Jännitys

Katja Pasanen

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

 

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

 

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin ”haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat. Onnistumisen hetkiä!

jännitys

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Pro CoachK- palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Motivaatio

blogi

Joulukalenterissani oli puhetta motivaatiosta. Koska varsinkin näin uuden vuoden kynnyksellä tehdään lupauksia, on motivaatiotekijöidenkin tunnistaminen ja motivaatio itsessäänkin ajankohtaista.

Motivaatio ja rutiinit pitävät tekemisen käynnissä innostuksen jälkeen.

Motivaatio on se, mikä tekee toiminnan.

Miten yllä pidämme motivaatiota?

 

Missä kohtaa motivaatiosi hiipuu eli mitkä asiat laskevat motivaatiotasi?

Mikä sinua innostaa?

Mieti asioita, tekoja, tapoja… molempien kannalta, mitkä asiat heikentävät ja mitkä asiat lisäävät motivaatiotasi.

Millaisia tunteita niihin liittyy. Uskotko saavuttavasi tavoitteesi.

Tavoitteen saavuttamisesta, itseluottamuksesta ja arvoista on muissa kirjoituksissa, nyt palaamme vielä motivaatioon.

 

Mikä sinua motivoi eli miksi?

Motivaatio sana latinasta tarkoittaa liikettä.

Mikä siis sinua liikuttaa eteenpäin.

Miksi haluat pitää kiinni uuden vuoden lupauksestasi?

 

Kyky tehdä jotain rinnalle kuuluu motivaatio tehdä asiaa. Vaikka olisit kuinka taitava jossain asiassa, mutta sinulle ei ole motivaatiota tehdä sitä, niin näkyy se lopputuloksessa verrattuna siihen, että olet motivoitunut tekemään.

Motivaatio siis saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme ja käytöstämme.

 

Olemme nyt miettineet asioita miksi haluat saavuttaa tavoitteen, ja asioita jotka vaikuttavat motivaatioosi, hyvässä ja huonossa. Mietimme näitä koska arjessa meille kaikikke tulee kuitenkin erilaisia tapahtumia, houkutuksia, ajanhallinnallisia muutoksia ym., mitkä vaikuttavat motivaatioon. Siksi onkin tärkeää miettiä haasteita jo aiemmin, ja varautua niihin mahdollisimman hyvin.

Mitä paremmin tiedostat, ”Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi? Milloin? Mitä tapahtuu kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miksi se on tärkeää?” , sitä helpompi sinun on pitää kiinni itsellesi antamastasi lupauksesta haasteiden keskellä.

Motivaatioon vaikuttavia asioita on juuri asian tärkeys, todennäköisyys saavuttaa, itseluottamus/minä pystyvyys sekä tietysti tukevana ympäristö. Motivaatio kuitenkin lähtee sinusta.

Miten siis alun innostuksen jälkeen pidät motivaation?

Miten pidät yllä myönteistä tunnetta ”matkan” aikana?

Miten kampitat haasteet?

 

Kirjaa asiat muistiin, olet jo hyvällä matkalla tavoitettasi kohti, sekä miettinyt polun valmiimmaksi kuin moni muu.

 

Motivoitunutta matkaa!

blogi

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun joka lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Paras Sinä Joulukalenteri, ensimmäiset luukut

Paras Sinä Joulukalenterin tarkoitus antaa sinulle ideoita, oivalluksia, hyvää mieltä ja energiaa matkalla kohti joulua. Ihanaa on, että voit poimia matkaan mitä haluat ja tehdä kalenterista juuri sinun näköisen.

Katja-Pasanen

Paras Sinä Joulukalenteri on sinun näköinen.

Tässä blogissa avaan lyhyesti suuntaviivoja mitä olemme tehneet ja pääset liittymään mukaan kalenteriin tästä: Paras Sinä Joulukalenteri tilaa itsellesi tästä

Ensimmäisen luukun takaa aukesi ”Voi joulun elää joka päivä vaan ja parhaat vuotes tulet tuntemaan…” sävelin mietintää mikä tekee sinut onnelliseksi. Mitkä ovat ne asiat joilla jaksat ja nostaa hymyn huulillesi? Sen jälkeen toisen luukun takaa aukesi idea Paras Sinä joulukalenterista. Olen useamman vuoden tehnyt lapsilleni joulukalenteria, jossa joka päivä kerron heistä asian, jossa heitä ihailen, arvostan, rakastan pienen suklaan kera. Vuosien varrella heillä on jo kulhollinen positiivisia asioita. Paras Sinä Joulukalenterin tilaaja Tiina ideoi tästä oman version facebookkiin ja poimiaa 1-2 läheistä tai ystävää joille julkisesti tekee saman. Mahtavaa Tiina! 😀

Lisäksi toisessa luukussa mietimme kaikkia asioita joissa ”Olet hyvä”. Sunnuntaina oli vuorossa rentoutusharjoitus ja maanantaina lähdimme miettimään tavoitteen asettelua ja tavoitteita. Tiistaina, Itsenäisyyspäivän aattona, mietimme vahvuuksia ja muiden vahvuuksien bongailua. Itsenäisyyspäivänä mietimme Arvoja ja torstaina vuosirenkaita eli muistoja ja kokemuksiamme.

 

Liity mukaan ja tee joulukuun matkasta sinun näköinen,

Mahtavaa joulun odotusta, Katja

 

 

”Lupaa minulle, että tulet muistamaan, että olet paljon rohkeampi kuin uskot, vahvempi miltä näytät ja fiksumpi kuin luulet.” Nalle Puh (Milne)

Facebooktwitterlinkedin

Äänetön

Katja Pasanen blogi

”Kumpaa sinä pelkäät, melua vai rauhaa? Kumpaa sinä kaihdat, yksinäisyyttä vai laumaa? Puhu äänellä jonka kuulen.” laulaa Happoradio.  Olen aiemminkin kirjoittanut miten eri persoonallisuudet viestivät  eri tavoilla (linkki: Puhu äänellä jonka kuulen ) Välillä viesti ei mene perille kun tapamme viestiä on niin erilainen jonka jälkeen tulkitsemme asioita. Ja jos emme tiedosta tapaamme toimia, teemme päätelmiä ja reagoimme niihin.

Äänenkäytön valmentajana ja laulajana toimiva Sara Rouvinen kirjoitti eilen loistavan blogikirjoituksen ”Laula Tunnelukkosi auki”. Kirjoituksessa puhuttiin uskomuksista ja tunnelukoista ja maininta ”kun keho vapautuu, ääni saa uuden tason.”

Äänestä kuulee

”Äänestä kuulee” sanotaan, ja niinhän se usein onkin, pienet vivahteet innostuksesta jännitykseen usein kuuluvat äänessä. Kun tiedostat milloin ja missä tilanteissa voit vaikuttaa asioihin ja miten haluat toimia seuraavalla kerralla, muutos on mahdollinen. Kuten Sara mainitsee, esiintymistä voi harjoitella, kuten muitakin tilanteita. Toisille ahdistusta tai jännitystä tuo jo uudet tilanteet ihan arkisesti työyhteisössä. Tunne siis lukkosi. Tästä lisää toisessa kirjoituksessa.

Mutta mitä ovat uskomukset?

Wikipedia määrittelee, että uskomus on yleiskielessä uskoon, luuloon pohjautuva käsite.

Aiemmin olen kirjoittanut aiheesta blogissa otsikolla Tunne.

Voit siis itse miettiä mitkä asiat ovat niitä uskomuksia mitä haluat kantaa mukana ja mitkä haluat muuttaa. Mitä tarinoita haluat kirjoittaa tulevaisuuteen.

 

Kahdeksan kohtaa, kysymyksiä ja oivalluksia, tunnistaa ja muuttaa uskomuksiasi:

  1. Mieti hetkiä tai tilanteita joissa tunne on epämiellyttävä tai epävarma.

Mieti yhtä tilannetta kerrallaan. Missä tunne tuntuu? Miltä tuntuu? Mitä ajatuksia päässäsi pyörii tunteen aikana? Mihin olet keskittynyt tässä tunnetilassa? Mitä on pahinta mitä tilanteessa voi tapahtua?

  1. Mieti hetkiä tai tilanteita joissa tunne on hyvä tai on itsevarma olo.

Mieti yhtä tilannetta kerrallaan. Missä tunne tuntuu? Miltä tuntuu? Mitä ajatuksia päässäsi pyörii tunteen aikana? Mihin olet keskittynyt tässä tunne tilassa? Mitä on parasta mitä tilanteessa voi tapahtua?

Saattaa olla, että jo kohdat yksi ja kaksi auttavat sinua oivaltamaan jotain, riippuen asiasta ja tunnetilasta.

  1. Pidä kohdan kaksi tunnetila, kuvaile sanoin tai lausein miltä sinusta tuntuu, kirjaa ne ylös.

Kaiken muutoksen avain on itseluottamus ja itsetuntemus. Mitä paremmin opimme tunnistamaan tapamme toimia, sitä paremmin pystymme muuttamaan ja hallitsemaan ei toivottuja tunnetiloja sekä vahvistamaan toivottuja.

  1. Jos kohdan yksi tapahtumat sujuisivat niin kuin haluisit, miten ne menisivät?

Urheilijat käyttävät paljon sisäistä puhetta ja mielikuvaharjoitteita valmistautuessaan tapahtumiin. Anrea Agassi kertoo, että alkoi jo aamulla suihkussa kertomaan mielettömiä tarinoita uudestaan ja uudestaan. Millaista tarinaa siis sinä haluat kertoa? Milloin tarinassa nousee esiin sinun sisäinen kampittaja, kuten Christina Forssell kutsuu negaatiivista sisäistä puhetta kirjassaan.  Miten taklaat ”sisäisen kampittajan” ?

