Urheilija

Urheilija – näiden kirjoitusten tarkoitus on antaa sinulle ajatuksia arkeen eli miten saat itsestäsi esille niin paljon kuin haluat omassa urheilullasi saada. Paras Sinä (c) ja Parasta Esille Sinusta ovat ohjenuorani myös tässä.
Sinulle– osiossa on enemmän kaikille suunnattuja vinkkejä, mutta kannattaa käydä lukemassa myös siellä ja Valmentaja- osiossa valmentajuuteen liittyviä kirjoituksia. Tarinat ovat oivalluttavia ja käytän niitä paljon valmennuksissani eli suosittelen :D
Mahtavia hetkiä kirjoitusten ja urheilun parissa!

Rutiinit

Katja Pasanen
Katja -Pasanen

Mitä ovat rutiinit?

Toisten mielestä tylsää ja toisen mielestä välttämättömyys arjessa,kolmannelle asia joka tuo turvallisuuden tunteen. Ehkä kyse onkin siitä, että riippuu kuka katsoo ja miltä kannalta. Näkökulmia… ”Itämeri – kenen suunnasta se on Itämeri? ”

Urheilussa puhumme suorituksen yhteydessä rutiineista. Mutta ilman urheilua, arjessakin meillä on rutiineja. Rutiineissa meidän pitääkin miettiä mitä rutiineja haluamme arjessa pitää ja mitkä rutiinit vaihtaa. Blogissa tavoitteen kohdalla puhuimme uusista tavoista, jotka muodostuvat uusien rutiinien kautta. Mitkä rutiinit siis vievät sinua tavoitteeseen ja mitkä rutiinit vievät poispäin. Millä rutiineilla saat sen ”suoritustunteen” minkä kuhunkin tilanteeseen haluat.

blogi

Pysähdy

Rutiinit, tylsää vai arjen turva? Riippuu rutiinista ja käyttäjästä. Ei ole oikeaa vastausta on vain sinun tunteesi ja tavoiteesi.

Urheilussa rutiinit tuovat usein urheilijalle rentoutta ja suoritusvarmuutta. Rutiineja on niin yksilöllä kuin joukkueella. Joukkue voi tehdä tietyt asiat ennen kentälle menoa sekä eri tilanteissa.

Tutut liikkeet, tavat toimia, toimintamallit tuovat varmuutta ja itseluottamusta. ”Teen tätä mitä aina. Osaan tämän.” Jokaisella urheilijalla on omat rutiininsa, tapansa päästä omaan suoritustunteeseensa, sulkea muut asiat ulkopuolelle ja keskittyä omaan tekemiseen. Rutiinit ovat muodostuneet jo aiemmin ja arjen rutiinit ovat mahdollistaneet kulloisetkin suoritushetket.

Urheilussa rutiineihin on voitu sitoa erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja, mutta rutiinit eivät kuitenkaan ohjaa liikaa suoritustunnetta tai muutosten sattuessa toimi haittaavasti, ne eivät siten ole sidottu ulkopuolisiin muuttujiin. Rutiinin tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa, tuoda, kuten mainittu, suoritusvarmuutta.

Urheiluun siis rakennamme suoritustunnetta ja rutiineja eri työkalujen kautta, mutta jo arjen rutiini, ensimmäinen askelmerkki kohti tavoitetta on otetavissa muutamilla stepeillä.

Jos työpaikan kokouksissa puhuminen jännittää niin rakentamalla uuden rutiinin, jolla lähtee vahvistamaan esimerkiksi rohkeutta, auttaa kohti varmempaa esiintymistä. Esiintymisestä ei tarvitse tulla lempipuuhaa, mutta ei sen myöskään tarvitse olla ”pakokauhua” tuova kokemus. Tai oppia jokin uusi kieli, niin miten tipautat arkeesi esimerkiksi 3 x20 minuuttia kielen opiskeluun työ-/auto- tms matkalla. Tai jos tavoitteena juosta maraton ei heti kannata lähteä juoksemaan nollapisteesta kymmeniä kilometrejä vaan ottaa uudeksi rutiiniksi saada riittävät unet, tasapainoinen arki ja urheilu lähtötason mukaan x kertaa viikossa. Kaikki vain kevyitä havaintoja rutiinin tuomisesta arkeen, riippuen tietysti rutiinista ja tavoitteestakin.

Katja Pasanen

Arjen pienet asiat

  • Pysähdy

Pysähdy miettimään tilannetta, johon haluat tietyn tunteen.

Mikä siihen vaikuttaa? Mikä lisää haluttua tunnetta?

Millainen tunnetila tai tilanne tuo sinulle kaivatun tunteen?

Mitä rutiineja sinun pitäisi muuttaa tai ottaa mukaan arkeesi, jotta saisit tilanteen/tunteen siihen suuntaan kuin haluat?

Esimerkin työpaikan kokous; millä tunteella haluaisit olla kokouksissa. Mikä tuo sinulle tuon rohkeamman tunteen tai missä tilanteissa olet tuolla tunteella? Millä rutiineilla voit vahvistaa sitä arjessa? Mikä olisi sellainen ”steppi” joka vie sinut lähemmäksi haluttua tunnetta esim. osallistuminen kahvitauolla kahvihuonekeskusteluun tms.?

Pysähdy myös miettimään miksi haluat muutoksen eli mitä se sinulle antaa kun olet sen saavuttanut.

Tavoitteesta löytyy blogikirjoitus mm. tästäja jännityksestäomansa. Tunteesta voit lukea tästä aiemmasta blogikirjoituksesta.

  • Valmistaudu

Kuten reissuun lähtiessä, pakkaat matkalaukkuun mukaan tavaroita, joita olet etukäteen miettinyt tarvitsevasi. Usein kuvittelemme myös mielessämme, millaista matkalla on, miltä tuntuu ja mitä tekee yms.

Mitä asioita pakkaat ”mielen matkalaukkuun”. Eli mitä otat mukaan, millainen on toimintasi tilanteessa uusien rutiinien kautta kun olet saavuttanut tavoitteen. Kuvittele mitä teet ja miltä tuntuu.

  • Luo rutiini

Mikään ei muutu hetkessä. Minkä uuden rutiinin otat matkaan nyt ja minkä sen jälkeen kun olet saavuttanut edellisen. Mitkä asiat vievät sinut kohti haluttua tapaa toimia. Jatketaan esimerkki tilanteella jolloin voisi esimerkiksi aloittaa puhumalla peilin edessä ääneen.

Siinä katsoa miltä näytät ja kuulostat, miltä haluat näyttää ja kuulostaa. Mitä eleitä haluat jne. ”Näytänkin hyvältä, kuulostan fiksulta”. Millaisella äänellä puhun. Amy Cuddyn ”Fake it till you make it” toimii tässäkin.

Seuraavaksi voit osallistua erilaisiin tilanteisiin tai tilaisuuksiin jotka olisit aiemmin jättänyt väliin niiden tuomien tunteiden avulla. Tarkkailla muita (huom. et ole ainoa jota jännittää, kuten tulet huomaamaan) ja sitten osallistua aktiivisena. Ja siitä sitten eteenpäin. Onnistumisista tulee uskaltaa myös iloita ja vahvistaa tunnetta.

Mieti siis millaisella tunteella haluat mennä tilanteeseen, millä tunteella haluat olla ja minkä haluat jättää jälkeesi. Sitten vain rutiini kerrallaan tunnetta kohti.  Kuten kaikki uusi, tuntuu alussa varmasti tämäkin haastavalta, mutta vanhan sanonnan mukaan, lopussa kiitos seisoo 😀 Uusista rutiineista muodostuu pikkuhiljaa tapoja jotka tukevat asioita ja tavoitteita joita haluat.

Ovatko siis rutiinit uhka vai mahdollisuus, sinä päätät 😀

Mahtavia hetkiä rutiinien parissa, nähdään hallilla!

Katja

blogi

Anna itsellesi ja muutoksille aikaa.

Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuuteen kuuluva “herättelyvideo” aiheesta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

R

Facebooktwitterlinkedin

Kasvun asenne, ajattelutapa

Katja Pasanen
Lapsi ja nuori

Meillä jokaisella on oma tapamme ajatella. Ajattelutapamme vaikuttavat muun muassa miten toimimme, reagoimme, opimme. Paljon on tutkittu ajattelutapoja ja sitä onko eroa miten esimerkiksi menestyvät urheilijat ajattelevat. Tässä kirjoituksessa tutustumme Carol Dweckin lanseeraamaan käsitteeseen jossa ajattelutavat jaetaan muuttumattomaan ajatteluun ja kasvun ajattelun ajattelutapaan.

Ajattelutapa vaikuttaa motivaatioon ja motivaatio on asia joka saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme, valintojamme ja käytöstämme. Muutama esimerkki muuttumaton ajattelun ja kasvun ajattelun erosta. Siinä missä muuttumattoman ajattelun omaava urheilija kokee, että jotkut vain ovat lahjakkaista jossain tietyssä ominaisuudessa niin kasvun ajattelun omaava urheilija uskoo, että hän voi kehittyä ja harjoitella taitoja eli kokevat määrätietoinen harjoittelu on kehittymisen perusta.

Ajatus miten uskot selviytyvän kustakin tilanteesta ja miten uskot oppivasi asioita vaikuttaa kaikkiin valintoihimme ja reagointiimme eri tilanteissa.  Kasvun ajattelutapa vaikuttaa siis haluumme oppia.

Yliopiston psykologian perusteissa jo opetetaan,että aivomme ovat plastisia eli aivomme muuttuvat ja kehittyvät läpi elämän. Mitä enemmän annamme ärsykkeitä ja käytämme aivoja niin sitä enemmän ne kehittyvät. Ei ihan aivotonta touhua siis.

Muutamia esimerkkejä ajattelutapa erossa, kuvaus on Carol Dweckin kirjasta Mindset, menestymisen psykologia) Kasvun asenteessa (ja suluissa muuttumattomuuden asenne):

  • Kokee, että harjoittelulla oppii ja saavuttaa asioita (kokee, että joillakin vain on tietty taito )
  • Epäonnistumiset ovat vain haaste ( välttää haasteita, osaamattomuus/tietämättömyys on häpeä)
  • Palaute antaa mahdollisuuden kasvaa ja kertoo mitä pitää muuttaa (ei halua palautetta tai jättää sen huomiotta)
  • Muiden menestys kertoo, että se on minullekin mahdostaa, innostaa lisää ( muiden menestys on uhka)
  • Halu oppia ja kehittyä (haluaa vaikuttaa fiksulta, ei halua näyttää epävarmalta)

Voiko ajattelua sitten muuttaa/oppia? Voi

Voi valmentaja vaikuttaa siihen? Voi

Voiko vanhempi vaikuttaa siihen? Voi

Voitko itse vaikuttaa siihen? Voit

Ajattelutapaansa voi siis luoda tietoisesti haluamaansa suuntaan.

Tunnista ensin oma tapasi reagoida asioihin. Sitten millaisen ajatustavan haluat omata? Tai millaisen ympäristön haluat luoda muille?

Lisää ympäristöstä ja miten voit vaikuttaa kasvun asenteen muodostamiseen tulee seuraavassa blogissa.

Kooste/ajatustenherättäjä urheilijalähtöisestä valmennuksesta ja muutama Carol Dweckin kasvun ajattelusta kertovaa videota linkkinä (linkki 1 ja linkki 2).

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Tavoite

Katja Pasanen Leave a comment
Urheilu psyykkinen valmennus

 

Tavoite ja tavoitteen asettelu on ollut kirjoitusteni aiheena aiemminkin, aiempia kirjoituksiani löydät esimerkiksi Salibandylehti Pääkallossa julkaistu ja vuoden vaihteessa Vuosi 2018 sekä opintokokonaisuuteen kuuluva ”herättelyvideo” aiheesta.

Mutta miksi me tarvitsemme tavoitteita?

Kun halutaan saavuttaa jotain niin tavoitteen asetannalla tehdään sitä konkreettista. Tavoitteen konkreettinen määrittäminen ja aika jolloin se on tavoite saavuttaa tekee siitä konkreettisen ja mitattavan. Konkreettinen tavoite ei ole tulla paremmaksi tai parempi veto vaan mitatattava ja selkeä esimerkiksi parannan heittoprosenttiani x verran tai hyppään korkeutta …. Tavoite on siis mitatavissa , selkeä ja tavoitteen saavuttamiselle on aikaraja. ”Tavoite ilman aikaa on vain toive” on joku sanonut.

Kun tavoite on määritelty niin sitten suunnitelma miten sen toteuttaa. Mitä se vaatii joka päivä, viikko ja kuukausi. Jotta matkan voisi miettiä niin ensin määritelmä millaista on sitten kun tavoite on saavutettu sekä tilanne missä on nyt. Sen jälkeen tipautellaan suunnitelmaan askelmerkit kohdilleen eli mitä se vaatii, suunnitelma.

Tavoite ilman suunnitelmaa on kuin laiva ilman kapteenia. Suunnitelma on punainen lanka joka johtaa kohti tavoitetta. Välillä tavoitteeseen tulee mutkia, sillä kuten sanottu, kartta ei ole maasto eli yllätyksiä ilmaan, mutta suunnitelma on kuin navigaattori… löytää vaihtoehtoisen reitin kohti tavoitetta eikä ohjaa sinua takaisin kotiin tai jätä tien viereen.

Suunnitelmassa huomioidaan arki ja se tipautetaan arkeen uusiksi rutiineiksi, pikku hiljaa huomaat,että rutiineista tulee tapoja. Tavoite on siis sinusta lähtevä jolloin se innostava sekä se on osana arkea.

Tässäkin pätee, että ”lyhytkin kynä on parempi kuin pitkä muisti” eli kirjoita tavoite ylös, samoin suunnitelma.

Sitten laitetaankin työrukkaset käteen ja nuttua niskaan eli aletaan tekemään tavoitteen eteen hommia. Tavoitteen saavuttamista voit vielä tukea esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla. Siitä lisää toisessa kirjoituksessa.

Tavoitteen asettelu:

  1. Mieti tavoite (tarkka ja mitattava, ajanjakso)
  2. Suunnittele (miten osuu arkeesi, rutiinien luominen)
  3. Tee töitä tavoitteen eteen
  4. Nauti

”Jos mä olen jonkun tason saavuttanut jollain osa-alueella niin yritän parempaa.”  Litmanen

 

Kirjoitus osana Psyykkisen valmennuksen; Psyykkinen valmentaminen ja psyykkiset taidot opintokokonaisuutta.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen urheilussa kehittäen siihen palvelun (ProCoachK) valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämisen tueksi.

Facebooktwitterlinkedin

Jännitys

Katja Pasanen Leave a comment
Katja Pasanen

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

 

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

 

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin ”haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat. Onnistumisen hetkiä!

jännitys

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Pro CoachK- palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Motivaatio

Katja Pasanen Leave a comment
blogi

Joulukalenterissani oli puhetta motivaatiosta. Koska varsinkin näin uuden vuoden kynnyksellä tehdään lupauksia, on motivaatiotekijöidenkin tunnistaminen ja motivaatio itsessäänkin ajankohtaista.

Motivaatio ja rutiinit pitävät tekemisen käynnissä innostuksen jälkeen.

Motivaatio on se, mikä tekee toiminnan.

Miten yllä pidämme motivaatiota?

 

Missä kohtaa motivaatiosi hiipuu eli mitkä asiat laskevat motivaatiotasi?

Mikä sinua innostaa?

Mieti asioita, tekoja, tapoja… molempien kannalta, mitkä asiat heikentävät ja mitkä asiat lisäävät motivaatiotasi.

Millaisia tunteita niihin liittyy. Uskotko saavuttavasi tavoitteesi.

Tavoitteen saavuttamisesta, itseluottamuksesta ja arvoista on muissa kirjoituksissa, nyt palaamme vielä motivaatioon.

 

Mikä sinua motivoi eli miksi?

Motivaatio sana latinasta tarkoittaa liikettä.

Mikä siis sinua liikuttaa eteenpäin.

Miksi haluat pitää kiinni uuden vuoden lupauksestasi?

 

Kyky tehdä jotain rinnalle kuuluu motivaatio tehdä asiaa. Vaikka olisit kuinka taitava jossain asiassa, mutta sinulle ei ole motivaatiota tehdä sitä, niin näkyy se lopputuloksessa verrattuna siihen, että olet motivoitunut tekemään.

Motivaatio siis saa meidät liikkeelle, mutta ohjaa myös toimintaamme ja käytöstämme.

 

Olemme nyt miettineet asioita miksi haluat saavuttaa tavoitteen, ja asioita jotka vaikuttavat motivaatioosi, hyvässä ja huonossa. Mietimme näitä koska arjessa meille kaikikke tulee kuitenkin erilaisia tapahtumia, houkutuksia, ajanhallinnallisia muutoksia ym., mitkä vaikuttavat motivaatioon. Siksi onkin tärkeää miettiä haasteita jo aiemmin, ja varautua niihin mahdollisimman hyvin.

Mitä paremmin tiedostat, ”Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi? Milloin? Mitä tapahtuu kun olet saavuttanut tavoitteesi? Miksi se on tärkeää?” , sitä helpompi sinun on pitää kiinni itsellesi antamastasi lupauksesta haasteiden keskellä.

Motivaatioon vaikuttavia asioita on juuri asian tärkeys, todennäköisyys saavuttaa, itseluottamus/minä pystyvyys sekä tietysti tukevana ympäristö. Motivaatio kuitenkin lähtee sinusta.

Miten siis alun innostuksen jälkeen pidät motivaation?

Miten pidät yllä myönteistä tunnetta ”matkan” aikana?

Miten kampitat haasteet?

 

Kirjaa asiat muistiin, olet jo hyvällä matkalla tavoitettasi kohti, sekä miettinyt polun valmiimmaksi kuin moni muu.

 

Motivoitunutta matkaa!

blogi

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun joka lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Tunne

Katja Pasanen
Katja Pasanen blogi

Julkaistu 6.4.2016 LinkedIn

Jaana Hautala kirjoitti blogissaan uskomuksista ja siitä, että pystymme itse vaikuttamaan mitkä uskomukset haluamme pitää mukana. http://oivaltamaan.fi/muutos-vaikeaa-onko/

Intouduin blogin luettuani miettimään asiaa vielä ja valitsin kuvan ajatellen,että heinät ovat hieman kuin uskomukset mielessä. Ne ”suodattavat” aikasempien kokemusten kautta tunteitamme ja mietteitämme, luovat ennakkotunnetta tapahtumiin.

Jäin itse miettimään myös itseluottamusta ja itsetuntemusta. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan miten toimit tietyissä tilanteissa ja mitkä asiat aiheuttavat minkälaisia tunteita. Jos esiintyminen on epämieluisaa ja tilanne jännittää niin tunne saattaa olla kaikkea pelosta kipeään oloon. Taustalla saattaa olla uskomus tai muistikuva pieleen menneessä esityksestä joskus vuosia taaksepäin.

Kun tilanteen tiedostaa, harjoittaa itsensä pois niin tilanteesta saattaa tulla siedettävä tai neutraali tai ehkä jopa miellyttävä.

Mikä tilanne sinulla aiheuttaa epämiellyttävän tunteen? Mistä se johtuu? Miltä se tuntuu? Mitä keinoja sinulla on hoitaa tilanne?

Mieti tilannetta jossa olet itsevarma. Osaat asian vaikka miten päin. Miten menet sellaiseen tilanteeseen? Mitä tunnet? Miten suoriudut? Kun kuvittelet tilannetta vaikuttaako se tämän hetkiseen tunteeseesi? Todennäköisesti kyllä.

