Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

”Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause ”En jännitä” tai ”nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli ”sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

”Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

”Mä osaan” , ”Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” ”Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Rutiinit

Katja -Pasanen

Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

blogi

Pysähdy

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

Katja Pasanen

Arjen pienet asiat

  • Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

  • Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

  • Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

blogi

Anna itsellesi ja muutoksille aikaa.

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R

Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Tavoite

Urheilu psyykkinen valmennus

 

Tavoite ja tavoitteen asettelu on ollut kirjoitusteni aiheena aiemminkin, aiempia kirjoituksiani löydät esimerkiksi Salibandylehti Pääkallossa julkaistu ja vuoden vaihteessa Vuosi 2018 sekä opintokokonaisuuteen kuuluva ”herättelyvideo” aiheesta.

Mutta miksi me tarvitsemme tavoitteita?

Kun halutaan saavuttaa jotain niin tavoitteen asetannalla tehdään sitä konkreettista. Tavoitteen konkreettinen määrittäminen ja aika jolloin se on tavoite saavuttaa tekee siitä konkreettisen ja mitattavan. Konkreettinen tavoite ei ole tulla paremmaksi tai parempi veto vaan mitatattava ja selkeä esimerkiksi parannan heittoprosenttiani x verran tai hyppään korkeutta …. Tavoite on siis mitatavissa , selkeä ja tavoitteen saavuttamiselle on aikaraja. ”Tavoite ilman aikaa on vain toive” on joku sanonut.

Kun tavoite on määritelty niin sitten suunnitelma miten sen toteuttaa. Mitä se vaatii joka päivä, viikko ja kuukausi. Jotta matkan voisi miettiä niin ensin määritelmä millaista on sitten kun tavoite on saavutettu sekä tilanne missä on nyt. Sen jälkeen tipautellaan suunnitelmaan askelmerkit kohdilleen eli mitä se vaatii, suunnitelma.

Tavoite ilman suunnitelmaa on kuin laiva ilman kapteenia. Suunnitelma on punainen lanka joka johtaa kohti tavoitetta. Välillä tavoitteeseen tulee mutkia, sillä kuten sanottu, kartta ei ole maasto eli yllätyksiä ilmaan, mutta suunnitelma on kuin navigaattori… löytää vaihtoehtoisen reitin kohti tavoitetta eikä ohjaa sinua takaisin kotiin tai jätä tien viereen.

Suunnitelmassa huomioidaan arki ja se tipautetaan arkeen uusiksi rutiineiksi, pikku hiljaa huomaat,että rutiineista tulee tapoja. Tavoite on siis sinusta lähtevä jolloin se innostava sekä se on osana arkea.

Tässäkin pätee, että ”lyhytkin kynä on parempi kuin pitkä muisti” eli kirjoita tavoite ylös, samoin suunnitelma.

Sitten laitetaankin työrukkaset käteen ja nuttua niskaan eli aletaan tekemään tavoitteen eteen hommia. Tavoitteen saavuttamista voit vielä tukea esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa.

Tavoitteen asettelu:

  1. Mieti tavoite (tarkka ja mitattava, ajanjakso)
  2. Suunnittele (miten osuu arkeesi, rutiinien luominen)
  3. Tee töitä tavoitteen eteen
  4. Nauti

”Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista ja kirjoitus pohjautuu opintomateriaaleissa osana olevaan, vielä julkaisemattomaan materiaaliin Sosiaalisen ympäristön vaikutus psyykkiseen kehittymiseen, Haapea, I. (2016, December 21*) ja on materiaalista vapaamuotoinen kooste ja kirjoitus.

 Aiemmin kirjoituksissa on viitattu sosiaalisen ympäristön suureen vaikutukseen lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen. Haapea,I (2016, December 21) materiaalissa määritellään urheilutoiminnan kannalta seuraavanlaisesti:

