistumista, turmiota ja perikatoa. Olemme niin tottuneita kuuntelemaan sitä ettemme aina edes välttämättä huomaa sitä. Kun sen tunnistaa, voi siihen vaikuttaa. Näistä lisää sitten kirjassa harjoituksineen. Mutta ensimmäisenä voit alkaa tutustumaan omaan ”Lörppöösi”. Sitten miettiä mihin suuntaan haluat lähteä, tähän löydät tukea esimerkiksi tästä aiemmasta kirjoituksesta.

Muutos lähtee pienin askelin ja mukavuusalueen rajalla. Vapaus tuo vastuuta ja se edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuunottamista ja vastuun kantamista. Millä tunteella menet tilanteeseen, olet tilanteessa ja jätät jälkeesi. Vastuu on sinun.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.

Vapaus tuo vastuuta. Edelleen riippumatta ympäristöstä.

Mahtavaa viikkoa,

Katja

Joulukuun aikana, viimeistään 16.12.2019 verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Luottamus

”Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.”

Viikonloppuna puhuin joukkueelle jälleen luottamuksesta. Luottamus on ollut yksi kantava teema aloittamisestani saakka. 

Palasimme viikonloppuna kaukaloon maajoukkue tauolta, lauantaina aamulenkillä muistutin luottamuksesta. Luottamuksesta itseen. Luottamuksesta pelikaveriin ja luottamuksesta valmennukseen. Kerroin, että luotan pelaajiini. Luotan tiimiini. Luotan ympäristöömme. 

Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.

Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.

Lähtökohta on hyvä

Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.

”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”

luottamus

Mistä luottamus syntyy?

Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.

Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa “isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.

Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.

Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta. 

”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”

Luottamus vaatii aikaa

Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.

Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut. 

Sain alla olevan listan.

  • Avoimuus
  • Toisen kunnioitus
  • Saa olla oma itsensä
  • Aitous
  • Olla luottamuksen arvoinen
  • Rehellisyys

Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.

Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.

Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.

”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

(c)

Facebooktwitterlinkedin

Kun mikään ei riitä

Tappio

“Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….”

Kun tavoitteet ovat kovat ja paine kasvaa niin tunne tekemiseen muuttuu. Aiemmin olemme puhuneet asiasta suoritustunteen ja nollaamisen näkökulmasta. Tänään sivuamme, aloitamme hieman, jaksamisen ja uskalluksen tunnistaa tunteensa suorittamisen ohella.

Unohdamme helposti, huomaamatta, suorituksen tekeminen muuttuu tunteen myötä.

Tekeminen muuttuu tunteen myötä. Kun siihen vielä lisää suorittavan luonteen tai intohimon asiaa kohtaan niin rajojen tunnistaminen on haastavaa. Samaan aikaan, kun pitäisi tehdä kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa, niin pitäisi tunnistaa myös tarve milloin pysähtyä huilaamaan tai vain tarkastelemaan jaksamista ja suuntaa. Vaikeaa.

Siihen vielä lisäämme omien odotusten päälle, muiden hyvää tarkoittavat, kannustukseksi ja tsempiksi tarkoitetut kommentit ”kyllä nuorena jaksaa” tai ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”, tunnollinen nuori pelkää olla tyytyväinen mihinkään vaikka sekin on tärkeää,pysähtyä tunnistamaan hyviä asioita jotta voi kehittyä.

“Uskomus siihen,että sinä riität. Ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.”

Jaksaminen

Ylellä ollut kirjoitus jaksamisesta jossa kävi ilmi, että tapa käsitellä asioita ja vaikutus jaksamiseen oli näkynyt jo lukiossa. Jo 2016 kirjoitettiin Laura Sokan tutkimuksesta työuupumuksen vaikutuksesta aivoihin (yle 30.3.2016 Terveys, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa ).

”olen aina tehnyt tätä” tokaisi kerran eräs ammattivalmentaja minulle. Uupumus näkyi hänen kasvoillaan ja kuului äänessä. Mitä muuta voisin tehdä? Kun uupumus iskee ja olet yksin asian kanssa niin millä pääset ulos. Kun intohimon liekki katoaa ja viikot seuraavat toisiaan. Harjoitukset, pelit, bussimatkat… sama rytmi kaudesta toiseen. Jatkuva paine ja odotukset… omat ja muiden…” 

Kun työstä katoaa mielekkyys ja tilalle tulee uupumus niin työnmäärällä ei ole merkitystä, vain tunteella. (ote Katja Pasasen keväällä 2019 julkaistavasta kirjan materiaaleista)

Urheilu ei ole poikkeus, riippumatta roolista ja ympäristöstä, tunne koskee varsinkin kaikkea missä toimimme “intohimotyön näkökulmasta”. Kun nuorena pitäisi jaksaa ja aina voi olla parempi ja lisäksi työ on juuri sitä mitä aina halunnut tehdä… sitten et saakaan tukea vaikealla hetkellä tai keskustelut ovat vain oman mielen sisällä, niin tunne muuttuu.

“Mitä korkeammalla valmennat sitä vaikeampi on saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja jaksamiseen.” (ProCoachK, www.procoachk.com)

basketball-seagulls-liiga

Tunnista

Jaksamisen näkökulmasta voi pysähtyä esimerkiksi miettimään ja tunnistamaan asioita.

Tunnista miltä sinusta tuntuu? Miten reagoit asioihin ja jaksatko toteuttaa arjessa myös harrastuksiasi vai onko arki suorittamista päivästä toiseen. Saatko nukutua ja heräätkö virkeänä. Millä tunteella lähdet uuteen päivään? 

Keinoja ja kyselyjä tunnistaa uupumus on paljon. Miten sitä voisi ennalta ehkäistä?

Tunnistaa omat tavat toimia

  • Miettiä asioita jotka auttavat jaksamaan arjessa, tässä siihen liittyen aiempi kirjoitus (Aika on…)
  • Liittyykö tapaan toimia jokin ajatusmalli, uskomus (äänetön- kirjoitus)
  • Miten reagoit tilanteisiin 

Pääasia, että tiedostat tilanteen ja sen jälkeen niihin on helpompi saada työkaluja. 

Pitäisi olla parempi, miksi en osaa, miksi en saanut kiinni….

Urheilussa myös meillä tunne on vahvasti mukana. Onkin tärkeää tunnistaa ja tiedostaa juurikin tunnetaidot ja tapa reagoida. Vahvuuksien vahvistamisen voi aloittaa ennen lukkoja. Urheilussa myös aina tapahtuu virheitä ja vääriä arvioita mitkä saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Se miten reagoimme niihin ja autamme muita omalta osaltamme reagoimaan, onkin avainasemassa.

Uskomus siihen,että sinä riität, ja realistinen tapa katsoa vahvuuksia ja kehitettäviä asioita, sekä vahvistaa ja kehittää tapoja toimia tai reagoida, ovat isoja askeleita kohti jaksamista.

Brene Brown mainitsee kirjassaan Dare to Lead tunteesta joka on kuin Karhulan Karhuperheestä jossa karhuperheen isä kokeilee uutta hattua vanhan kuluneensa tilalle, mutta jokaisessa on jotain (iso,pieni, kevyt, raskas jne) jolloin syntyy päätös pysyä hyvin istuvassa vanhassa hatussa kuin vaihtaa vaihtamisen vuoksi. 

Muistathan,

Uskallus olla oma itsensä ja tunnistaa tunne on pohja myös vahvuudelle.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen. Häneltä on tulossa keväällä 2020 kirja, kooste kokemuksen näkökulmista, urheiluvalmennukseen ja yritysjohtamiseen työkaluksi.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin