”Läsnä, ajattelematta tulosta.”

Katja Pasanen

Ajattelu vs Rentous

Tiger Woods on joskus todennut, että hän on oppinut unohtamaan huonon lyönnin. Keskittynyt seuraavaan, koska ei voi vaikuttaa enää menneeseen vaan ainoa mihin voi, on se seuraava lyönti.

blogi-katja -pasanen

Suoritusvarmuudesta puhuimme jo aiemmin ja tunteesta muutenkin olen kirjoittanut useaan kertaan.  Tiger Woodsin kertomuksessa on paljon urheilijan tarvitsemia taitoja tunteensäätelystä, tietoisuustaitoihin, keskittymiseen ja läsnäoloon. Myös luottamus siihen, että osaan tämän vaikka yksi lyönti epäonnistuisikin. Kaikkia noita taitoja voi kehittää.

Phil Jackson, korisvalmentaja on kuvannut keskittymistä kentällä siihen, ettei ajattele.

Ja tämä sama asia on helppo todeta lajista tai tasosta riippumatta. Seurasin lapseni joukkueen harjoitusta eräänä iltana heidän pelatessa ”höntsäpeliä” ja vieressä oleva, erään pelaajan äiti totesi osuvasti: ”Kunpa pojat osaisivat olla sarjapelissä samalla tavalla läsnä, ajattelematta tulosta.” Niin totta.

Pelissä juuri suoritustunne saattaa vaihtua rentoudesta ”haluun onnistua” jolloin tunne muuttuu ja siten suoritus. Ajattelu astuu kehiin. Jos vielä taustalla epävarmuuden, aiemman epäonnistumisen tunne tai suorittamisen paine niin osaaminen selkärangassa vaihtuu suorittamiseen.

 Ilo

Urheilijalle, verraten äskeistä ”höntsäpelin” tilannetta. Mieti tilanteita kun olet ”vain tehnyt” lajiasi, omalla ajalla tai muuten paineettomassa tilanteessa eli pelannut kavereiden kanssa tai harjoituksissa. Se on tuntunut kivalta eikä ole tarvinnut miettiä mitä teet seuraavaksi. Asiat vain tapahtuvat. Tiedät mitä teet. Virhe ei haittaa vaan nautit lajistasi.

Muista tämä tunne. Mistä se syntyy ja miltä sinusta tuntuu tuollaisella hetkellä? Miten kuvailisit sitä. Voitko siirtää tämän tunteen muihin suorituksiin?

Valmentajalle tai vanhemmalle, miten annamme toimintaympäristön jossa erilaiset tunteet ja suoritukset ovat sallittuja ja mitkä tekemisessämme aiheuttavat paineen tunteen. Mistä lapselle ja nuorelle syntyy tunne ettei epäonnistuminen ole sallittua. Voimmeko helpottaa tunnetta omalla toiminnallamme?

Koska paineet ja odotukset ovat joskus kovat. Niiden tuomat tunnetilat ovat voimakkaita, niin välillä urheilija tarvitsee erilaisia työkaluja ja harjoitteita alkuun jotta saa halutun tunteen suorituksiinsa. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi ankkurit, mielikuvaharjoitteet, läsnäolo- ja keskittymisharjoitteet tai luoda suorituksen ympärille suoritusvarmuutta tukevia rutiineja.  Mutta mikä ehkä tärkein tietää, asiaan voi vaikuttaa. Tietää, että tunteeseen voi vaikuttaa. Joskus tiedostaminen jo auttaa. Ja muistaa miksi rakastaa lajiaan, mikä siinä tuottaa iloa.

Samoin keskittymistä voi harjoitella. Ohessa yksi keskittymistä auttava harjoitus.

Harjoitus:

Ota hyvä ja rauhallinen asento.

Sulje silmät ja keskity hetki hengitykseen. Jos ajatuksesi meinaavat lähteä harhailemaan, käännä ajatus päättäväisesti, mutta lempeästi takaisin hengitykseen.

Keskity kuuntelemaan mitä ääniä kuulet. Kuuntele hetki ääniä rauhassa.

Kuunneltuasi ääniä käännät seuraavaksi koko keskittymisen siihen miltä sinusta tuntuu.  

Miltä kehossasi tuntuu, miltä hengittämisesi tuntuu. Jalkasi, kätesi… miltä kehosi tuntuu alustaa vasten.

Viimeiseksi avaat silmäsi ja katselet ympärillesi. Mitä näet? Millaisia värit ovat? Näetkö jotain uutta? Katsele rauhassa.

Pysähdy miettimään harjoituksen jälkeen miltä olosi tuntuu.

Ihanaa hetkiä arjessa,

muista mihin et voi ja mihin voit vaikuttaa,

nauti matkasta!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedin

”Huomenna on uusi pitkä päivä, sanoi äiti. – Aivan jokaisen oma, alusta loppuun. Se on hauska ajatus.”

Katja Pasanen

”Koti on ystäviä ei tavaroita.”

Muumit

Vaikka tälläkin hetkellä urheilijoitani, joiden kanssa työskentelen, on yli kymmenestä eri lajissa, ja rakastan kaikkea urheilua, niin jäähalli on ollut jo parikymmentä vuotta kuin toinen koti, niin paljon siellä vietän ja olen viettänyt aikaani.

Olen ollut siellä pelaajana, äitinä, valmentajana, mentaalivalmentajana, valmennuspäällikkönä, katsojana, puolisona, ystävänä jne. Jäähalli on tuonut mukanaan ystäviä, kohtaamisia, mahtavia kokemuksia sarjataso nousuineen, juhlia mitaleineen, onnistumisia sekä harmitusta ja epäonnistumisen hetkiä.

Tein koppitaulun ensimmäiseen peliimme.

Kirjoitan ja puhun paljon kuinka urheiluun kuuluu tunne. Ja siitä, kuinka hallita tunnetta niin, ettei tunne hallitse sinua vaan sinä tunnetta. Mutta se hallinta mistä olen puhunut, on kuulunut paljolti urheilusuoritukseen. Suoritustunne, paineensieto, itseluottamus, tunnetaidot  ja muut sellaiset ovat olleet suoritusta tukevia asioita.

Urheiluun kuuluu myös paljon tunteita ja kokemuksia joita elämme kopissa ja kentän laidalla. Syksyllä, kun ollaan starttaamassa kausi, tunne on saattanut olla tunne kuten muumi lainauksessa;

”Tässä on uusi perheesi. He ovat toisinaan hieman hupsuja, mutta suurin piirtein oikein kunnon väkeä.”

Ja sitten kauden aikana, kokemukset ja matka yhdistävät. Aina yhdistävä tunne ei ole kiinni ajan pituudesta, tunne saattaa syntyä jo erilaisten lyhyempien matkojen aikana, olkoon se sitten arvokisat tai turnaus. Tapahtuman, muuttuneen tilanteen jälkeen, olo saattaa olla hetken kuin ”hukassa”. Olet ollut tapahtumassa niin intensiivisesti läsnä ja sitten arki muuttuu.

Kevät on talvilajeissa kauden odotetuin, mutta välillä myös sellaista haikeudenkin aikaa. Tuttu ympäristö hajoaa tai muuttuu. Asioita peittää tieto siitä, kuin ohut näkymätön harso, että kohta on erilaista. Joskus muutoksen jälkeen ystävät jäävät muutoksen mukana kauemmaksi, mutta harvoin kokonaan matkasta. Yhdessä eletty ”koppi” yhdistää.

C SM Pronssi 2018

Itselläni yksi tälläinen muutos on taas edessä. Vaikka haikeus on läsnä, niin muistot säilyvät <3 Ja tiedättekö, tähänkään tunteeseen ei totu. Kokemus on kuitenkin parempi kuin kokematta jättäminen, sillä muutenhan en tietäisi.

Tässä omassa tarinassani tätä tämän kauden matkaa on vielä hetki jäljellä. Final four kuukauden lopussa ja sarjakärkeys tulivat yhteisen matkan sivussa, ihan kuten muistotkin. Kun teki asioita ne syntyivät.  Mutta vaikka arki muuttuu, ystävyys voi jatkua. Kiitos Hifk neidit ja taustahenkilöt, olette arvokkaita. Toinen kotini on ollut koko kauden täynnä upeita tyyppejä.

Senkin jälkeen hallilla nähdään. Ja tiedättekö, Muumipappa ja Meri- kirjasta;

”Huomenna on uusi pitkä päivä, sanoi äiti. – Aivan jokaisen oma, alusta loppuun. Se on hauska ajatus.”

Mennään me kaikki sillä ajatuksella tästä eteenpäinkin, myöskin hallin ulkopuolella. Kaikessa ympäristössä ja muussakin arjessa, muistetaan ”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan.” Näiden nuorten neitien ihmeet ovat vielä alussa ja istun innolla eturivissä kannustamassa niin etänä kuin lähellä.

Samanlainen ihme, jokaisen omanlainen uusi pitkä päivä, voi olla riippumatta ympäristöstä. Tavallisia arjen timantteja, hyviä arkisia asioita joita ei aina huomaa rutiinien keskellä.

Millaisia ihmeitä on sinun päivässä tänään? Huomaa ja poimi ne matkaan:)

Timanttista päivää,

Yhdessä olemme enemmän <3

Katja

 

(Lainaukset Muumien tarinoista)

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

”Tänään puen ruman paidan”

Katja Pasanen

”Sinulla on kaunis paita!”

Kiitoksen sijaan vastataan usein ”tämä on tälläinen vanha” , ”ostin alennuksesta” tai muuta vastaavaa. Sitähän ei kysytty. Selityksen sijaan riittäisi  ”Kiitos” tai ”Kiitos, tykkään myös”.

Todennäköisesti kukaan ei aamulla mieti, että laitanpa tänään tämän vanhan ruman alennuspaidan päälle vaan valitsemme vaatteen josta sillä hetkellä pidämme. Kun vaatetta kehutaan, miten kuuntelet kehut?

Miksi sitten toimimme näin?

Emme ehkä ole tottuneet kehuihin ja muistamme sananlaskut kuten ”ylpeys käy lankeumuksen edelle” , ”kuka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa” tai pelkäämme olevamme itserakkaita, jos olemme tyytyväisiä kehuista. Mutta onneksi, kuten kaikkia taitoja, myös itseluottamusta, itsetuntemusta,itsevarmuutta voi harjoitella.

Mieti siis miksi selittelet kiitoksen sijaan. Miten toisella tavalla voisit vastata?