  • Ihmissuhteella tarkoitetaan suhdetta jossa ihmiset jakavat tietoa, tunteita ja käytösmalleja toisilleen.
  • Suhde ja sen laatu luovat pohjan motivaatiolle, menestykselle ja kaikelle vuorovaikutukselle sekä kasvulle ja kehitykselle
  • Ihmissuhde on tila, joka muuttuu ajan kuluessa

lapset ja nuoret

Kuva: Psyykkisen kehityksen opintomateriaalit

Sekä kooste mitä valintavaiheen urheilevat nuoret kaipaavat ihmissuhteiltaan (Bengoechea, & Johnson, 2001; Olympiu, Jowett, & Duda, 2008; Jowett, Cramer, 2010; Sánchez-Miguel, Leo ,Sánchez-Oliva, Amando, & García- Calvo, 2013; ) Usko kykyihin (pysyvyyden tunne), Luottamus taitoihin (kokea), Samankaltaisuus (muiden samoin ajattelevien kanssa), Hyväksyntää, Yhdessä tekemistä (koheesio), Yleistä tukea (Vanhemmat, valmentajat jne), Merkityksellisyyttä (mm.ihmissuhteet), Välittäminen (varsinkin valmentaja).

Haapea I, tarkastelee tutkimuksessaan * sosiaalisen ympäristön merkityksellisempien suhteiden (vanhemmat, joukkuetoverit, valmentajat) vaikutusta Itsetuntoon. Kaikkien kolmen rooli on tärkeä ja niitä tulisikin huomioida jo ennen valintavaiheen urheilua. Miten kolmen osa-alueen yhteistoiminta tukee toisiaan ja siten urheilevan nuoren itsetuntoa ja kehittymistä. Keskeistä tässä oleva huomio  ” Vanhempien roolin suuri merkitys ja vanhemmat seuratoiminnan voimavarana mm. valmennustoiminnan kehittymisessä ja urheilijaksi kasvamisen polulla” Haapea,I (2016, unpublish). Valmentajan roolin tärkeydestä esimerkiksi motivaation kannalta on useita tutkimuksia.

Mitä ajatuksia, tunteita lyhyt raapaisu asiasta herättää sinussa eri roolien näkökulmista?

Itse olen muussa yhteydessä todennut, yhdessä olemme enemmän, voisimme saada saman tähän varsinkin kun pääsemme tutustumaan myöhemmin Haapea Ilkan julkaistuun tutkimukseen laajemmin.

 

*Haapea, I. (2016, December 21). [Unpublished research]. Unpublished raw data.Urheiluseuratoiminnassa vallitsevien ihmissuhteiden laatua ja laadun yhteyttä vastaajien käsitykseen itsestään.    (case jääkiekko)                                                                  Suhteet: Valmentaja, Vanhemmat, Joukkuetoverit                                                                                                          Minäkäsitys: fyysinen tyytyväisyys, urheilun tärkeys, itsetunto                                                                                                    n= 450 ( valintavaihe, Tytöt 91, pojat 359)

Facebooktwitterlinkedin

Leikki osana lasten ja nuorten urheilua

leikki

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista. Leikki osana lasten ja nuorten urheilua kirjoitus on valmennuksellisen toimintaympäristön näkökulmasta oleva vapaamuotoista mietintää.

Paljon puhutaan tuleeko totisuus lasten ja nuorten urheiluun liian aikaisin. Liikunta auttaa oppimiseen ja vanha sanonta ”leikki on lapsen työtä”, mutta missä on pihapelikulttuurimme tänä päivänä tai twistit, hyppynarut, kirkkikset yms jotka vielä omassa nuoruudessani olivat olennainen osa niin koulun välitunteja kuin pihan aktiviteettejäkin.

Juuso Niemelä ollessaan nuorten maajoukkueen peräsimessä puhui leikistä osana alkulämmittelyä. Jos näin voi tehdä lähes aikuisten urheiljoiden kanssa mikä estää meitä ottamaan sitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Voiko ohjatun alkulämmittelyn eri osa-alueita harjoittaa myös leikkimielisen tekemisen sisällä? Kun autamme lapsia leikkimään tulevat taidot mukaan huomaamatta. Pikku hiljaa niistä tulee tapoja toimia joten mitä kaikkea voimme leikin varjolla tuoda lasten ja nuorten urheiluun.

Kun edellisessä kirjoituksessa puhuttiin Ilosta, Innostumisesta ja Intohimosta niin millaisen ilmapiirin leikki tuo? Kuuluuko siellä naurua, sisältyykö yhdessä tekemistä, onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ilmapiirissä… uskallatko itse heittäytyä valmentajan roolissa mukaan.