Tämän tyylisillä tunnetila harjoitteilla pystyt lähtemään muuttamaan negatiiviselta tuntuvaa tilannetta neutraalimmaksi. Ensin kuvitella epämiellyttävä tilanne ja tunne. Sitten kuvitella miten haluisi siellä toimia ja tuntea. Siirtää mukavaa tunnetta epämiellyttävältä tuntuvan tilanteen mielikuvaan. Lisää mielikuvaharjoitteista toisessa kirjoituksessa.

Mutta palaan vielä taaksepäin uskomuksiin, luomme ympärillemme uskomuksia tiedostamatta matkan varrella, itsellemme ja muille. Mietikin siis mitä uskomuksia haluat jakaa läheisillesi. Koulun käyntiin ”Meillä on huono kielipää” vai ”Hienoa, että olet innoissasi kieliopista. Minä voin auttaa sinua ja kerrata samalla itse”.

Itse olen miettinyt urheilumaailman uskomuksia ”oikeaan jalkaan ensin luistin” jne vaikutuksia tai onko niillä millaisia vaikutuksia. Tai kysymyksiä joita saatamme huomaamatta esittää kuten  ”Onko se sinun onnen Apina?” Tuleeko onni apinasta vai itsestä, samoin kuin taito tehdä jokin asia.

Lapsen uhmassa ”Mikä sinua pelottaa?” ”Mikä sinua suututtaa?” Jos lapsi etsii rajoja niin annatko hänelle valmiin tunteen vai tilaa kertoa hänen tunteestaan.

Nämä vain ajatuksia, mutta jos pysähdyt miettimään niin ainakin pystyt itse päättelemään mikä vaikuttaa mihinkin vai vaikuttaako mikään mihinkään eli muutatko toimintaasi vai et. Ei ole jälleenkään oikeaa tai väärää.

Mieti siis mitä tapoja ja tunteita haluat säilyttää ? Millaisia uskomuksia luoda ympärillesi? Mistä haluat luopua?

Aurinkoista kevätpäivää Sinulle!

Kirjoittaja Ammattivalmentaja. Toimii mentaalivalmentajana ja valmentaja mentorina henkisen valmennuksen osalta eri lajeissa jääkiekosta uintiin ja koripalloon sekä henkilökohtaisesti eri tasoisten urheilijoiden kanssa.

Yksi kolmesta osaajasta Voittajan Portaat- valmennuskonseptissa ja mukana Parasta Esille Sinusta – Valmentajille suunnatussa palvelussa.

http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin

Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?

Katja Pasanen Leave a comment

Kirjoitus julkaistu Pääkallo.fi 01.03.2017

Ensimmäisessä blogikirjoituksessani puhuin itseluottamuksesta ja toisessa tunteista, tunnetiloista joita liitämme tapahtumiin. Tunnetilojen vaikutuksesta toimintaan ja positiivisten tunnetilojen vahvistamisesta. Tunnetilojen vaikutuksesta kehonkieleen ja kehonkielen vaikutuksesta viestiin.

Tänään siirrymme tavoitteen asettamiseen ja saavuttamiseen. Urheilussa tavoitteellisuus on läsnä koko ajan, mutta varsinkin nyt uuden vuoden lupausten seurauksena, tavoitteellisuus on läsnä myös arjessa.

Kirjoitin sosiaalisen mediaan uudenvuoden toivotukseksi lauseen: ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?” Se on lainaus elokuvasta Uudenvuodenilta.

Mitä tekisit? Pysähdy miettimään. Pysähtyminen on alku matkalle lähteä tavoitetta kohti.

Mikä on siis sinun tavoitteesi?

Kaikki lähtee siitä, että pysähdyt miettimään millainen nyt olet, eli mikä on lähtötilanteesi ja mihin olet menossa. Tätä kutsutaan tavoitteen asettamiseksi.

