”Avaan koti-oven, lapset juoksevat vastaan. Innoisaan. Tervehtimään ja kertomaan päivän kuulumisia. Heidän päänsä notkahtaa, liike pysähtyy. Ilo hiljenee, lyhyt hymy vanhemmalle ja käännös ympäri… vanhempi puhuukin puhelimessa.”

Olin tuo vanhempi joskus vuosia sitten. Tulin kotiin usein puhuen puhelimessa työpuhelua, koska työni oli sellaista ja koska annoin sen olla sellaista.  Jossain vaiheessa tajusin, että nämä hetket, hetket kun lapset tulevat vastaan, kestävät vain lyhyen aikaa…  eivätkä he tee sitä kohta, jos en muuta omaa tapaani toimia. Tiedostin myös, että he tulevat tervehtimään, ja jos olen läsnä, niin kuulen kuulumiset ja heidän arkensa,  ja yleensä ne kerrottua, palaavat huoneisiinsa iloisina. Heille on tärkeää, että olen tuon hetken läsnä. Itse haluan olla läsnä …ja voin tarvittaessa palata töiden pariin kun he ovat saaneet ensin oman hetkensä. Hehän ovat minulle kaikessa tärkeimmät, haluan myös osoittaa sen.

Tein itselleni stop-merkin ulko-ovelle. Päätin, etten avaa ulko-ovea ennen kuin olen valmis ja läsnä.  Päätin etten ole puhelimessa sisään mennessäni. Sen jälkeen puhuin ne pihalla loppuun, autossa, sama se kuinka kauan kesti.

Tämä toimi meille. Kiitollinen, että tajusin sen tarpeeksi ajoissa.

Kiireen tunne

”Kiire. Inhoan kiireen tunnetta ja silti nyt kello tikittää eteenpäin. Vielä on pieni mahdollisuus ehtiä. Vedän happea ja yritän rauhoittaa sisäistä paniikkia joka nostaa päätänsä….”

Kiireen tunteesta on kirjoitettu aiemminkin, voit lukea useammasta eri kirjoituksista. Usein tuntuu ajaudumme seesteisemmänkin jakson jälkeen meille arjen suorittaminen tulee päälle. Mistä kiireesi syntyy? Onko tavasi toimia millä voit muuttaa kiirettä ja sen mukana tuomaa tunnetta. Kiire on tunne. Jos taas olet myöhässä tapahtumasta toiseen niin se on tapa toimia. Molempiin voimme itse vaikuttaa.

 

Päästää irti, pysäyttää

”Ehdin juuri ja juuri. Lennosta kopin penkille pari minuuttia ennen palista. Huokaan helpotuksesta. Päivän asiat pyörivät vielä takaraivossa vaikka pelipalis on käynnissä. Tunne, että on kiire tai työviikko takana seuraa koko pelin. Tuntuu etten ole läsnä. Ja kyllähän se näkyikin. Harmittaa.”

Arjessamme on paljon urheilijoita joilla on samaan aikaan huippu-urheilun vaatimusten kanssa menossa koulu tai työ. Valmistautuminen peliin tai harjoitukseen on tasa-painoilua arjen suorittamisten välillä. Ilman tietoista itsemme pysäyttämistä saatamme muuten suorittaa pelin paikalla ollen. Silloin läsnäolo, rutiinit ja niiden mukana tuleva itseluottamus saattaa jäädä vaiheeseen.

Ilman isompia työkaluja jo pelkästään pysähtyminen muutamaksi minuutiksi autossa tai vessassa ennen alkulämmittelyyn siirtymistä tai musiikin kuuntelu ja tietoisen läsnäolon hakeminen saattaa olla riittävä siinä hetkessä. Syvään hengittäminen tai jokin aiemmin kerrotun tyylinen läsnäoloharjoitus on hyviä pysäyttämisen keinoja. Näissäkin harjoittelu auttaa niiden käytössä.

Tärkeintä onkin tiedostaa oma tapa toimia suhteessa millaisella tunteella haluaa eri tilanteissa olla. Millaisen tunteen tuoda tilanteisiin sekä minkä tunteen jättää jälkeesi.

Tiedostetulla tunteella tilanteisiin,

Ihania hetkiä arjessa!

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.