Toiseksi miten autat muita oppimaan samaa? Ehkä esimerkiksi kehumalla, kun näet kauniin paidan tai ihanan uuden hiustyylin niin uskallat sanoa siitä. Ei maksa mitään ja voit luoda itsellesi uuden rutiinin.  Mutta kehun saajalle todennäköisesti vaikutusta. Huomaa hyvä 🙂

Uskomus ja sisäinen puhe

Näin erään vanhuksen seinällä vanhan kirjailun taulun ”Opi kärsimään valittamatta”.  Mikä tunne sinulle tulee tuosta lauseesta?

Itse koen, että se sisältää olettamuksen, että kärsimystä tulee. Kun heräät joka aamu lukien lausetta automaattisestikin, niin millä tunteella heräät? Verrattuna esimerkiksi, jos lukisit taulusta ”Opin kokemuksista” tai ”Ihana aamu” tai muuta sellaista.

Meillä on paljon asioita joita toistamme tiedostamattakin ja jotka ohjaavat toimintaamme. Uskomuksia. Yhdessäkin saatamme jakaa uskomuksia. Meidän suvussamme on huono matikkapää tai kielipää, joten en voi tai osaa jotakin. Uskallus yrittää uudelleen unohtuu. Kurkkaa Norsun–tarina tästä.

Varsinkin nuorissa urheilijoissa, joilla on kovat tavoitteet ja halu kehittyä, näkyy tällä hetkellä usein yhteinen piirre. Vaikeus olla tyytyväinen hyvistä suorituksista. ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen” on kääntynyt nuoren mielessä ettei uskalla olla mistään tyytyväinen. Ajatus vaikeuttaa kehittymistä ja  unohdetaan, että onnistuneen suorituksen tunnistaminen ei vie pois tunnistaa kehitettävää ominaisuutta, päinvastoin. Tätä aihetta sivusinkin joskus Litmasen esimerkin avulla. Litmanen on kertonut kuinka arvioi juurikin onnistumisen ja kehittämisen kautta omia taitojaan. Asiaa sivuttu Tavoite blogin yhteydessä.

 “Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Olen hyvä…

Täytyy siis ensi tunnistaa missä on ja olla tyytyväinen.

Päästään siis lempiaiheeseeni, missä olet hyvä?

”Olen hyvä….”

Listaa kaikki suihkusta laulamisesta työhön ja arkeen. Kun tunnistat itsessäsi, kehujen vastaanottaminen helpottuu. Samalla voit auttaa muita heidän oppimisessaan ja jakaa hyviä asioita. Kurkaa aiempia kirjoituksiani eri tavoista jakaa hyviä asioita muille.

 

Pue tänään lempipaitasi ja kuuntele kehut!

Mahtavia hetkiä hyvien asioiden parissa,

Tunne tarttuu,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Tunnetaidot urheilussa

Katja Pasanen
Kirjoitus on mukaelma Liikuntapsykologian tehtävää opinnoissa, Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa.

 

Tehtävänanto vapaamuotoisesti:

Vertaile omaan kokemukseen esimerkkiaineiston Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkelia.

Tarkastelen asiaa valmentajan näkökulmasta.

Taustaa, olen valmentanut yli kaksikymmentä vuotta, ensin poikia jääkiekossa ja sitten ringetessä valmentajana, valmennuspäällikkönä ja aluevalmentajana sekä kehittänyt ringetteliitolle valmentajanmateriaaleja ringettekouluun. Sitten palannut takaisin jääkiekon valmennukseen oman työn ohessa jääkiekkoliitossa sekä nyt viimeiset vuodet olen keskittynyt mentaalivalmennukseen eri lajeissa ja  kehittänyt valmentajien avuksi työkalun, Pro CoachK– palvelu, jolla valmentaja voi kehittää itseään ja tukea pelaajien kasvua. Kehittäminen lähti kun itse halusin kehittyä valmentajana ja huomasin, että muutkin. Olen startupini ProCoachK  kanssa tutkinut juurikin valmentajan toiminnan vaikutuksesta urheilijan ja joukkueen toimintaan.

Urheilussa on aina mukana tunne kuten artikkelissakin mainitaan. Asia on kiinnostanut minua aina, alkujaan oman valmentajuuden kasvattamisen näkökulmasta. Koenkin, että tunne on tärkeä, riippumatta asiasta. Pääasia, että tiedostamme tunteen, mistä se syntyy ja miksi sekä tiedostaa, että valitsemme tunteemme. Tunnetta saa olla, mutta pääasia, että sinä määrität tunteesi eikä tunne sinua.

Artikkelissa puhutaan sosiaalisten taitojen kehittämisestä turvallisessa ympäristöstä ja urheilun maailmassa turvallisessa valmentaja-urheilija – suhteessa. Koen, että itsetuntemus joka lähtee valmentajan omasta itsetuntemuksesta on kaiken perusta. Kun valmentajana tiedät itsestäsi miten miten toimit, reagoit, tunnet yms eri tilanteissa niin pystyt turvallisesti katsomaan urheilijan tunnetiloja menemättä mukaan niihin ja antamaan hänelle työkaluja niiden käsittelyyn. Empatia sympatian sijasta.