  1. Valitse yksi uskomus jota haluat muuttaa.

”Otetaan esimerkiksi jännitys puhua työyhteisön aamupalavereissa”. Jännitys kuuluu äänessä, kainalot hikoaa, sanat takeltelee. ”Ei minulla kuitenkaan mitään järkevää ehdotusta.” ”Muut näkee kuinka hikoilen.” ”Naama on ihan punainen.” jne. Voit mennä seisomaan ihan huoneen keskelle ja miettiä miten tunnet tilanteen. Sitten astutkin uuteen kohtaan ja katso tilannetta jonkun hyvän työkaverisi kautta. Mitä hän näkee? Onko sinulla ideoita? Millainen työkaveri olet? ”Mollaisiko” hän sinua? Mitä hän sanoisi sinulle, jos kuulisi puheesi? Sitten siirry toiseen kohtaan ja katsomaan samaa tilannetta esimiehesi silmin. Kysy samat kysymykset ja mieti olisiko hän palkannut sinua, jos et osaisi mitään. Mitä hän sanoisi sinulle? Kolmas kohta on jonkun läheisesi silmin. Mitä hän ajattelee sinusta, osaamisestasi ym. ja mitä hän sanoisi?

Löydätkö eri näkökulmat? Ruotsin ja Suomen välillä on Itämeri, mutta kenen silmin se on Itämeri?

  1. Pysähdy

Pysähdy hetkeksi ja hae kohdan kaksi ja kolme tunnetila ja sanat. Tunne tunne. Mieti nyt tilannetta uudestaan kuten Agassi aiemmin ja mieti meneväsi tällä tunteella kyseiseen tilanteeseen. Voitko tehdä tunnetilan siirtoa uudestaan ja uudestaan. Miten hengität? Mitä tunnet? Miten toimit?

7. Uskomus

Uskomus, ”olen sellainen jännittäjä”, kun puhun kokouksissa, muuttuukin pikkuhiljaa toiseksi. Sama on uskomuksesta riippumatta, minä en osaa, en pysty, olen liian vanha, muuttuu uudeksi uskomukseksi.

Jos haluat oppia kieliä, mutta olet mielestäsi ”liian vanha oppimaan” niin riippumatta iästäsi niin kahden vuoden päästä olet kaksi vuotta vanhempi. Voit alkaa opiskelemaan nyt esimerkiksi 30 min/päivä ja kahden vuoden päästä olet varmasti parempi kuin nyt. Mutta siinä mennäänkin jo tavoitteen asetteluun josta erikseen toisella kertaa.

  1. Usko itseesi ja kirjoita oma tarinasi,

Usko itseesi ja kirjoita oma tarinasi, sellaiseksi kuin haluat. Ei ole oikeaa tai väärää, pääasia, että sinä kirjoitat tarinaasi eikä uskomuksesi.

Törmäsin keväällä sattumalta Mariskan lauluun Itserakkausjuttuu jossa ihan mielettömät sanat jotka toivottavasti otat mukaan arkeesi.

”Olen vihdoinkin käsittänyt sen

 Mä oon fiksu ja kivannäköinen

Kaiken hyvän todellakin ansaitsen

 Mitä tielleni sattuu

Helppo muista on kyllä välittää

Mut itteänikin mun täytyy silittää

Lupaan täst edes aina yrittää….”

 

Uskomatonta viikkoa,

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja toimii mentaalivalmentajana.Lajivalmennuksen lisäksi mentorina henkisen valmennuksen osalta eri lajeissa jääkiekosta uintiin ja koripalloon sekä henkilökohtaisesti eri tasoisten urheilijoiden kanssa. Kehittäjä valmentajan Parasta Esille Sinusta- palvelulle http://www.procoachk.com/

 

Facebooktwitterlinkedin

Tunne

Katja Pasanen blogi

Julkaistu 6.4.2016 LinkedIn

Jaana Hautala kirjoitti blogissaan uskomuksista ja siitä, että pystymme itse vaikuttamaan mitkä uskomukset haluamme pitää mukana. http://oivaltamaan.fi/muutos-vaikeaa-onko/

Intouduin blogin luettuani miettimään asiaa vielä ja valitsin kuvan ajatellen,että heinät ovat hieman kuin uskomukset mielessä. Ne ”suodattavat” aikasempien kokemusten kautta tunteitamme ja mietteitämme, luovat ennakkotunnetta tapahtumiin.

Jäin itse miettimään myös itseluottamusta ja itsetuntemusta. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan miten toimit tietyissä tilanteissa ja mitkä asiat aiheuttavat minkälaisia tunteita. Jos esiintyminen on epämieluisaa ja tilanne jännittää niin tunne saattaa olla kaikkea pelosta kipeään oloon. Taustalla saattaa olla uskomus tai muistikuva pieleen menneessä esityksestä joskus vuosia taaksepäin.

Kun tilanteen tiedostaa, harjoittaa itsensä pois niin tilanteesta saattaa tulla siedettävä tai neutraali tai ehkä jopa miellyttävä.

Mikä tilanne sinulla aiheuttaa epämiellyttävän tunteen? Mistä se johtuu? Miltä se tuntuu? Mitä keinoja sinulla on hoitaa tilanne?

