Vieraskynä: Heidi Maria

” Mitkä asiat ovat vaikuttaneet toisten kannustamisen syntymiseen?”

Ensimmäinen hetki

Yritän muistella hetkeä, jolloin olisin ensimmäisen kerran ollut joko omasta tai ulkopuolisen toimesta kannustava, auttava tai toista tukeva. Ensimmäinen muistamani hetki on ala-asteelta. Istuimme oppitunnilla, kunnes luokkaamme tuli rehtori kutsuen minut käytävälle. Tilanne oli yllättävä koska tiesin etten ollut tehnyt mitään ”väärää”, sillä vaikka olinkin takapulpetin puhelias ja ajoittain melko vilkaskin tyttö, niin en kuitenkaan uskaltanut toimia vasten auktoriteetteja.

Käytävässä minua odotti tyttö äitinsä kanssa. Rehtori esitteli meidät toisillemme ja kertoi, että minun tehtäväni olisi seuraavaksi esitellä tytölle koulua ja muu luokka. Olisin hänen tukenaan tässä hänelle uudessa tilanteessa. Olin tuolloin 9- vuotias. Lisään vielä, että tästä tytöstä tuli yksi parhaimmista ystävistäni ja olen hänen lapsensa kummi.

 

Toisen hymy

Olen vasta nyt jälkikäteen ymmärtänyt, kuinka vuosien varrella olen tiedostamattani toistuvasti hakeutunut tilanteisiin, joissa olen saanut toimia ryhmän vetäjän roolissa. Päiväkodissa työskennellessäni sain vanhemmilta usein kiitosta siitä, miten olen osannut olla heidän vasta päiväkodin aloittaneille 3- vuotiaille lapsilleen turvallinen lastenhoitaja, joiden sylissä lapsi ei aamulla vanhemman lähtiessä itke vaan vilkuttaa iloisesti hymyillen. Toisenlainen palaute tuli kun valmensin urheiluseuran 10- vuotiaita poikia ja kerran erään pojan vanhempi tuli sanomaan kuinka hän on kiitollinen siitä, että ensimmäistä kertaa valmentaja keskittyy lajin opettamisen lisäksi myös lasten henkiseen kasvuun ja sen tukemiseen, siten tsempaten lasta kokonaisvaltaisesti.

Näiden sanojen myötä jäin pohtimaan omaa toimintaani, mitkä asiat ovat toisten kannustamisen syntymiseen mahdollisesti vaikuttaneet?

Kannustaminen

Oivalsin, että siskoni tyttären harrastaessa aktiivisesti taitoluistelua, ihailin aina tutun luisteluperheen äitiä, joka kehui tyttöjä toistuvasti. Näin niiden positiivisten sanojen vaikutuksen tyttöihin, jotka olivat siinä iässä, jossa minäkuva vahvistuu mutta ympäristön, etenkin kisaympäristön paineet ja arviointi saattavat murtaa itseluottamusta ja minäkuvaa.

Halusin tulla yhtä kannustavaksi, yrittäen tarjota tukea ja onnistumisia jokaiselle, jonka kanssa tekisin töitä, joita valmentaisin tai jotka olisivat osa sosiaalista piiriäni. Ja näin olen pyrkinyt elämässäni toimimaan ja olen siinä onnistunutkin, sillä vuosien varrella olen saanut kiitosta siitä, miten tsemppaan ja kannustan, en vain osaa sitä toteuttaa itseeni, josta päästäänkin nyt otsikon jälkimmäiseen osaan. Itsekriittisyys voi olla parhaimmillaan eteenpäin työntävää ja itsensä kehittämiseen motivoivaa mutta pahimmillaan jatkuvaa itsensä soimaamista ja omien kykyjensäepäilemistä, joka on todella uuvuttavaa.

 

”Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin.”

Paras fani

Miksi en voi olla oman itseni paras fani, kannustaja ja onnistumisista iloitseva? Tai edes uskoa, jos joku toinen antaa minulle hyvää palautetta siitä, miten olen toiminut.

En usko itseeni ja siksi olenkin monesti sanonut, että tarvitsen ihmisen, jonka kautta peilaisin itseni ja näkisin sen hyvän, jota minussa on. Ongelma onkin kuitenkin siinä, että hyvät sanat eivät tavoita minua koska en usko niihin, mutta niinhän se on, ettei kukaan voi korjata sitä mitä olen vuosia omaan ajatusmaailmaani juurruttanut. Minun itseni pitää tehdä sen muuttamiseksi iso työ, sen työn olen onneksi jo aloittanut, josta seuraavaksi yksi esimerkki. Pari vuotta sitten kirjoitin joka päivä lapulle mistä olen kiitollinen tai missä olen mielestäni onnistunut, näiden positiivisten sanojen myötä halusin korostaa itselleni kaikkea sitä hyvää, jota tunsin tai asioita, joissa olin onnistunut.

Viime vuosi olikin sitten työkuvioiden myötä muutosten vuosi. Uuden asian äärellä oleminen oli varmasti helpompaa aiemman vuoden positiivisten asioiden tuoman itseluottamuksen kohentumisen jälkeen. Uusia toimintatapoja, ihmisiä ja tilanteita tuli paljon ja mietinkin silloin uutta työtä aloittaessa, ”kunpa tämä asia olisi pian minulle uusi rutiini”, pian tarkoitti kohdallani vuotta.

Toistot luovat rutiinin. Vuoden aikana itsekriittisyys nosti monesti päätänsä ja mietinkin useasti, että olen unelma-ammatissani mutta onko se kirjaimellisesti vain unelma, jota en taitojeni vuoksi koskaan tavoita? Tämän epävarmuuden tai ehkäpä juuri sen vuoksi koin uuden ympäristön sellaiseksi, jossa olin kuin taitoluistelukisojen kaltaisen tuomariston edessä, jokainen liikkeeni, ”pyllähdykseni” ja kaikki ulosantini arvioitiin. Harva sanoi, että jos tein jotain hyvin.

Sano kaikki hyvä ääneen

Monesti rakentavaa palautetta on helpompi antaa kuin kiitosta tai kehua, sen olen huomannut niin itsessäni kuin muissakin ja siksi olen ottanut yhdeksi motokseni; ”sano kaikki hyvä ääneen” joka toimikin pohjana toteuttamalleni idealle. Aloitin töissäni ”laitetaan hyvä kiertämään”- arvonnan, joka perjantai arvoin yhden työntekijän, jolle edellisen viikon arvottu tai minä ostin jonkin herkun. Näin saatiin kirjaimellisesti hyvä kiertämään ja samalla muistettiin työkaveria hauskalla tavalla.

Viime vuoden lopussa elämääni tuli yllättäen henkilö, joka tahattomasti toimi peilinäni, niin tiedän, sitähän olin aina toivonut! Hän näytti ja kertoi että minusta kyllä on unelmatyöhöni ja teen työni hyvin vaikka välillä tuntuisikin muulta. Kerrankin uskoin kuulemani kehut. Osaksi hänen rohkaisullaan ja kannustuksellaan itsekriittisyyteni hellitti hieman otettaan ja vahvistuin henkisesti.

Nyt kun pohdin mennyttä, niin ymmärrän että viime vuoden loppu valmisti minua tätä vuotta varten. Olen nyt saanut työssäni vastuuta sekä mahdollisuuden toimia jälleen ryhmän vetäjänä, tehdä sitä, missä rehellisesti sanottuna koen olevani hyvä. Haluni kannustaa muita on niin suuri, että uskallan sen vuoksi hypätä aina uudelleen uuteen tuntemattomaan ja asettamaan itseni alttiiksi pahimmalle vastustajalleni eli minulle itselleni. Onnistun kun toiset onnistuvat ja olen saanut olla osana hänen tai heidän onnistumistaan.

Muistetaan laittaa hyvä kiertämään sanoin tai teoin, sillä meistä jokainen ansaitsee kuulla aiheuttavansa hyvää, eikö?

Minkälaisia keinoja sinulla on itsesi tsemppaamiseksi?

-Heidi Maria

 

Vieraskynä -sarja on tekstejä jotka nousevat kirjoittajien arjesta. Jos haluat jakaa kirjoituksiasi ole yhteydessä Katjaan.