 

psyykkinen kehitys

l

Pikku hiljaa lapsi oppii, että asioita voi tehdä iloisesti, mutta silti hyvin. Ryhmä oppii tunnistamaan toistensa vahvuuksia ja omiaan. Valmentaja voi olla vielä sanallistamassa niitä. Itse olen leirillä ollut teini-ikäisten kanssa maajoukkueeseen pohjustavalla valintaleirillä, leikki ja pelailu toimii sielläkin. Peliä tukevaan alkulämmittelyyn voi tuoda mukaan sanallisesti osallistuttaen asioita jotka tukevat ryhmäytymistä, tavoitetta, itseluottamusta tms.

Kun tiedämme sisäisen motivaation perustan rakentuvan lasten urheilun vaiheessa ja vaikuttavan valintoihin myöhemmin (esim.drop out -ilmiö) sekä tiedämme autonomian tunteen, pätevyyden tunteen, kuuluvuuden tunteen olevan itseohjautuvuus/itsemääräämisteorian* perustarpeet miten voimme tukea niitä tietoisesti lasten ja nuorten vaiheessa.

urheilu

leikki – lapset – nuoret – urheilu – psyykkinen kehitys – katja – pasanen – blogi

Jo aikaa nähneen Ohjaamisen taito; Autio-Kaski, toteavat leikin olevan lapselle oivalluttava, ongelmanratkaisua sekä leikissä opitaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja arkeen. Leikki lähtee sisäisestä motivaatiosta sisältäen mm. iloa, valinnan vapautta, kuuluvuutta ja yhdessä tekemistä.

Edellä mainitusssa kirjassa koostetaan onnistuneen ohjauksen toimintatavat sanoihin Kannustava, Esikuvallinen, Helpottava,Asteittaan etenevä, Toimintaa tukeva, Yhdessä rakentuva Havainnollistava ja Opastava sekä muistetaan kohdata jokainen lapsi aidosti, läsnä olevana ja samanarvoisesti niin pääsemme jo pitkälle.

Linkistä Petteri Summasen tarina omasta kokemuksesta lapsuudesta omaan valmentajuuteensa sekä muutama Nuoren Suomen video aiheeseen liittyen. Leikki ei vie pois tavoitteellista hyvää toimintaa vaan voi tukea sitä lapsen psyykkisen kehityksen huomioiden, tavoitteena säilyttää tekemisen ilo.

”….On ratkaisevan tärkeää, että pelaat huvittaaksesi itseäsi, nauttiaksesi, ollaksesi onnellinen. Niin lapset tekevät, ja minä samoin.” – Lionel Messi (Forssell 2014, 197)

psyykkinen kehitys

*Itseohjautuvuusteoria /itsemäärämisteoria koostuu kolmesta ihmisen psykologisesta universaalisesta perustarpeesta, siitä miten ihminen kokee pätevyyden ,autonomian ja sosiaalisen kuuluvuuden tunteen. Autonomian tunnetta voidaan kehittää, toki eri tavalla lapselle kuin nuorelle, mutta tunne voivansa tehdä valintoja on motivaation kannalta merkittävä ja vaikuttaa toimintaan sitoutumiseen. Yksi esimerkki jota olen itse toteuttanut nuorten tai aikuisen vaiheen valmennuksessa on tiettyjen urheilijoiden ikäväksi kokemien, mutta välttämättömiä taitoja kehittävien harjoitteiden kanssa. Joukkue on tiennyt, että tietyn ajanjakson teemme tiettyjä raskaita luisteluun liittyviä harjoitteita säännöllisesti joka kerta. Sen sijaan, että olisin ilmoittanut valmentajana  mitä teemme joukkue valitsi yhdessä harjoituspatterista harjoitteen jonka halusivat sillä harjoitus kerralla tehdä. Tulos valmennuksellisesti sama, mutta tekemisen motivaatio ja ilmapiiri aivan eri. Lapsuus vaiheessa tunne tuodaankin enemmän kasvun asenteen opettelua, ilo ja innostusta tekemistä kohtaan sekä huomioiden edellisessä kirjoituksessa puhuttujen roolien vaikutuksesta lapsen psyykkiseen kehitykseen.