Tunne tarttuu, samoin käytös. Mielestäni valmentajuus on tai tavoitteena on olla esikuva tai supersankaruus kuten Hatsolo kertoi eräässä kuulemassani esityksestä. Mielestäni Lintunen ja Gouldin artikkelia Developing Social and Emotional Skills -artikkeli tukee ajatusta.

Mitä nuorempana pystymme antamaan työkaluja tunnetaitohin, niin koulussa kuin urheilussa, sitä vahvempia nuoria saamme. Asia, SEL (social and emotional learning * l. sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen ), pitää kuitenkin huomioida toiminnassa tietoisesti sillä ne eivät tule toiminnan mukana automaattisesti. Koulutusmateriaaleissamme oli lainattu Hannaleena Ronkaista; ”Mieli se lihaksia liikuttaa” eli suora vaikutus myös hyvinvointiin.

Mieltä tuleekin harjoittaa kuten muitakin taitoja, tunnesäätely on yksi taito muiden joukossa. Sen sijaan, että toteaa ”tälläinen minä olen” voit itse valita millainen olet. Kun tiedät miten reagoit eri tilanteisiin voit valmistautua niihin. Ja kun olet valmistautunut on tunnekin helpompi pitää haluttuna. Juurikin valmentajuudessa koenkin artikkelissakin mainitut taidot palautteenannosta itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvattamiseen aina ryhmässä toimiseen keskeisinä asioina. Pysähtyä miettimään säännöllisesti ”miten voin auttaa urheilijoitani.”

Ei ole yhtä tapaa olla valmentaja, ihminen tai työkaveri, mutta pääasia, että itse tiedostat millainen haluat olla ja millainen olet nyt sekä teet tietoisia valintoja haluamaasi suuntaan. Miten viestit palautteen, minä-viestit sinä viestin sijaan kuten artikkelissa mainitaan. Tapa ratkaista ongelmia sekä turvallinen ympäristö harjoitella niin laji kuin tunnetaitoja. Tunne, että tunne on ok ja tiedostaa, että tunnetaitoja voi harjoitella.

Valmentajuuden näkökulmasta vielä lainaus urheilusta.

Mika Poutala saadessaan vuoden esikuva palkinnon: ”Jokainen meistä ei voi olla olympiavoittaja tai maailmanmestari, mutta jokainen meistä voi olla esikuva.” Asenne on valinta, samoin tapa toimia. Tunteella.

 

*SEL , viisi keskeistä avaintaitoa ovat itsetietoisuus, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus, ihmissuhdetaidot/vuorovaikutustaidot, vastuullinen päätöksenteko.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Uusi Vuosi

Katja Pasanen

” Minä lupaan…” on tullut joukkueilleni tutuksi kausien aikana. Heittäydyn itse jotta innostan joukkuetta. Nyt on se aika vuodesta kun kaikkialla näkyy vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja muutokset.

Uuden vuoden lupaukset tehdään omien toiveiden mukaan, toisilla tavoite pysyy samana vuodesta toiseen ja toisilla vaihtuva. Tavoitteiden saavuttamisesta löydät aiemman kirjoituksen esimerkiksi tästä, rutiineista ja tunteista painamalla niitä sanoja.

Tunteella

Mitä tahansa teetkin, riippumatta ajankohdasta, tavoitteen ja tehtävän asian jonka haluat saavuttaa, tulee tavoitteen vaikuttaa tunteeseen. Lisäksi huomioida tunne. On tunteita jotka auttavat meitä tilanteessa, ja tunteita jotka haittaavat kuten esimerkiksi liika jännitys tai odotukset.

Nyt kun olet  miettinyt mitä haluat saavuttaa niin jälleen mennään toistolla, pysähdy. Katso lähtötilanne. Kun tiedät mistä lähdet, mitä menneessä on hyvää ja mitä haluat tuoda arkeen lisää, on helpompi miettiä miten tipautat asiat arkeen. Tee oma ”lukujärjestys” päivästä. Lukujärjestys missä näkyy arjessa huomioitavat asiat suhteessa tavoitteeseen. Mitä vaatii, että pystyt asiat oikeasti toteuttamaan eli mitä vaatii saada uusi rutiini arkeen.

Tänään meillä on yhden joukkueeni kanssa aiheena mielikuvaharjoittelu. Sama pätee tähän. Kuvitellaan, että olemme jo tilanteessa jonka haluamme saavuttaa ja saavuttaneet asian. Millä tunteella, miten se näkyy. Miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Toki, sinun täytyy myös itse uskoa, että pystyt saavuttamaan tavoitteesi.

Tavoitepolku

Haaveet vaativat ympärilleen toimintaa

Kuten huomataan niin itselläni kuin muillakin on paljon kirjoituksia miten tavoitteet saavuttaa. Haastavinta onkin silloin kun alun innostuksen jälkeen tulee ensimmäinen töyssy tai este. Silloin auttaa se oma MIKSI. Kun muistat miksi haluat tavoitteesi saavuttaa niin pysyt helpommin tavoitteessasi. Ei haittaa vaikka joudut ottamaan muutaman sivustepin kun suunta on oikea.

Itselleni tavoitteet, tavoitteen suunnitelmat ja niihin liittyvät asiat ovat olleet arjessa jo useiden vuosien ajan. Vaikka tavoitteiden rakentaminen on itselleni rutiinia niin silti toimin yllä olevien asioiden mukaan. Pysähdyn, miksi teen ja mitä teen, miten. Mihin menen.