Mieti tilannetta jossa olet itsevarma. Osaat asian vaikka miten päin. Miten menet sellaiseen tilanteeseen? Mitä tunnet? Miten suoriudut? Kun kuvittelet tilannetta vaikuttaako se tämän hetkiseen tunteeseesi? Todennäköisesti kyllä.

Tämän tyylisillä tunnetila harjoitteilla pystyt lähtemään muuttamaan negatiiviselta tuntuvaa tilannetta neutraalimmaksi. Ensin kuvitella epämiellyttävä tilanne ja tunne. Sitten kuvitella miten haluisi siellä toimia ja tuntea. Siirtää mukavaa tunnetta epämiellyttävältä tuntuvan tilanteen mielikuvaan. Lisää mielikuvaharjoitteista toisessa kirjoituksessa.

Mutta palaan vielä taaksepäin uskomuksiin, luomme ympärillemme uskomuksia tiedostamatta matkan varrella, itsellemme ja muille. Mietikin siis mitä uskomuksia haluat jakaa läheisillesi. Koulun käyntiin ”Meillä on huono kielipää” vai ”Hienoa, että olet innoissasi kieliopista. Minä voin auttaa sinua ja kerrata samalla itse”.

Itse olen miettinyt urheilumaailman uskomuksia ”oikeaan jalkaan ensin luistin” jne vaikutuksia tai onko niillä millaisia vaikutuksia. Tai kysymyksiä joita saatamme huomaamatta esittää kuten  ”Onko se sinun onnen Apina?” Tuleeko onni apinasta vai itsestä, samoin kuin taito tehdä jokin asia.

Lapsen uhmassa ”Mikä sinua pelottaa?” ”Mikä sinua suututtaa?” Jos lapsi etsii rajoja niin annatko hänelle valmiin tunteen vai tilaa kertoa hänen tunteestaan.

Nämä vain ajatuksia, mutta jos pysähdyt miettimään niin ainakin pystyt itse päättelemään mikä vaikuttaa mihinkin vai vaikuttaako mikään mihinkään eli muutatko toimintaasi vai et. Ei ole jälleenkään oikeaa tai väärää.

Mieti siis mitä tapoja ja tunteita haluat säilyttää ? Millaisia uskomuksia luoda ympärillesi? Mistä haluat luopua?

Aurinkoista kevätpäivää Sinulle!

Kirjoittaja Ammattivalmentaja. Toimii mentaalivalmentajana ja valmentaja mentorina henkisen valmennuksen osalta eri lajeissa jääkiekosta uintiin ja koripalloon sekä henkilökohtaisesti eri tasoisten urheilijoiden kanssa.

Yksi kolmesta osaajasta Voittajan Portaat- valmennuskonseptissa ja mukana Parasta Esille Sinusta – Valmentajille suunnatussa palvelussa.

http://www.procoachk.com/Facebooktwitterlinkedin

Puhu äänellä jonka kuulen

blogi katja pasanen

Julkaistu LinkedIn 6.9.2016

Muistatko kun lapsena leikittiin rikkinäistä puhelinta?

Kuinka paljon sana muuttui matkalla kulkiessaan jonon päähän. Joskus arki tuntuu rikkinäiseltä puhelimelta. Viesti saapuu perille erilaisena kuin se on tarkoitettu.Tai toinen ymmärtää asian aivan eri tavalla kuin sinä olit sen tarkoittanut.

Meitä viestijöitä ja vastaanottajia on erilaisia. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois sinusta (jotta voi keskittyä) saatat sinä miettiä loukkaantuneena miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta mitä kerrot.

Toisaalta taas joku saattaa naputtaa kynää samalla kuin puhut tai räplätä paperinreunaa, hän keskittyy sillä tavalla. Saattaa olla, että jos hän ei räpläisi, hän ei kuulisi.

Tiedätkö itse, millainen viestijä olet? Milloin olet läsnä ja milloin fokuksesi karkaa? ”Puhu äänellä jonka kuulen.”  Mieti siis millainen viestijä olet. Entä työtoverisi? Perheesi?

Yksi karkea, mutta suuntaa antava tapa on kuunnella miten toinen viestii, esimerkiksi mitä sanoja hän käyttää.

  • Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
  • Tuntuu siltä, että idea toimii.”
  • Näyttää siltä, että idea toimii.”

Ensimmäinen vuorovaikuttaa kuulemalla, toinen tekemällä/kokemalla ja kolmas näkevällä. Aika karkea linjanveto, mutta suuntaa antava. Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa millä nopeudella puhut.

Varsinkin työyhteisöissä on jo totuttu käyttämään erilaisia testejä ja mittareita joilla kartoitetaan viestijätyylit työpaikalla. Tarkoituksena hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä eli käyttäytymis- /vuorovaikutustyyli tarkoittaa sellaista tapaa toimia joka vie meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa.  Auttaa sinua hahmottamaan toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Tämä on juuri se näkökulma miksi lähdin tekemään valmentajille työkalua eli seuraavaa steppiä tästä. Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, niin pystyt vaikuttamaan viestiisi. Motivoida ja Innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.