Kuvittele millainen olet sitten kun olet saavuttanut tavoitteen. Futuristin tavoin ohjaan usein katsomaan tavoitetta saavutetusta näkökulmasta eli katsomaan saavutetusta mielikuvasta kohti nykyhetkeä. Jos tavoite siis on olla tietynlainen pelaaja kahden vuoden päästä esimerkiksi ”johtavana pelaajana”, niin millainen pelaaja olet silloin? Miten toimit kentällä ja kentän ulkopuolella?

Siitä lähdetään kulkemaan tavoitepolun alkua, mitä teet tavoitteen eteen tänään? Ensiksi tarvitaan keinot. Yksi tai kaksi asiaa johon keskityt. Pienillä askelilla alatkin kulkea suoraviivaisesti kohti tavoitetta. Sinun ei tarvitse olla valmis kerralla, joten nauti matkasta.

Esimerkki jota käytän usein, on myös se yksi urheilijoiden useimmiten sanottu tavoite: parantaa vetoa. Sitten kysyn ilmeisen jatkokysymyksen: ”Mitä teet asian eteen?”.

Usein vastaus on, vetelen aina kun on aikaa.

Jälleen kysyn seuraavan jatkokysymyksen: ”Kuinka usein aikaa löytyy?” Usein vastaus kuuluu: ”Välillä ennen treenejä ja sitten aina välillä kotona. Nyt on ollut kiirettä, mutta kesällä vetelin enemmän”.

Sitten autan selkeyttämään tavoitetta. ”Onko 15 minuuttia paljon vai vähän aikaa?” Useat vastaavat vähän. Käyttämällä arjessa johonkin 15 minuuttia jää silti aikaa olla sohvalla, nähdä kavereita ja niin edelleen.

Montako hyvää vetoa vedät 15 minuutissa? Vastaukset vaihtelevat viidestäkymmenestä reiluun sataan, riippuen vastaajasta. Otetaan tähän esimerkiksi siis vaikkapa 50 vetoa. Jos käytät neljä kertaa viikossa 15 minuuttia vetoihin, niin voit vielä jättää kolme päivää viikkoon jolloin et vetele omatoimisesti.

Montako vetoa silloin vedät viikossa? 200. Hyvä, eli kuukaudessa? 800.

Jos kausi kestää noin 10 kuukautta, niin montako kauden aikana? 8000 vetoa. Mitä luulet, näkyykö tällä 4X15min/vko harjoitusrytmillä tuloksia pitkällä tähtäimellä? Varmasti, näkyy jo muutaman kuukauden jälkeen.

Arjen pienet asiat ratkaisevat

Jack Canfield suosittelee, että ihminen ottaisi yhden uuden tavan mukaan arkeen kolmen kuukauden välein, jolloin ehtii sisäistää sen eli se tarkoittaa neljää uutta tapaa vuodessa. Kolmen vuoden jälkeen sinulla on jo kaksitoista uutta tapaa toimia, jotka olet tietoisesti valinnut.

Tavoitteen asettelun malli toimii riippumatta siitä oletko pelaaja, valmentaja tai haluatko vaan muuten vain muuttaa omia tapojasi.

Pysähdy siis ja mieti miksi haluat mennä mihin olet menossa. Millainen tunne sinulle tulee, kun mietit tilannetta kun olet saavuttanut tavoitettasi. Motivaatiotekijät, sinun syysi ja tunne auttavat sinua matkassa.

Kirjasta ”Become a Better You” löytyy ote jonka ystäväni laittoi minulle eräänä aamuna.

”The people we surround ourselves with either raise or lower our standars. They either help us to become the-best-version-of-ourselves or encourage us to become lesser versions of ourselves. We become like our friends. No man becomes great on his own. No woman becomes great on her own. The people around them help to make them great.”

Lyhyesti ja hyvin vapaasti käännettynä siten, miten itse näen asian ”tule paremmaksi sinuksi”. Ympäristösi ja ympärillä olevat ihmiset voivat auttaa sinua kasvamaan paremmaksi. Millaisella arjella ympäröit itsesi? Tarvitsemme muita kasvaaksemme ja he auttavat meitä tulemaan loistaviksi ja me autamme muita heidän matkallaan. Yhdessä olemme enemmän.

Tässä palaammekin hieman ensimmäiseen kirjoitukseen, toisten itseluottamuksen vahvistaminen ja siten tapaan toimia. Millaisen ympäristön sinä luot ympärillesi?

Kenet sinä haluat auttaa paremmaksi? Kenen seurassa tunnet itsesi kasvavan? Kuka voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi ja ketä sinä voit auttaa? Haluatko itsellesi työkaluja arkeen, mikä toimii karttana kohti tavoitettasi ja antaa portaita kiivetä ylöspäin pienin askelin?


Kuvituskuva: Pixabay.com

Eli takaisin tavoitteeseen. Kartta kohti tavoitetta. Sanotaan, että kartta ei ole maasto. Se on totta. Laittaessasi navigointilaitteeseen määränpäähän se tarjoaa yleensä useamman reittivaihtoehdon, joista valita. Kun lähdet liikkeelle matkalla saattaa tulla tietyö tai muu este joka hidastaa tai muuttaa matkaa, ja johon joudut reagoimaan. Niihin asioihin et voi vaikuttaa, mutta tapaasi reagoida muutokseen voit. Samalla tavalla kuin tietyön ilmaantuessa todennäköisesti et sano ”hitsi, tämä ei onnistukkaan, lähden takaisin”, vaan odotat etenemistä tai etsit vaihtoehtoisen reitin. Uskot kuitenkin pääseväsi perille.

Samalla tavalla sinun täytyy uskoa ja kulkea omaa tavoitettasi kohti. Uskominen on valinta. Jos päätät ettet saavuta tavoitetta tai se on vaikea tai päätät, että kuljet sitä kohti ja teet töitä se eteen, molemmat päätelmät ovat yhtä oikeita. Pääasia, että itse tiedostat mitä päätät ja teet. Tietyö saattoi hidastaa matkaa, mutta tuskin esti sitä kokonaan. Jos käännyt ympäri ja palaat kotiin, päätökselläsi päätit jättää matkan väliin. Siitä on kyse. Pääasia siis, että tiedostat mitä päätät.

Tavoitteen asettelu on kuin kirveen teroitus. Sinun pitää muistaa välillä pysähtyä. Tehdä pieniä asioita hyvin tavoitteen ympärillä jotta voit saavuttaa tavoitteesi. Puunhakkaajan tarina luettavissa tästä.

Kuunnella myös miten puhut itsellesi matkalla. Joku saattaa sanoa, että on liian vanha. Riippumatta oletko 20-, 30-, 40-, 50- vai 60-vuotias tai jotain muuta, niin aika kulkee eteenpäin. Jos sinulla on joku tavoite, esimerkiksi oppia uusi taito, kuten kielten opiskelu tai liikunnallinen sellainen taito. Aloitat sen opiskelun tai et, kahden vuoden päästä olet kaksi vuotta vanhempi. Jos aloitat kielen opiskelun nyt, olet kahden vuoden päästä kaksi vuotta vanhempi ja oppinut uuden kielen. Tai sitten olet kaksi vuotta vanhempi ja mietit, että olisi kiva oppia uusi kieli. Valinta on sinun.

Mahtavia tietoisia hetkiä arjessa. ”Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?”

Mukavia lukuhetkiä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja, joka erikoistunut henkiseen valmennukseen. Työskennellyt eri lajeissa pääsarjatasolla ja junioreissa, joukkueiden, valmentajien sekä urheilijoiden kanssa ulkomaalaisesta kultakypärästä junioriurheilijaan. Twitter & IG: @pasanenkatja youtube: katja pasanen

Alkuperäinen kirjoitus luettavissa:

Blogi: Mitä tekisit tänään, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?

Katja Pasasen aiemmat kirjoitukset Pääkallossa:

Blogi: Apina selässä vai selästä – henkinen vahvuus kentällä ja sen laidalla

Blogi: Tunteet pelissä

Facebooktwitterlinkedin