Teen samaa myös vuoden sisällä. Silti välillä tuntuu, että voisin tehdä enemmän. Varmaan voisikin, mutta jaksaminen on myös tavoitteiden yksi osa-alue. Samoin luottamus. Eli yksi tavoitteiden rakentamisen jälkeen on luottaa, kun niin sanotusti kartta on suunniteltu ja voi keskittyä tekemiseen, seurata polkua.

Kartta on eri kuin maasto. Aina on saattanut myrsky kaataa polulle puun tai matkalla mukava nähtävyys jossa viivähtää hetken. Kun pitää suunnan niin ei eksy vaikka muutoksia tuleekin.

Itselleni vuosi 2018 toi mukanaan paljon toteutuneita asioita sekä niitä jotka eivät ihan sellaisenaan toteutuneet, mutta myös paljon asioita joista en ollut edes osannut unelmoida ja ne tapahtuivat. Kiitollinen!

Millainen vuosi 2019 on, se näkyy aikanaan. Tavoitteeni eivät ole vielä paperilla. Tuntuu, että olen vielä hetken pysähtyneenä, lataamassa akkuja ja järjestelemässä asioita päässäni edellisestä. Tämä viikko on ”sulatteluaikaa” ja tiedän, että tavoitepolkuni on valmis taas kun on sen aika.

Luota itseesi ja nauti matkasta,

Ihanaa uutta, alkavaa vuotta!

Katja

Vuosi 2018 kuvina

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Itsetunto

Katja Pasanen

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen.

22.12.2018

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma,
Perhe

Eilen puhuimme läsnäolosta, tänään jatkamme itsetunnon maailmassa. Urheilevan lapsen maailmassa, helposti mitä korkeammalla urheilee, urheilu on yhtä kuin hän. Kun tapahtuu jotain ikävää tai urheilu loppuu saattaa hän kokea, että hän on huono kokonaan. Tärkeää onkin korostaa, että vaikka yksi asia saattaa mennä pieleen jossain kohtaa niin kaikki asiat eivät mene eikä määritä häntä ihmisenä.

Aiemmin olen kertonut joulukalenterista jota aloin tekemään lapsilleni jokunen vuosi sitten. Viime vuonna kun kerroin siitä uutiskirjeessäni ja joulukalenterissa antoi se lukijoille ideoita erilaisiin tapoihin hyödyntää ideaa. Joku on lähtenyt tekemään, lapset ja lapsen lapset, idean pohjalta lahjaa 85v syntymäpäiväsankarille. Taulua täynnä asioita kertoen missä häntä rakastavat ja arvostavat, 85 asiaa syntymäpäivän mukaan. Toinen kertonut viesteillä työkavereille, kolmas facebookin kauttajne, ihania tarinoita. Kotona laitoimme esimerkiksi siskolleni tuikkukynttilän pohjaan sanoja ja tuikut lyhdyn sisään suklaiden kanssa. Äidilleni teimme jokunen joulu sitten taulun. Näinki voit osoittaa huomaavasi toisen ja auttaa häntä huomaamaan hyvän itsessään.

Eilen kokeilin aiemmin mainittua hissiharjoitusta ensimmäisellä luokalla olevalle pojalle. Autoin laajemmin sanallisesti ja kevyesti kosketin harjoituksen kohtaa, selkärangan löytämiseksi, vatsa,rintakehä, pää. Hymy harjoituksen jälkeen oli mahtava. Jos et ole itse vielä kokeillut harjoitusta, suosittelen. Auttaa myös tunnemuutoksessa tai rauhoittumisessa.

Pelin kautta

Alkuviikosta sain mahdollisuuden kokeilla ylä-aste ikäisten oppilaiden kanssa tunnilla kehittämääni vahvuuspeliä, tätä voi kokeilla joulun aikana lasten kanssa tai ryhmässä. Ainakin tuolle ylä-asteelle toimi todella hyvin 😀  Nopan puuttuminenkaan ei haittaa, puhelimeen saa avattua ilmaisen nopan eli heittää puhelimen sovelluksella. Eri luvuille on omat toimintansa. Toiminnat voivat olla asioita joita tarvitaan tai esimerkiksi alla olevat.

1p: ”Myy” tylsä asia muille (esimerkiksi roskien vienti tai venyttely. Asia joka tuntuu hänelle tylsältä. Noin 30sek/1min aikaa myydä se muille eli miksi se kannattaa tehdä. Kun siihen käyttää tuon ajan niin myyjän tunne muuttuu asiaa kohtaan.)
2p. Luettele kolme vahvuutta
3p. Kerro 3 positiivista asiaa yhdestä kanssa pelaajasta, missä hän on hyvä.
4p. Kerro asioista (2-4) jotka vahvistavat itseluottamusta
5p. Olen hyvä… kerro 4 asiaa
6p.Kerro tapoja löytää lisää itseluottamusta (tästä kohdasta mahdollisuus saada noppaluku + 1-3 pistettä eli 6-9 pistettä).
1-2 1piste
3-4 2pistettä
5-6 3 pistettä

Tiedätkö mitä?