Avatkaa sanoja ja viestintätyylejänne. Miettikää lauseita ja sanoja joita käytätte paljon. Voi olla, että seuraavalla kerralla Puhut Äänellä jonka Kuulen.

Myöhemmin kirjoituksissani palaan aiheeseen miten puhut itsellesi, miten saat itsestäsi enemmän irti. Millaisia sanoja ja lauseita voit käyttää eli miten viestit itsesi kanssa.

 

Kirjoittaja on Ammattivalmentaja joka tehnyt töitä urheilumaailmassa toista vuosikymmentä. Kysy lisää henkisestä valmennuksesta joukkueellesi tai työyhteisöösi:

katja@procoachk.com ja tutustu hieman muutoksen alla oleviin sivuihin:

katjapasanen.fi ja http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Ajatonta ja odotusta

Joskus ainoa mitä voi tehdä on odottaa.

Riippuen mitä odottaa niin tunteet odottamisen ympärillä saattaa vaihdella kauhusta, onneen tai pelkoon.

Silloin aika tuntuu pitkältä, kuten sanontakin kuuluu.

Olen keväällä miettinyt paljon odottamista ja kuvan kirjoitus kuvaa yhtä odotusta. Tilannetta jossa olen enemmän kauhuissani, odottaessani tietoa lapseni voinnista.

Waiting, Time

Aika

Mutta miten me näemme ajan arjessa?

Viikonloppuna ollessani kurssilla määrittelimme omia aika käsityksiä ja vertasimme niitä toistemme ajatuksiin. Siinä missä toiselle Pian– sana tarkoittaa joitakin minuutteja niin toiselle se tarkoitti useita tunteja tai ”niin pian kuin mahdollista”  oli tunnista kahteen päivään. Kuinka paljon avaamattomat määritelmät aiheuttavat turhaa ristiriitaa kotona tai työyhteisössä kun odotukset ja teot eivät kohtaa vain siksi, että määrittelemme käsitteen eri tavalla.

Kokeile tehdä tiimissäsi tai kotona seuraava harjoite ensin yksin ja sitten jakakaa määritelmänne. Kuinka pitkä aika minuuteissa/tunneissa/päivissä on seuraavat sanat:    Pian, Jonkin ajan päästä, Kohta, Heti, Niin pian kuin mahdollista, Nopeasti

Entä eroaako oma ajatuksesi ajasta eri rooleissa. Onko ”heti” eri töissä kuin kotona?

Millainen muutenkin  aika käsityksesi on? Sulje silmäsi ja mieti missä sijaitsee menneisyytesi ja tulevaisuutesi. Jos menneisyytesi ahdistaa aivan niskassa ja tulevaisuutesi kaukana niin halutessasi niitäkin pystyy muuttamaan niin, etteivät ne määritä nykyisyyttäsi.

Itselläni arki on täynnä paljon kaikkea, mutta parisuhdetta esimerkiksi ihan sanoittaessanikaan ” en ehdi nyt miettiä”. Miettiessäni harjoitteessa aika käsitystäni ja aikajanaani, konkreettisesti koin, että aika juoksee ohi ja olin aikajanallani yksin koska ”muut varastavat aikaani” tai ”aika valuu hukkaan”. Aika tylyn kuuloista ja eikä ihme, että on hieman kiireen tunne. Mutta se on tunne. Tunnetta voi muuttaa. Käsitystäni aikaan voin muuttaa. Viikonloppuna juuri puhuimme taas, että ajanhallinta on mielenhallintaa ja kuten Pirkka-Pekka Petelius aamutv:n haastattelussa keväällä totesi; ”Kiire ja paljon tekemistä on eri asia”.

Meillä voi olla paljon asioita, mutta meillä ei tarvitse olla kiire.

Ihania hetkiä ja hallittua aikaa arkeen,

Katja

 

Ajatonta.

Tavatonta.

Mihin on matka?

Missä on aika?

Edessä, takana, sivulla…

Ahdistaa vai antaa tilaa?

Mielessä ei ole mitään vikaa

Vedä henkeä

Puhalla ulos

Siinä juuri oikea tulos

Ajatonta

Mielelle tilaa

Nyt on hyvä jatkaa

Ajatonta matkaa

Paljon ei ole kiire

Mielen viive

Pysähdy ja hengitä

Nyt on hyvä jatkaa,

Ajatonta matkaa.

Facebooktwitterlinkedin

Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?

Kirjoitus julkaistu Pääkallo.fi 01.03.2017

Ensimmäisessä blogikirjoituksessani puhuin itseluottamuksesta ja toisessa tunteista, tunnetiloista joita liitämme tapahtumiin. Tunnetilojen vaikutuksesta toimintaan ja positiivisten tunnetilojen vahvistamisesta. Tunnetilojen vaikutuksesta kehonkieleen ja kehonkielen vaikutuksesta viestiin.