 Pätevyyden tunne on uskoa ja luottamusta omiin kykyihin. Valmentajuudessa tarkoittaa lasten psyykkisten kehitysvaiheiden tunnistamista jotta vaatimustaso vastaa osaamista.

 Kuluvuuden tunne on kolmas sisäisen motivaation tekijä. Tunne, että antaa ja saa eli kuuluminen ryhmään ei automaattisesti ole sama kuin kuuluvuuden tunne. Valmentajana tätä voi tietoisesti muokata haluamaansa suuntaan, antaa työkaluja sekä ohjata ja opettaa. Lasten ja nuorten vaiheessa valmentajuudessa korostuu jokaisen tasavertainen kohtaaminen riippumatta lapsen tai nuoren osaamistaso.

Kaikkien näiden tietoinen kehittäminen lapsuus vaiheessa vaikuttaa ja luo pohjaa nuoren urheilijan sisäisen motivaation kasvamiseen ja psyykkiseen kehittymiseen.

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

 

 

Facebooktwitterlinkedin

Urheilevan lapsen ja nuoren psyykkisen kasvun tukeminen

Psyykkinen kehitys

Kirjoitus on osana Psyykkisen valmennuksen; Lasten ja Nuorten valmentamisen erityispiirteet opintokokonaisuuden suorittamista.

Mikä on lasten ja nuorten urheilussa tärkein asia? Mikä on lapselle tärkeintä? Vanhemmalle? Valmentajalle?

Rakastan tätä” on erään lapsen suusta kuultu lausahdus, miten voimme tukea sitä tunnetta omalta osaltamme. Miten ruokimme Iloa, Innostusta, Intohimoa vai sammutammeko sen ilmapiirillä, paineen asettelulla, epäonnistumisen tunteen opettamisella tms…

Kirjoituksessa ei oteta kantaa tai anneta yleisohjeita miten tulisi toimia vaan tarkastella asiaa eri näkökulmista, herättää ajatuksia.

Yksilön kasvuun vaikuttaa niin sosiaalinen ympäristö kuin perimä. Fyysinen ja motorinen kasvu etenee tiedettyä ”polkua” seuraten aina syntymästä koululaiseen. Psyykkinen kasvu jatkuu läpi elämän pitäen sisällään sosioemotionaalisen ja kognitiivisen* kehityksen.

Lapsi ja nuori

Ilmapiiri

Näissä opintokokonaisuuksissa tulee selkeästi ilmi, että mitä pienempi lapsi sitä tärkeämpi rooli myös urheilussa on vanhemmilla. Vanhempien tavoilla ja asenteilla, miten tulevat toimeen muiden vanhempien kanssa sekä valmentajan kanssa. Vanhempien lisäksi  valmentajan tai ohjaajan ovat tärkeitä sekä tietenkin kaverit.

Parhaimmillaan lasten ja nuorten vaiheessa urheilu auttaa itsetuntemuksessa, tunnesäätelyssä, itseluottamuksessa. Sisäisen motivaation pohja (oma halu tehdä, oppia) luodaan lasten urheilun vaiheessa. Miten teemme tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmapiirin joka tukee luontaisia tarpeita?

Valmentajana miten tunnistan ja tuen lapsen psyykkistä kasvua ja tiedostanko eri vaiheet. Petteri Summanen totesi miettineensä liittyessään mukaan poikansa valmennukseen ” Mikä on minun vastuuni kun olen jäällä/valmentamassa” juurikin näiden tekijöiden näkökulmasta.

Miten kohtaan kaikki lapset samalla tavalla tapahtumasta toiseen? Miettiä lasten urheilun vaiheessa miten vahvistan ja voimaannutan psyykkisen kehityksen näkökulmasta omassa roolissani. Jossain voimaannuttava kohtaaminen oli kerrottu lyhyesti 5K:ta: Kiinnostu, Kuuntele, Kysy, Kannusta, Kunnioita. Taitaa sopia muuhunkin kuin lasten urheiluun 😀

Itseluottamuksen rakentaminen on keskeinen asia koko lasten ja nuorten liikunnan matkalla. Miten huomioin sen roolissani ja eri tilanteissa palautteen annosta innostamiseen. Itseluottamuksesta lisää eri kirjoituksessa, mutta itseluottamus on asia jolla on merkitystä koko elämmämme ajan. Miten uskomme omiin kykyihin ja osaamiseen. Itseluottamus on voimavara. Se kehitettävä ominaisuus.

psyykkinen kehitys

Takaisin eri rooleihin lasten ja nuorten urheilussa.