Aiemmin lasteni kanssa meillä oli käytössä reissuun lähtiessä ”Tiedätkö mitä?” johon vastaus oli hymyllä varustettu huikkaus  ”Tiedän” . Tämä oli lapsuudessa jo paljon mainittu Äiti rakastaa sinua. Mutta kavereiden tai joukkueen edessä kun sitä keskustelua ei voinut käydä. Niimpä oli reissuversio jonka sisältö oli vain meidän tiedossa. Onko teillä omaa reissuversiota?

Ihanaa päivää,
Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 21.12.2018, Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

Katja Pasanen

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen. Tämä joulukalenteri tarjoaa sinulle näkökulmia, ideoita, kysymyksiä joilla voit ilostuttaa itseäsi.  Joulukalenteri ilmestyy sähköpostiisi kerran päivässä ja saattaa olla, että joululahjakin sieltä löytyy.

 

Urheilevan lapsen ja nuoren näkökulma, Perhe ja Läsnäolo

 

Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.

Havahduin, että jos minä en muuta tapojani, he muuttavat. Rakensin itselleni erilaisia tapoja toimia, jotta olen läsnä kun saavun kotiin. Puhuin puhelun loppuun autossa parkkipaikalla kesti sen miten pitkään tahansa, tein mielessäni stop-merkin oveen… avasin sen vasta kun olin valmis myös ajatuksissani, rakensin ankkurin läsnäoloon jne. Hetki jolloin lapset asiansa kertoivat oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja sen jälkeen hävisivät huoneisiinsa. Pieni asia jolla iso merkitys.
Sen jälkeen tein muutoksen, että ei puheluita kun ajamme hallille tai pois. Lapsi saa kertoa asiansa.
Kerroin aina etukäteen, jos jouduin ottamaan puhelun kesken yhteisten toimien ja se oli sovittu lyhyeksi.

Riippumatta iästä jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Kokea olevansa tärkeä. Tunnistamme, jos toisen ajatukset ovat muualla keskustelussa. Vaikka ajatusten karkaaminen johtuisi jostain muusta niin tuo se puhujalle ikävän tunteen.Samaa pätee riippumatta iästä.

Onko sinulla vanhempana jotain tapoja toimia joita haluat muuttaa ajatellen läsnäoloa ja hetkessä olemista? Missä tilanteissa ja mitä työkaluja otat matkaasi? Millä viestit läsnäoloasi?

Eräs harjoitus olla läsnä on sulkea silmät ja vain kuunnella mitä ympäriltä kuuluu. Jos ajatus karkaa, ohjaa ajatus lempeästi takaisin kuunteluun. Hetken kuunneltuasi vaihda keskittyminen tunteeseen. Miltä alusta tuntuu kehoasi vasten? Miltä kehossasi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu jne. Sen jälkeen avaa silmäsi, katsele ympärillesi. Mitä näet? Mitä värejä? Näetkö joitain asioita joita et ole aiemmin huomannut. Katsele kaikkea ”uusin silmin”.

Ihania hetkiä olla läsnä, kotona ja muualla,
huomenna jatketaan!
Katja


Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 3.päivä Urheilijan näkökulma: Suoritusvarmuus

Katja Pasanen

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

 

Urheilijan näkökulma: Suoritustunne

 

Mistä suoritustunne syntyy? Asiaa sivuttiin jo aiemmassa Paineensieto urheilussa ja muualla kirjoituksessa.

Suoritus ja tunne. Koostuu ajatuksesta ja tunteesta, siirtyy sitten suoritukseen, kehonkieleen ja käyttäytymiseen.

Mitkä asiat niihin sitten vaikuttaa?

Ympäristö,omat ja muiden odotukset, itseluottamus ja tunne omasta suoritustasosta sekä osaamisesta. Ajatukset, aiemmat kokemukset, energiataso.

Muutamia asioita joilla voit lähteä pohjaamaan omaa haluttua suoritustunnetta ja huomenna teemme siihen jo yhden työkalun joulukalenterikirjeen tilaajien kanssa eli huomenna joulukalenterin päivittäisikirjeet siirtyvät vain tilaajille, olethan mukana.

Mieti, millaisen tunteen (energia, itseluottamus, jännitys yms) haluat suoritustilanteeseen.

Mieti milloin sinulla on ollut haluamasi tunnetila.

Mieti  mitkä asiat vaikuttavat siihen, lisäävästi tai heikentävästi.

Kun olet miettinyt yllä olevat pääsemme rakentamaan sinulle suoritustunnetta tukevia asioita joista osasta puhumme huomenna joulukalenterikirjeessä mielikuvaharjoittelun muodossa, keskiviikkona rentous ja torstaina itseluottamus.

Voit tukea suoritustunteen saavuttamista erilaisin virittäytymisharjoituksin tai keskittymis- ja suorituslauseilla joista käytetään esimerkiksi voimasana tai -lausetta nimikkeenä. Tapoja on useita samoin kuin työkaluja niiden saamiseen. Voit kurkata tästä aamutv:n jutun tunnemuutoksesta jännityksen suhteen.

Tunnetaitojen hallinta, riippumatta onko se urheilussa vai muualla, on hallittavissa. Löydät vain sinulle sopivat keinot ja tavat joilla haluat toimia.

Kysy lisää ja mahtavaa tunnetta päivää,

Olet tärkeä!