Tänään siirrymme tavoitteen asettamiseen ja saavuttamiseen. Urheilussa tavoitteellisuus on läsnä koko ajan, mutta varsinkin nyt uuden vuoden lupausten seurauksena, tavoitteellisuus on läsnä myös arjessa.

Kirjoitin sosiaalisen mediaan uudenvuoden toivotukseksi lauseen: ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?” Se on lainaus elokuvasta Uudenvuodenilta.

Mitä tekisit? Pysähdy miettimään. Pysähtyminen on alku matkalle lähteä tavoitetta kohti.

Mikä on siis sinun tavoitteesi?

Kaikki lähtee siitä, että pysähdyt miettimään millainen nyt olet, eli mikä on lähtötilanteesi ja mihin olet menossa. Tätä kutsutaan tavoitteen asettamiseksi.

Kuvittele millainen olet sitten kun olet saavuttanut tavoitteen. Futuristin tavoin ohjaan usein katsomaan tavoitetta saavutetusta näkökulmasta eli katsomaan saavutetusta mielikuvasta kohti nykyhetkeä. Jos tavoite siis on olla tietynlainen pelaaja kahden vuoden päästä esimerkiksi ”johtavana pelaajana”, niin millainen pelaaja olet silloin? Miten toimit kentällä ja kentän ulkopuolella?

Siitä lähdetään kulkemaan tavoitepolun alkua, mitä teet tavoitteen eteen tänään? Ensiksi tarvitaan keinot. Yksi tai kaksi asiaa johon keskityt. Pienillä askelilla alatkin kulkea suoraviivaisesti kohti tavoitetta. Sinun ei tarvitse olla valmis kerralla, joten nauti matkasta.

Esimerkki jota käytän usein, on myös se yksi urheilijoiden useimmiten sanottu tavoite: parantaa vetoa. Sitten kysyn ilmeisen jatkokysymyksen: ”Mitä teet asian eteen?”.

Usein vastaus on, vetelen aina kun on aikaa.

Jälleen kysyn seuraavan jatkokysymyksen: ”Kuinka usein aikaa löytyy?” Usein vastaus kuuluu: ”Välillä ennen treenejä ja sitten aina välillä kotona. Nyt on ollut kiirettä, mutta kesällä vetelin enemmän”.

Sitten autan selkeyttämään tavoitetta. ”Onko 15 minuuttia paljon vai vähän aikaa?” Useat vastaavat vähän. Käyttämällä arjessa johonkin 15 minuuttia jää silti aikaa olla sohvalla, nähdä kavereita ja niin edelleen.

Montako hyvää vetoa vedät 15 minuutissa? Vastaukset vaihtelevat viidestäkymmenestä reiluun sataan, riippuen vastaajasta. Otetaan tähän esimerkiksi siis vaikkapa 50 vetoa. Jos käytät neljä kertaa viikossa 15 minuuttia vetoihin, niin voit vielä jättää kolme päivää viikkoon jolloin et vetele omatoimisesti.

Montako vetoa silloin vedät viikossa? 200. Hyvä, eli kuukaudessa? 800.

Jos kausi kestää noin 10 kuukautta, niin montako kauden aikana? 8000 vetoa. Mitä luulet, näkyykö tällä 4X15min/vko harjoitusrytmillä tuloksia pitkällä tähtäimellä? Varmasti, näkyy jo muutaman kuukauden jälkeen.

Arjen pienet asiat ratkaisevat

Jack Canfield suosittelee, että ihminen ottaisi yhden uuden tavan mukaan arkeen kolmen kuukauden välein, jolloin ehtii sisäistää sen eli se tarkoittaa neljää uutta tapaa vuodessa. Kolmen vuoden jälkeen sinulla on jo kaksitoista uutta tapaa toimia, jotka olet tietoisesti valinnut.

Tavoitteen asettelun malli toimii riippumatta siitä oletko pelaaja, valmentaja tai haluatko vaan muuten vain muuttaa omia tapojasi.

Pysähdy siis ja mieti miksi haluat mennä mihin olet menossa. Millainen tunne sinulle tulee, kun mietit tilannetta kun olet saavuttanut tavoitettasi. Motivaatiotekijät, sinun syysi ja tunne auttavat sinua matkassa.

Kirjasta ”Become a Better You” löytyy ote jonka ystäväni laittoi minulle eräänä aamuna.

”The people we surround ourselves with either raise or lower our standars. They either help us to become the-best-version-of-ourselves or encourage us to become lesser versions of ourselves. We become like our friends. No man becomes great on his own. No woman becomes great on her own. The people around them help to make them great.”

Lyhyesti ja hyvin vapaasti käännettynä siten, miten itse näen asian ”tule paremmaksi sinuksi”. Ympäristösi ja ympärillä olevat ihmiset voivat auttaa sinua kasvamaan paremmaksi. Millaisella arjella ympäröit itsesi? Tarvitsemme muita kasvaaksemme ja he auttavat meitä tulemaan loistaviksi ja me autamme muita heidän matkallaan. Yhdessä olemme enemmän.

Tässä palaammekin hieman ensimmäiseen kirjoitukseen, toisten itseluottamuksen vahvistaminen ja siten tapaan toimia. Millaisen ympäristön sinä luot ympärillesi?

Kenet sinä haluat auttaa paremmaksi? Kenen seurassa tunnet itsesi kasvavan? Kuka voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi ja ketä sinä voit auttaa? Haluatko itsellesi työkaluja arkeen, mikä toimii karttana kohti tavoitettasi ja antaa portaita kiivetä ylöspäin pienin askelin?


Kuvituskuva: Pixabay.com

Eli takaisin tavoitteeseen. Kartta kohti tavoitetta. Sanotaan, että kartta ei ole maasto. Se on totta. Laittaessasi navigointilaitteeseen määränpäähän se tarjoaa yleensä useamman reittivaihtoehdon, joista valita. Kun lähdet liikkeelle matkalla saattaa tulla tietyö tai muu este joka hidastaa tai muuttaa matkaa, ja johon joudut reagoimaan. Niihin asioihin et voi vaikuttaa, mutta tapaasi reagoida muutokseen voit. Samalla tavalla kuin tietyön ilmaantuessa todennäköisesti et sano ”hitsi, tämä ei onnistukkaan, lähden takaisin”, vaan odotat etenemistä tai etsit vaihtoehtoisen reitin. Uskot kuitenkin pääseväsi perille.

Samalla tavalla sinun täytyy uskoa ja kulkea omaa tavoitettasi kohti. Uskominen on valinta. Jos päätät ettet saavuta tavoitetta tai se on vaikea tai päätät, että kuljet sitä kohti ja teet töitä se eteen, molemmat päätelmät ovat yhtä oikeita. Pääasia, että itse tiedostat mitä päätät ja teet. Tietyö saattoi hidastaa matkaa, mutta tuskin esti sitä kokonaan. Jos käännyt ympäri ja palaat kotiin, päätökselläsi päätit jättää matkan väliin. Siitä on kyse. Pääasia siis, että tiedostat mitä päätät.

Tavoitteen asettelu on kuin kirveen teroitus. Sinun pitää muistaa välillä pysähtyä. Tehdä pieniä asioita hyvin tavoitteen ympärillä jotta voit saavuttaa tavoitteesi. Puunhakkaajan tarina luettavissa tästä.

Kuunnella myös miten puhut itsellesi matkalla. Joku saattaa sanoa, että on liian vanha. Riippumatta oletko 20-, 30-, 40-, 50- vai 60-vuotias tai jotain muuta, niin aika kulkee eteenpäin. Jos sinulla on joku tavoite, esimerkiksi oppia uusi taito, kuten kielten opiskelu tai liikunnallinen sellainen taito. Aloitat sen opiskelun tai et, kahden vuoden päästä olet kaksi vuotta vanhempi. Jos aloitat kielen opiskelun nyt, olet kahden vuoden päästä kaksi vuotta vanhempi ja oppinut uuden kielen. Tai sitten olet kaksi vuotta vanhempi ja mietit, että olisi kiva oppia uusi kieli. Valinta on sinun.

Mahtavia tietoisia hetkiä arjessa. ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?”

Mukavia lukuhetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja, joka erikoistunut henkiseen valmennukseen. Työskennellyt eri lajeissa pääsarjatasolla ja junioreissa, joukkueiden, valmentajien sekä urheilijoiden kanssa ulkomaalaisesta kultakypärästä junioriurheilijaan. Twitter & IG: @pasanenkatja youtube: katja pasanen

Alkuperäinen kirjoitus luettavissa:

Blogi: Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?

Katja Pasasen aiemmat kirjoitukset Pääkallossa:

Blogi: Apina selässä vai selästä – henkinen vahvuus kentällä ja sen laidalla

Blogi: Tunteet pelissäFacebooktwitterlinkedin

Sitkeä puunhakkaaja

tavoite - asenne - nauti

Olipa kerran puunhakkaaja, joka ilmaantui tekemään töitä savotalle. Palkka oli hyvä ja työolosuhteet vielä paremmat, joten puunhakkaaja ajatteli saaneensa hyvän työpaikan.

   Ensimmäisenä päivänä hän meni esittäytymään työnjohtajalle, joka antoi hänelle kirveen ja osoitti hänelle alueen metsästä.

   Mies meni innokkaana kaatamaan puita.

Yhden ainoan päivän aikana hän kaatoi kahdeksantoista puuta.

  • Onnittelen, sanoi työnjohtaja. – Jatka samaan malliin.

   Työnjohtajan sanojen innoittamana puunhakkaaja päätti parantaa suoritustaan seuraavana päivänä. Niinpä sinä iltana hän meni nukkumaan hyvin varhain.

   Seuraavana aamuna hän heräsi kaikkia muita aikaisemmin ja meni metsään.

   Mutta vaikka hän teki töitä kaikella päättäväisyydellään, hän ei onnistunut kaatamaan viittätoista puuta enempää.

