Jokainen meistä tykkää kun saa palautetta onnistumisesta. Olen hyvin kiitollinen, että urheilijani laittavat sitä usein ja laittavat vaikkeivat olisikaan enää asiakkaitani vaan saaneet opit matkaan löytäneet oman vahvuutensa työkalut jo käyttöönsä.
Vilma otti yhteyttä kun arjessa oli haasteita ja pelaaminen omalla tasolla oli hukassa. Hän haluasi jakaa palautteen kanssanne, nimellään. Yleensä yritän puhua urheilijoita olemaan laittamasta nimeään ettei kenellekään tule tunne, että olisi pakko kertoa nimi. Ei ole, se on aina ja edelleenkin nimetöntä 😀 Toki olen äärettömän kiitollinen Vilmalle nimellisestä 🙂 Vilman koko palaute on luettavissa alta.
Mahtava urheilija joka on pelannut itsensä huipulle ja jolla edelleen on nälkää edetä. Ihana seurata tätäkin matkaa, Loistotyypille loistavaa tulevaisuutta!
xxx Katja
”Katja! Kun aloitettiin yhteistyö, muistan kuinka ensimmäisen session jälkeen ajattelin (ja taisin ääneenkin sanoa), että miksen ottanut suhun yhteyttä jo paljon aikaisemmin. Olin ollut jo jonkin aikaa ihan jumissa ja lukossa omien ajatusten kanssa ja koriskentästä, mun suosikkipaikasta, oli tullut paikka, jossa tunsin oloni tosi epämukavaksi, epävarmaksi ja pelistäni oli kadonnut kaikki nautinto ja ilo. Olin kentällä eksyksissä, en ollut kunnolla läsnä ja hetkessä, ja olin vain haamu siitä, mitä tiesin pystyväni olemaan. Mikään vaan ei toiminut. Eikä koris ollut enää hetkeen maistunut kovin hyvältä.
Olin jo ehtinyt miettiä, että tässäkö tämä nyt oli, näinköhän vaan olisi aika sitten lopettaa pelaaminen. Intohimo oli kadonnut tai sitten epävarmuus oli kasvanut sitä suuremmaksi.
Kuitenkin motivaatiota löytyi, enkä suostunut luovuttamaan. Mun onnekseni omat vanhemmat sanoivat, että nyt etit apua ja löysin sut!
Parasta sun kanssa työskentelyssä oli se, kuinka avasit mun silmät ja sait taas uskomaan itseeni, tuli jopa muutamat naurut omille jumipäisyyksille. Lyhyessä ajassa saatiin paljon aikaan ja tosiaan, olisipa aloitettu aikaisemmin, koska kausi loppui vähän liian nopeasti tämän oman projektin kannalta. Kuitenkin rohkeus ja itseluottamus löytyivät taas ja tästä on hyvä jatkaa.
Viides finaali päättyi hopeaan, mutta henkilökohtainen voitto oli se, että koris tuntui taas mielettömän makeelta! Uskalsin, kilpailin, laitoin kaiken peliin, olin hetkessä, tein virheitä ja onnistuin – PELASIN ja pelasin taas tunteella, NAUTIN.
Kiitos, niin suuri kiitos, kun toit mut taas kentälle, mun suosikkipaikkaan.
Oot huippu! Kiitos!”