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Huomenna siis aiheena mielikuvaharjoittelu, sitten rentoutus ja itseluottamus. Päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille, voit tilata joulukalenterin tästä linkistä. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Liity joulukalenterilistalle niin saat päivittäisen joulukalenterin sähköpostiisi joka päivä.

 

Paras Sinä

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 2.päivä Urheilijan näkökulma: Tavoite

Katja Pasanen
blogi Tavoite

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Tavoite

 

Aiempia kirjoituksia tavoitteesta on jo mm. Pääkallossa julkaistu ”Mitä tekisit jo tietäisit ettet voi epäonnistua” ja Tavoite blogikirjoitus. Emme lähde siis palaamaan niihin syvemmin vain kertauksena:

  1. Määritä tavoite
  2. Missä olet nyt
  3. Millainen haluat olla
  4. Mieti mitä se vaatii
  5. Laita ne arjen suunnitelmaan ( yksi -kaksi uutta tavoitetta tukevaa rutiinia) ja huomio tsekkaukset eli välitavoitteet.
  6. Toteuta
  7. Nauti

Voit miettiä miksi haluat saavuttaa tavoitteen. Miksi auttaa tekemään asiat silloinkin kun ei ole se ”aurinkoisin päivä” eli motivaation tehdä asian. Miltä tuntuu saavuttaa tavoite kuin olisit sen jo saavuttanut, siitä lisää myös mielikuvaharjoittelun osuudessa.

Tavoitteen määrittelyssä ole tarkka, teen parhaani joka päivä, käyn vetelemässä aina kun ehdin, luen enemmän kuin aiemmin eivät ole tavoitteita. Kun määrität tarkan tavoitteen ja mitä teet, on vaikutus aivan eri. Vedän 50 hyvää vetoa 3x viikossa tai luen tunnin joka päivä, teen venyttelyja omatoimisesti 5 x viikossa 15 minuuttia ovat esimerkkejä selkeästä tavoitteesta. Mieti siis mitä tavoittelet ja mitä olet valmis tekemään sen eteen. Sinä päätät.

Kaikki tekeminen täytyy siis lähteä sinusta. kukaan ei voi tehdä asioita puolestasi. Auttaa voi ja apua kannattaakin pyytää, mutta itse työn teet sinä. Ota vastuu omasta urheilijan arjestasi. Opettele myös olemaan tyytyväinen hyvistä suorituksista. Onnistumisen hyväksyntä ja tyytyväisyys onnistumisesta ei tarkoita sitä, ettei haluaisi kehittyä lisää tai olisi ylpeä. Onnistumisten tunnistamisella saadaan tuettua ja vahvistettua urheilijan suoritustunnetta, rutiineja ja erilaisia muita työkaluja joita voi käyttää tarvittaessa tunnemuutosta. Uskalla siis olla tyytyväinen onnistumisiin.

Tavoitteen tulee innostaa sinua ja antaa sinulle energiaa. Se on jotain minkä eteen haluat tehdä asioita sekä jättää tekemättä joitakin asioita jotka eivät tue tavoitettasi. Et puske sitä kohti uhraamalla lepopäiväsi tai palautumisesi vaan tiedät, että ne ovat yhtä iso osa kohti tavoitetta menoa kuin harjoittelukin.

Palautuminen ja harjoittelu oikeassa suhteessa on kuin bensaa autossa, ilman sitä ei pääse eteenpäin. Hoida siis vammat ja muut kuntoon ja auta kehoaisi vastaanottamaan kehittyminen.

Jos pystyt voit seurata miten joku tavoitteen saavuttanut tekevät asioita, mitä vaatii päästä huipulle. Sinun täytyy uskoa itse saavuttavasi tavoitteet.

Erään joukkueen kopissa eräällä kaudella soi Selviytyjä, Superstefu voitto pelien jälkeen ”…tähän on tultu, tähän mä oon treenannu otetaan selvää mihin asti se kantaa mut nykypäivän gladiaattori fiilis mut en olis mitään ilman mun toista tiimii yhdes kaadetaan, yhdes haastetaan, yhdes hävitään, yhdes voitetaan.” … Yhdessä ja Yksin, luota itseesi ja nauti matkasta, huomenna jatketaan 🙂

Huomenna aiheena suoritustunne ja sitten mielikuvaharjoittelu. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkelin pääkuva ja omat sekä yhteistyökuvat (c) Katja Pasanen

Facebooktwitterlinkedin

Joulukalenteri 1.päivä Urheilijan näkökulma: Arki

Katja Pasanen
Katja Pasanen - blogi

Kirjoitus on osa Katjan joulukalenterin juttusarjaa jossa keskitytään päivät 1-6 Urheilijaan, 7-12 Aktiiviseen kuntoilijaan, 13-18 Valmentajaan ja 19-24 vanhempaan/perheeseen ja pääkohdat joulukuun kirjoituksista yrityksen ja työelämän arkeen löydät joulukuun aikana mm. Seitti.pro blogista.

Urheilijan näkökulma: Arki

 

Urheilijan arki, varsinkin korkeammalla tasolla on aika rutiinien täyttämää. Ja juurikin hyvällä tavalla. Rutiinit eivät ole taikauskoa ”oikea luistin ensin”  vaan tapoja toimia, asioita jotka vievät urheilijan eteenpäin, kohti tavoitetta.

