Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

• Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

• Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

• Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R