”Nyt on tärkeä peli….”

Kannusta, kuljeta, kustanna on usein hoettu mantra vanhempien roolista, mutta mitä muita asioita voi siihen sisällyttää. Siinä missä joskus on ajateltu vanhempien seuratoiminnan näkökulmasta olevan haaste miten voisi ottaa mukaan ja osallistuttaa, antaa työkaluja, muutenkin kuin ”makkaran paistolla”. Millä luomme yhteisöllisen ja luottavan ilmapiirin? Millä autamme vanhempia löytämään oman, toimintaa tukevan tapansa auttaa tässä osa-alueessa. Coach Kari tekee tässä osaltaan hyvää työtä ja herättää keskustelua mm. siitä minkä tunteen vanhempi antaa lapselle, hyvää tarkoittaenkin, ennen peliä jättäessä hallille. Antaako vanhempi huomaamatta paineita ”Nyt on niin tärkeä peli…”, ”Muista tänään luistella sitten loppuun asti…” tms. Tai siirtääkö oman harmistuksen tunteen pelin jälkeen autossa lapselle, alkaen käydä läpi peliä jonka lapsi on ehkä jo kopissa käsitellyt kavereiden ja joukkueen kanssa, sekä sitten unohtanut.

Pysähtyä miettimään millainen rooli vanhempana minulla on lapseni urheilussa, miten reagoin ja toimin. Millä tunteella haluan lähettää hänet harjoitukseen tai kilpailu-/pelitapahtumaan ja miten otan hänet vastaan.  Erään seuran vanhempien kanssa mietimme yllä olevia asioita ja sitä kun tietyssä iässä lapset saattavat olla aika immuuneja vanhempiensa puheille tai kehuille. He ottivat tietoisesti käyttöön toisen lapsen kehumisen. Aulassa kun joka tapauksessa odottivat yhdessä, he antoivat tietoisesti muiden lapsille kehuja hyvistä suorituksista ja siten jokainen lapsi sai joka kerta muilta kehuja. Myös kuskausringit pyörähtivat tietoisesti niin, että automatkalla mahdollisuus positiiviseen jutusteluun ja jokainen lapsi tai nuori ”vieraassa” autossa saaden olla ”vain” osallinen. Vanhemmat kiinnittivät huomiota ilmapiiriin autossa.

Tarve liikkua

Urheilevan lapsen tai nuoren psyykkisen kasvun tukeminen lähtee jo alle kaksi vuotiaasta sillä alle kouluikäisellä lapsella on luonnostaan tarve liikkua, hän oppii havainnoimalla ja liikkumalla. Aistitoimintojen hyödyntäminen vaikuttaa motoristen perustaitojen oppimiseen ja niiden pohja luodaan täällä. Liikuntakokemusten monipuolisuus tärkeää.

Varsinkin lapsen siirtyessä ohjattuun liikuntaan niin mietintää, Miten tuemme näitä asioita omissa rooleissamme? Urheileva lapsi ei ole pieni aikuinen. Mitä voimme vaatia tai mihin haluamme keskittyä kun looginen ajattelu ei ole vielä tullut ja ajattelu usein keskittyy välittömiin havaintoihin jolloin esim. urheilussakin kaikki menevät parvena pelivälineen perässä. Miten kannustamme yrittämään?

Koulun alkaessa lapsi oppii tekemällä ja uskoo edelleen, että yrittäminen palkitsee aina ja vertailua ei niinkään vielä toiseen ole, jollemme aikuisena ohjaa siihen. Mielessään pohtii ja päättelee asioita, eli aistii myös aikuisen harmituksen epäonnistumisissa, jos ”palaute” vain harmitus ilmeellä tai eleellä. Tässä on myös rajattoman itseluottamuksen -vaihe joka tärkeä vaihe tulevaa varten. Vasta noin kymmenen ikävuoden jälkeen hetkessä eläminen vaihtuu ja tavoitteen asettelua mukaan ja omien ominaisuuksien tunnistaminen. Kuten alussa mainitsinkin, tässä ei tule yleispätevää ohjetta vaan tavoitteena herättää ajatuksia ja auttaa pysähtymään miten omassa roolissa asiat haluan huomioida.

Ilo, Innostus, Intohimo on lasten ja nuorten urheilun keskeisiä asioita, pidetään ne mukana arjessa. Lainaan Petteri Summasta vielä ”Kehu sitä mikä toimii” ja ”Välitetään pienistä hyvistä asioita” otetaan nämä mukaan arkeen niin lasten kuin aikuistenkin kanssa.

lapsi

 

*Kognitiivinen kehitys, määritelmä Anneli Vilkko-Riihelä; Psyyke psykologian käsikirja.

”Kognitiiviset toiminnot liittyvät tiedon vastaanottamiseen (tarkkaavaisuus ja havainnot), tiedon käsittelyyn(ajattelu ja kieli) ja tiedon varastointiin(oppiminen ja muisti). ” Piagetin teoria ajattelun kehityksestä täydennettynä muilla teorioilla ohjaa edelleen kognitiivisen kehityksen keskeinen teoria.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Kohti Tavoitetta

Tavoite

Henriikka Asikainen kirjoitti blogiinsa Huipulle -yritysseminaarin tunnelmia esityksestäni ja kertoi oman tavoitteensa. Käy lukemassa Henriikan blogi https://blogit.sollertis.fi/kohti-tavoitetta-huipulle-yritysseminaarissa/ ja laita oma tavoitteesi kesälle.

Unelmoi ja Määritä Tavoite –  Suunnittele – Toimi, aloita työ – Nauti tuloksesta

Tavoite

Huipulle –  Yritysseminaari Kuopiossa keväällä 2018

Mikä on sinun tavoitteesi?

Mitä teet sen eteen joka päivä, viikko ja kuukausi?

Jos tarvitse apua alkuun pääsemiseksi, ota yhteyttä!

Ihanaa viikkoa,

Katja

Facebooktwitterlinkedin

Urheilijapalaute – Vilma Kesänen

Mental Training

Koripallo

 

Jokainen meistä tykkää kun saa palautetta onnistumisesta. Olen hyvin kiitollinen, että urheilijani laittavat sitä usein ja laittavat vaikkeivat olisikaan enää asiakkaitani vaan saaneet opit matkaan löytäneet oman vahvuutensa työkalut jo käyttöönsä.

Vilma otti yhteyttä  kun arjessa oli haasteita ja pelaaminen omalla tasolla oli hukassa. Hän haluasi jakaa palautteen kanssanne, nimellään. Yleensä yritän puhua urheilijoita olemaan laittamasta nimeään ettei kenellekään tule tunne, että olisi pakko kertoa nimi. Ei ole, se on aina ja edelleenkin nimetöntä 😀 Toki olen äärettömän kiitollinen Vilmalle nimellisestä 🙂 Vilman koko palaute on luettavissa alta.

Mahtava urheilija joka on pelannut itsensä huipulle ja jolla edelleen on nälkää edetä. Ihana seurata tätäkin matkaa, Loistotyypille loistavaa tulevaisuutta!

xxx Katja

”Katja! Kun aloitettiin yhteistyö, muistan kuinka ensimmäisen session jälkeen ajattelin (ja taisin ääneenkin sanoa), että miksen ottanut suhun yhteyttä jo paljon aikaisemmin. Olin ollut jo jonkin aikaa ihan jumissa ja lukossa omien ajatusten kanssa ja koriskentästä, mun suosikkipaikasta, oli tullut paikka, jossa tunsin oloni tosi epämukavaksi, epävarmaksi ja pelistäni oli kadonnut kaikki nautinto ja ilo. Olin kentällä eksyksissä, en ollut kunnolla läsnä ja hetkessä, ja olin vain haamu siitä, mitä tiesin pystyväni olemaan. Mikään vaan ei toiminut. Eikä koris ollut enää hetkeen maistunut kovin hyvältä. 
Olin jo ehtinyt miettiä, että tässäkö tämä nyt oli, näinköhän vaan olisi aika sitten lopettaa pelaaminen. Intohimo oli kadonnut tai sitten epävarmuus oli kasvanut sitä suuremmaksi. 
Kuitenkin motivaatiota löytyi, enkä suostunut luovuttamaan. Mun onnekseni omat vanhemmat sanoivat, että nyt etit apua ja löysin sut! 

Parasta sun kanssa työskentelyssä oli se, kuinka avasit mun silmät ja sait taas uskomaan itseeni, tuli jopa muutamat naurut omille jumipäisyyksille. Lyhyessä ajassa saatiin paljon aikaan ja tosiaan, olisipa aloitettu aikaisemmin, koska kausi loppui vähän liian nopeasti tämän oman projektin kannalta. Kuitenkin rohkeus ja itseluottamus löytyivät taas ja tästä on hyvä jatkaa. 
Viides finaali päättyi hopeaan, mutta henkilökohtainen voitto oli se, että koris tuntui taas mielettömän makeelta! Uskalsin, kilpailin, laitoin kaiken peliin, olin hetkessä, tein virheitä ja onnistuin – PELASIN ja pelasin taas tunteella, NAUTIN.
Kiitos, niin suuri kiitos, kun toit mut taas kentälle, mun suosikkipaikkaan.
Oot huippu! Kiitos!”

 

koripallo

 

Facebooktwitterlinkedin

Vuosi 2018

tavoitteet

Olemme puhuneet aiemminkin tavoitteista (alkuperäinen kirjoitus julkaistu salibandyn Pääkallossa) ja arvoista. Jokunen kirjoitus taaksepäin puhuimme motivaatiosta.

Tänään mietimme tavoitteita tulevan vuoden kannalta. Kirjoitus on mukaeltu aiemmin joulukalenterissani julkaistusta kirjoituksestani.

Vuosi 2018 on jo ovella ja lähdemme miettimään tulevaa vuotta, mutta sitä ennen summaamme edellisen vuoden yhteen. Kaikessa tavoitteessahan on, sen lisäksi, että mietit tulevaa, niin pysähdyt miettimään ja tiedät ”mistä lähdet” eli missä olet nyt.

Poimi ensin vuodesta 2017 muutamia asioita:

Mikä on ollut opettavaa? Mikä haastavaa? Mikä yllättävää? Mikä on ollut inhimillistä? Mikä on ollut surullista?

Vuonna 2017, mitkä asiat ovat vieneet aikaasi ja energiaasi? Mitkä asiat ovat antaneet energiaa?

Mieti sen jälkeen 10 asiaa tai arvoa jotka tukevat arvojasi ja asioita joita haluat tulevana vuonna tehdä.

Sen jälkeen poimi niistä 2-4 tärkeintä.

tavoitteet

 

Nyt pääsemme vuoteen 2018

Kirjoita vuotesi 2018 vapaamuotoisesti oman näköiseksi. ”Ajatuksemme voima” on jo tiedossamme, niin pysähdytään hetkeksi miettimään mihin keskität huomiosi vuonna 2018.

Vuonna 2018….

….haluan viettää aikaa…

….minua kiinnostaa….

…haluaisin uskaltaa…

…olen kiitollinen…

…haluaisin tutustua….

….arvostan itsessäni….

….muistan….

…rohkaistun…

….olen…

…opin…

…nautin…

Laita miettimäsi asiat muistiin, voit käyttää muistilapussasi lisänä kuvia tai värejä…. Sinun vuotesi. Tee vuodesta sinun näköisesi.

Kun olet pysähtynyt miettimään asioita, joita haluat tulevaan vuoteesi, niin mieti miten lähdet toteuttamaan niitä. Mitä se vaatii ja tee suunnitelma. Tipauta asiat arkeesi.

 

Mahtavaa Uutta Vuotta!

 

”Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi, elämä elettäväksi.”    –positiivarit-

ps. I Love Me -messuilla Ihana Rohkeus ständillä kysyin ”Mitä tekisit tänään, jos tiedät ettet voi epäonnistua.” Messujen aikana hioimme lausetta  (Kiitos Jaana) eli kysynkin…

”Mitä tekisit tänään, jos tietäsit, että onnistut.”

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaa. Pro CoachK- palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

 

Facebooktwitterlinkedin