Rutiinit eivät ole vain urheilijoiden asia vaan meillä kaikilla on omat rutiinimme. Joskus tietoisia ja joskus tiedostamattomia. Esimerkiksi taiteilijoilla on omat rutiininsa, kirjailijalla kirjoittamisen aikana omat päivittäiset tapansa jotta saa tuotettua kirjaansa haluamassaan ajassa. Välillä tiedostamattomia tapoja tai arjessa tapoja toimia, rutiineja, ”en pääse käyntiin ilman aamukahvia” tyylisesti. Kuinka moni meistä, on miettinyt omia arjen rutiineja omien tavoitteidensa kautta. Mihin käyttää päivässä aikaansa. Aiempi kirjoitus yleisesti rutiineista löytyy täältä ja nyt takaisin urheilijaan.

  1. Lähtö

Miten toimit nyt suhteessa tavoitteeseesi, mikä hyvää ja mitä voisi parantaa?

Esimerkiksi arjen asiat; ravinto (saat tarvittavat hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit yms ja syöt aina aamupalan, lounaan, välipalat, päivällisen, iltapalan. Juot tarpeeksi nestettä jottei nestehukka joka ei tunnu edes janona, mutta vaikutaa silmä-käsikoordinaatioon.) Uni, sinulla on rytmi unessa, ei vain ”yleensä nukun vaaditun tuntimäärän” vaan menet nukkumaan tiettyyn aikaan. Kun keholla on mahdollisuus päivittäisten toimintojen kautta saada tarvittava palautumiseen niin miten luulet sen vaikuttavan suoritukseen? 😀

Se ei tarkoita, että urheilijana pitäisi kieltäytyä kaikesta vaan sitä, että teet tietoisia valintoja. Kun syön tarpeeksi ja monipuolisesti palaudun ja jaksan treenata jolloin kehityn- tyypisesti. Nyt minulla on tauko harjoittelusta, lähden elokuviin ystävien kanssa ja vietän oikeasti lomaa kuten valmentaja toivoi. Ystävät kysyvät juhliin ja minulla on seuraavana päivänä harjoitukset. Menen, mutta olen kotona niin ettei se sotke unirytmiäni vaan pääsen nukkumaan ajoissa.

Miltä kuulostaa?

Usain Boltin sanotaan sanoneen, että uni oli hänen tärkein rutiininsa.

Eli pysähdy miettimään päivittäisiä tapojasi. Mitä haluat muuttaa ja mitkä ovat hyvällä tasolla. Jos tarvitset niissä apua, pyydä. Sitä varten meillä on paljon osaajia ympärillä.

Katja Pasanen- rutiinit

  1. To Do

Kun mietinnät on tehnyt suunnittele päiväsi. Ota uusi rutiini mukaan ja pikku hiljaa siitä muodostuu tapa. Rutiinit luovat myös itseluottamusta, tiedät, että olet tehnyt asioita tavoiteesi eteen.

Mutta päivä suunnitelmaan. Yllätyksiä sattuu, mutta ”hyvin suunniteltu” auttaa muutostenkin hallintaa. Jotta palautuminen lähtee käyntiin syöt treenin jälkeen, mutta jos olet unohtanut eväät niin on haastavaa syödä tai jos ”ei ollut mitään evästä kun lähdit kotoa niin suunnitelmallisuus auttaa huomioimaan asiat jo ennen. Voit ottaa yhden päivän viikosta jolloin mietit seuraavan viikon, milloin mitäkin (treenit, lepo, eväät mukaan jne) eli mitä pitäisi huomioida.

Kun olet tehnyt suunnitelmat ei sinun tarvitse käyttää aikaasi arjen hallintaan vaan keskittyä tekemiseen.

Kuten sanottua on, et saavuta sitä mistä unelmoit vaan sen minkä eteen teet töitä. Arjen valinnat. Keskity siihen mitä teet. Käytät tekemiseen saman ajan riippumatta siitä keskitytkö siihen vai teetkö sinne päin, toinen tapa vain vie sinua enemmän eteenpäin.

psyykkinen kehitys

  1. Nauti

Herääminen on huomattavasti helpompaa kun arki on sellainen kuin haluat. Urheilijan arki ei pitäisi olla puurtamista vaan asia josta nautit. Se ei tarkoita ettei saisi olla tylsiä tai kovia treenejä vaan sitä, että kokonaisuutena se on sitä mitä haluat tehdä. Se antaa sinulle iloa ja energiaa. Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa? Millä tavoin rentoudut?  Sinä olet tärkein.

Käymme myöhemmin kirjoituksissa läpi suoritustunnetta, mielikuvaharjoittelua, rentoutusta,itseluottamuksesta,ja myös ne ja niitä tukevat rutiinit voivat olla osa urheilijan arkeasi. Tämän blogin tarkoitus on antaa sinulle innostusta ja työkaluja, poimi matkaan ne mitkä sopivat sinulle.

Huomenna aiheena tavoite ja sitten suoritustunne. Muutaman ensimmäisen kirjoituksen jälkeen päivittäiset kirjoitukset siirtyvät joulukalenterin tilaajille. Blogi sivulle ilmestyy viikoittain kooste päivittäisistä kirjeistä. Linkki jolla voit liittyä joulukalenterilistalle niin saat kirjeen postiisi joka päivä.

Ihanaa joulun odotusta!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin