”Kehu mikä toimii” on lause aiemmasta kirjoituksestani, jäin pohtimaan asiaa koulumaailman ja työelämän näkökulmasta. Ruman paidan pukemisesta ja kiitoksen vastaanottamisesta puhuttiin jokunen viikko sitten, nyt mietinkin oppimisen ja toiminnan näkökulmasta asiaa.

Olen keväällä saanut mahdollisuuden innostaa yläasteen oppilaita liikunnan kanssa. Välillä itsekin toimii asioissa omalla tavallaan, rutiineilla, ilman sen isompia mietintöjä. Eräs tapani on, että kerään kaikki aina kokoon ennen lopetusta ja sanon pari sanaa miten mielestäni tunnit ovat sujuneet.

Havahduin rutiineihini kommentin jälkeen. Eräs neitokainen totesi hymyssä suin odottaen, innoissaan, ”Nytkö sä kerrot mistä sä olet ylpeä meistä?”

En voinut kuin todeta, että ”Kyllä, sen juuri”. Tosiasiahan on, että olen sanonut mikä tunnissa on mennyt hyvin ja ennen sitä kommentoinut lyhyesti, jos jotain mikä olisi voinut mennä paremmin. Mutta aina nostanut myös hyvät asiat, koska niitähän on yleensä suhteessa enemmän. Mutta tunne joka oppilaille on jäänyt, on juurikin kehu.

Ja kehu ei ole tullut turhasta. Se on ollut seurausta toiminnasta. Ja kun saat kehua toiminnasta haluat toimia lisää samalla tavalla. Näinhän tapahtuu automaattisesti pienestä lapsesta aikuiseen, tai esimerkiksi koirankoulutuksessa. Koirankoulutuksessakaan ei kerrota koiralle mitä se tekee väärin vaan miten halutaan koiran käyttäytyvän ja kehutaan sitten sitä toimintaa. Mutta paluu ihmismaailmaan ja arkeen.

 

Kyseessä on näkökulma

Kehut eivät poista korjaavaa palautetta eivätkä tarkoita ettei palautetta saa antaa. Kertomalla mikä toimii, kyseessä on vain näkökulma jolla asiaa katsotaan. Kuten puhuttu, kun saamme hyvää palautetta toiminnastamme niin saamme erilaisia positiivisia tunteita ja haluamme toimia lisää samalla tavalla. Näinhän me aikuisetkin toimimme. Miksi sitten välillä säästämme kehuja?

Suomalaiset sananlaskumme saattavat taas olla takaraivossa ettei ”kunnian kukko laula” , ”ylpistyy pian” tai ”ylpeys käy lankeumuksen edelle”, saattaa jopa ”nousta ….. päähän”.

Kuitenkin ajatuksemme ja tunteemme ohjaavat toimintaamme. Kummalla välitämme enemmän hyvää, kertomalla mitkä asiat ovat huonosti vai kehumalla mikä toimii?

Vuorovaikutus

Kaikessa toiminnassamme on kyse vuorovaikutuksesta ja tunteesta jota välitämme toiselle.

Kokeile käytännössä ja tee omat päätelmäsi. Kehu ansiosta ja anna positiivista palautetta. Riippumatta ympäristöstäsi, huomaa hyvä ympärilläsi….”Olet aarre, sinulla on hyvä visuaalinen silmä, olet elementissäsi kun…., opettaisitko minullekin…,sinulla on selvästi lahjoja… jne”.

 

Kenelle kehusi lähtee, aiheesta.

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.