Leikki osana lasten ja nuorten urheilua

leikki

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista. Leikki osana lasten ja nuorten urheilua kirjoitus on valmennuksellisen toimintaympäristön näkökulmasta oleva vapaamuotoista mietintää.

Paljon puhutaan tuleeko totisuus lasten ja nuorten urheiluun liian aikaisin. Liikunta auttaa oppimiseen ja vanha sanonta ”leikki on lapsen työtä”, mutta missä on pihapelikulttuurimme tänä päivänä tai twistit, hyppynarut, kirkkikset yms jotka vielä omassa nuoruudessani olivat olennainen osa niin koulun välitunteja kuin pihan aktiviteettejäkin.

Juuso Niemelä ollessaan nuorten maajoukkueen peräsimessä puhui leikistä osana alkulämmittelyä. Jos näin voi tehdä lähes aikuisten urheiljoiden kanssa mikä estää meitä ottamaan sitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Voiko ohjatun alkulämmittelyn eri osa-alueita harjoittaa myös leikkimielisen tekemisen sisällä? Kun autamme lapsia leikkimään tulevat taidot mukaan huomaamatta. Pikku hiljaa niistä tulee tapoja toimia joten mitä kaikkea voimme leikin varjolla tuoda lasten ja nuorten urheiluun.

Kun edellisessä kirjoituksessa puhuttiin Ilosta, Innostumisesta ja Intohimosta niin millaisen ilmapiirin leikki tuo? Kuuluuko siellä naurua, sisältyykö yhdessä tekemistä, onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä… uskallatko itse heittäytyä valmentajan roolissa mukaan.

 

psyykkinen kehitys

l

Pikku hiljaa lapsi oppii, että asioita voi tehdä iloisesti, mutta silti hyvin. Ryhmä oppii tunnistamaan toistensa vahvuuksia ja omiaan. Valmentaja voi olla vielä sanallistamassa niitä. Itse olen leirillä ollut teini-ikäisten kanssa maajoukkueeseen pohjustavalla valintaleirillä, leikki ja pelailu toimii sielläkin. Peliä tukevaan alkulämmittelyyn voi tuoda mukaan sanallisesti osallistuttaen asioita jotka tukevat ryhmäytymistä, tavoitetta, itseluottamusta tms.

Kun tiedämme sisäisen motivaation perustan rakentuvan lasten urheilun vaiheessa ja vaikuttavan valintoihin myöhemmin (esim.drop out -ilmiö) sekä tiedämme autonomian tunteen, pätevyyden tunteen, kuuluvuuden tunteen olevan itseohjautuvuus/itsemääräämisteorian* perustarpeet miten voimme tukea niitä tietoisesti lasten ja nuorten vaiheessa.

urheilu

leikki – lapset – nuoret – urheilu – psyykkinen kehitys – katja – pasanen – blogi

Jo aikaa nähneen Ohjaamisen taito; Autio-Kaski, toteavat leikin olevan lapselle oivalluttava, ongelmanratkaisua sekä leikissä opitaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja arkeen. Leikki lähtee sisäisestä motivaatiosta sisältäen mm. iloa, valinnan vapautta, kuuluvuutta ja yhdessä tekemistä.

Edellä mainitusssa kirjassa koostetaan onnistuneen ohjauksen toimintatavat sanoihin Kannustava, Esikuvallinen, Helpottava,Asteittaan etenevä, Toimintaa tukeva, Yhdessä rakentuva Havainnollistava ja Opastava sekä muistetaan kohdata jokainen lapsi aidosti, läsnä olevana ja samanarvoisesti niin pääsemme jo pitkälle.

Linkistä Petteri Summasen tarina omasta kokemuksesta lapsuudesta omaan valmentajuuteensa sekä muutama Nuoren Suomen video aiheeseen liittyen. Leikki ei vie pois tavoitteellista hyvää toimintaa vaan voi tukea sitä lapsen psyykkisen kehityksen huomioiden, tavoitteena säilyttää tekemisen ilo.

”….On ratkaisevan tärkeää, että pelaat huvittaaksesi itseäsi, nauttiaksesi, ollaksesi onnellinen. Niin lapset tekevät, ja minä samoin.” – Lionel Messi (Forssell 2014, 197)

psyykkinen kehitys

*Itseohjautuvuusteoria /itsemäärämisteoria koostuu kolmesta ihmisen psykologisesta universaalisesta perustarpeesta, siitä miten ihminen kokee pätevyyden ,autonomian ja sosiaalisen kuuluvuuden tunteen. Autonomian tunnetta voidaan kehittää, toki eri tavalla lapselle kuin nuorelle, mutta tunne voivansa tehdä valintoja on motivaation kannalta merkittävä ja vaikuttaa toimintaan sitoutumiseen. Yksi esimerkki jota olen itse toteuttanut nuorten tai aikuisen vaiheen valmennuksessa on tiettyjen urheilijoiden ikäväksi kokemien, mutta välttämättömiä taitoja kehittävien harjoitteiden kanssa. Joukkue on tiennyt, että tietyn ajanjakson teemme tiettyjä raskaita luisteluun liittyviä harjoitteita säännöllisesti joka kerta. Sen sijaan, että olisin ilmoittanut valmentajana  mitä teemme joukkue valitsi yhdessä harjoituspatterista harjoitteen jonka halusivat sillä harjoitus kerralla tehdä. Tulos valmennuksellisesti sama, mutta tekemisen motivaatio ja ilmapiiri aivan eri. Lapsuus vaiheessa tunne tuodaankin enemmän kasvun asenteen opettelua, ilo ja innostusta tekemistä kohtaan sekä huomioiden edellisessä kirjoituksessa puhuttujen roolien vaikutuksesta lapsen psyykkiseen kehitykseen.

 Pätevyyden tunne on uskoa ja luottamusta omiin kykyihin. Valmentajuudessa tarkoittaa lasten psyykkisten kehitysvaiheiden tunnistamista jotta vaatimustaso vastaa osaamista.

 Kuluvuuden tunne on kolmas sisäisen motivaation tekijä. Tunne, että antaa ja saa eli kuuluminen ryhmään ei automaattisesti ole sama kuin kuuluvuuden tunne. Valmentajana tätä voi tietoisesti muokata haluamaansa suuntaan, antaa työkaluja sekä ohjata ja opettaa. Lasten ja nuorten vaiheessa valmentajuudessa korostuu jokaisen tasavertainen kohtaaminen riippumatta lapsen tai nuoren osaamistaso.

Kaikkien näiden tietoinen kehittäminen lapsuus vaiheessa vaikuttaa ja luo pohjaa nuoren urheilijan sisäisen motivaation kasvamiseen ja psyykkiseen kehittymiseen.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Vastaa