  • Olen varmaankin väsynyt, hän ajatteli. Ja päätti käydä nukkumaan auringon laskiessa.

   Kun hän heräsi aamun sarastaessa, hän oli päättänyt rikkoa kahdeksantoista puun ennätyksensä. Sinä päivänä hän onnistui kuitenkin kaatamaan vain puolet eli yhdeksän puuta.

   Seuraavana päivänä hän kaatoi seitsemän puuta, sitten viisi ja viimeisenä päivänä koko ilta kului siihen, että hän yritti kaataa päivän toisen puun.

   Puunhakkaaja oli huolissaan, mitä työnjohtaja sanoisi. Hän kertoi työnjohtajalle mitä oli tapahtunut ja vannoi ja vannoi, että oli ponnistellut pyötymiseen saakka.

   Työnjohtaja kysyi häneltä: ”Milloin viimeksi teroitit kirveesi?”

  • Teroitin? Ei minulla ole ollut aikaa teroittaa kirvestäni: minulla on ollut liian kiire kaataa puita.

 Jorge Bucay kirjasta; Kuuntele tämä tarinaFacebooktwitterlinkedin

Norsun tarina

Henkinen Vahvuus

Käytän paljon tarinoita valmentamisessa ja tässä paljon käytetty Norsun tarina.

Kertomus Rohkeudesta yrittää uudestaan vaikka joskus epäonnistunut. Tarinan Jorge Bucayn kirjasta ja liitettynä paljon koulutusmateriaaleihini sekä eri kirjoituksiani.

Olen tekemässä e-kirjaa itseluottamuksesta ja henkisten vahvuuksien vahvistamisesta, liity sähköposti/uutiskirjelistalle niin saat siitä tietoa ensimmäisten joukossa, linkki: Uutiskirjeen tilaus .

Norsun tarina

 Kun olin pieni, oli ihastunut sirkukseen. Kaikkein eniten pidin sirkuseläimistä. Erityisesti huomioni kiinnittyi norsuun, ja myöhemmin sain tietää, että se oli muidenkin lasten suosikkieläin. Esityksen aikana valtavan kokoinen eläin oli epätavallisen painava, kookas ja voimakas… esityksen jälkeen ja myös ennen areenalle tuloa se oli kuitenkin kiinnitetty pieneen maahan työnnettyyn keppiin, joka oli ketjulla kiinni norsun jalassa.

Keppi oli kuitenkin vain pienen pieni puupala, joka oli upotettu muutaman senttimetrin syvyyteen maahan. Ja vaikka ketju olikin paksu ja luja, minusta oli itsestään selvää, että jos eläimellä kerran oli riittävästi voimaa irrottaa puu juuriltaan, sen olisi myös helppo vapautua ketjusta ja paeta.

Asia oli arvoituksellinen.

Mikä pakottaa norsun paikalleen?

Miksi se ei pakene?

Kun olin viisi –tai kuusivuotias, luotin vielä siihen, että aikuiset tietävät kaiken. Niinpä kysyin norsun arvoitusta opettajalta, vanhemmiltani, sedältäni. Joku heistä selitti minulle, että norsu ei paennut koska se oli kesytetty.

Silloin esitin ilmeisen jatkokysymyksen: ”Jos se kerran on kesytetty, miksi se sitten on kahlittu paikalleen?”

En muista saaneeni mitään johdonmukaista vastausta. Aika kului, ja unohdin norsun ja ketjun arvoituksen. Se tuli mieleeni vain silloin kun tapasin muita jotka olivat joskus pohtineet samaa asiaa.

Muutama vuosi sitten minulle selvisi, että onnekseni joku oli riittävän viisas löytääkseen vastauksen.

 

Sirkusnorsu ei karkaa, koska se on ollut kiinnitettynä samanlaiseen keppiin siitä lähtien kun se oli hyvin, hyvin pieni.

Suljin silmäni ja kuvittelin puolustuskyvyttömän vastasyntyneen norsun keppiin kiinnitettynä. Olin varma, että pieni norsu veti ,kiskoi ja hikoili yrittäen päästä vapaaksi. Koska se ei ollut vielä voimakas, se ei onnistunut. Keppi oli sille liian kova vastus.

Kuvittelenmiten se nukahti uupuneena ja miten seuraavana päivänä jatkoi yrittämistä, ja seuraavana, ja seuraavana…..

Kunnes eräänä päivänä, eräänä elämänsä kammottavana päivänä, eläin hyväksyi voimattomuutensa ja alistui kohtaloonsa.

Sirkuksessa näkemämme valtavan kokoinen ja voimakas norsu ei pakene, koska se raukka luulee, ettei pysty.

Voimattomuus, jota se tunsi vähän syntymänsä jälkeen, on kaivertunut sen muistiin.

Ja pahinta on, ettei se ole koskaan yrittänyt kyseenalaistaa muistoaan toden teolla.

Koskaan, koskaan se ei ole kokeillut voimiaan uudelleen….

 

 

Jorge Bucayn; Kuuntele tämä tarinaFacebooktwitterlinkedin