”Oli vaa oma ittensä”

” Oon vaan tehnyt omat hommat kunnol enkä oo yrittänyt olla esil mitenkää ylimääräistä” ”Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

 

Jatkamme hieman edellisen kirjoituksen teemaa. Sain yllä olevan viestin kuluvalla viikolla kun onnittelin onnistumisesta josta viestin lähettäjä, nuori aikuinen, kertoi.

Olla oma itsensä, se riittää.

Kysyin eräältä urheilijaltani, joka kiertää voittoisasti kisasta toiseen, mutta silti omassa mielessään kohtaa välillä epävarmuuden tunteita esimerkiksi astuttuaan tilanteeseen haastajan tai nuoren lahjakkuuden kanssa, niin kysyin mitä hän silloin miettii…. eräs hänen vastaus oli ”Mietin, mitä se ajattelee minusta…”

Muiden ajatus voi olla voimavara, se saattaa saada sinut tekemään asioita paremmin, mutta useimmiten se on epävarmuutta tai jännityksen tunnetta tuova asia. Usein, vaikkakin ettei kilpakumppani useinkaan ehdi miettiä sinua sillä tavalla kuin ajattelet, hänellä saattaa olla jopa samanlaisia ajatuksia sinusta.

Itsetuntemus ja itseluottamus ovat asioita joihin usein halutaan apuja. Uskallus olla oma itsensä. Edellä olevan aloitus lauseen sisältämä hienoinen hämmennys kuvastaa tunnetta lähettäjältä. Usein ajattelemme, että pitää olla sitä tai tätä ennen kuin voimme onnistua. Olemme puhuneet aiemmin ”Olen hyvä…” asioiden huomaamisesta ja vahvuuksien vahvistamisesta, ajankohtaisia asioita tässäkin hetkessä ja näkökulmassa.

 

Kuka määrittää sinut?

Olemme aiemminkin puhuneet millainen olet ja millainen haluat olla, kysymykset ovat  olleet pohjana tavoitepolulle, ja siitä toki osaksi on edelleen kysymys tässäkin. Tänään emme kuitenkaan mene tavoitepolulle itsessään vaan katsomme asiaa hieman toiselta kulmalta. Itsetuntemus, miten voisimme paremmin tunnistaa omat tapamme toimia ja eri tunnetilat joita tilanteet meille tuovat. Mitä paremmin tiedostamme, sitä helpompi niihin on miettiä apuja.

Itsetuntemus on … pysähdy miettimään mitä itsetuntemus mielestäsi on.

Mistä itsetuntemus sinulla syntyy, mitkä ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat antavat energiaa, mitkä asiat vievät energiaa, asiat jotka pelottaa, asiat jotka ovat vahvuuksiasi, mitkä asiat jännittävät, mistä saat itseluottamusta…listaile asioita.

Kenen annat määritellä sinut? Satunnainen läppä tai suutuspäissään lauottu ”kehittävä palaute”… tässä oli taannoin myös toinen keskustelu jossa viestissä minulta kysyttiin ikävästä kommentista miten joku voi sanoa noin…. pyysin miettimään kummasta kommentti kertoo enemmän, sanojasta vai kuulijasta.

Hänen sanansa on hänen, kertoen hänestä. Vaikka vuorovaikutus on peilaamista ja reaktioita, eri tilanteissa tehtyyn toimintaan, niin se ei siltikään ole koko kuva tai ainoa näkökulma. Kun itse tietää mitä on tehnyt ja miten, se on se mihin voi vaikuttaa. Sinä määrität millainen olet, ei kukaan muu. Kun tunnistat itsessäsi tavan reagoida ja toimia on helpompi auttaa muita tai suodattaa toisten toimia tai sanoja.

Odotuksista onnistumisiin

Sen sijaan, että annamme muiden määritellä itsemme ja suuntamme, pysähdy miettimään edellisten asioiden kautta mitkä ovat omat odotuksesi tulevaan. Pysähdy miettimään mitkä ovat odotuksesi? Ovatko odotuksesi epäonnistumisen välttämistä… mitä jos-ajatuksella tai kunhan en vain… vai teen töitä huolehtien palautumisesta … ja pystyn/osaan/harjoittelen/pyydän apua/luotan/uskon….

Usein se mitä odotamme, sitä kohti kuljemme. Meillä on paljon tutkimuksia jotka osoittavat, että jos heijastamme muiden odotuksia omaan suoritukseen saatamme jäädä alhaisemmalle tasolle kuin mihin muuten kykenisimme. Uskalla siis uskoa itseesi ja onnistumiseesi.

Listaile asioita, mieti miten omat odotuksesi tipahtavat tavoitteihisi ja uskomuksiisi sekä miten aiemmin listattuja asioita (vahvuudet, energiaa antavat asiat yms) voisi käyttää näiden odotusten kanssa tuomaan onnistumisia.

Lähdemmekö suoritukseen tässä on vain hävittävää, täytyy voittaa… vai tässä ei ole kuin voitettavaa, lähden tekemään ehjää suoritusta.

”Yritä piirtää kynällä jossa ei ole terää etkä tiedä, että siinä pitäisi olla.”

Itsetuntemus on tunnistaa omat taidot, osaamiset ja tavat toimia. Se ei ole vain positiivista tai negatiivista, enemmänkin realismiä millainen olen. Ja kun tietää millainen on ja mitä haluaa viedä eteenpäin sen eteen on helpompi tehdä töitä, ja sitä pystyy kehittämään tai asiaan pystyy vaikuttamaan. Sitä mitä ei tiedä on vaikeampi muuttaa.

Kun itsetuntemusta kehittää, vaikuttaa se itseluottamukseen ja minäkuvaan, muistuttaen, että olet paljon enemmän kuin pelaaja tai urheilija. Olet ihminen jolla on paljon hyviä ominaisuuksia eikä yksi haaste tai epäonnistuminen määritä sinua vaan on matkalle tullut yksi hetki.

Arvosta itseäsi ja ole ylpeästi sinä.

Lainaan vielä alun sanoja:

”Ni se näköjään riitti, oli vaa oma ittensä”

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2021 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi

 

Facebooktwitterlinkedin

Norsun tarina

Henkinen Vahvuus

Käytän paljon tarinoita valmentamisessa ja tässä paljon käytetty Norsun tarina.

Kertomus Rohkeudesta yrittää uudestaan vaikka joskus epäonnistunut. Tarinan Jorge Bucayn kirjasta ja liitettynä paljon koulutusmateriaaleihini sekä eri kirjoituksiani.

Olen tekemässä e-kirjaa itseluottamuksesta ja henkisten vahvuuksien vahvistamisesta, liity sähköposti/uutiskirjelistalle niin saat siitä tietoa ensimmäisten joukossa, linkki: Uutiskirjeen tilaus .

Norsun tarina

 Kun olin pieni, oli ihastunut sirkukseen. Kaikkein eniten pidin sirkuseläimistä. Erityisesti huomioni kiinnittyi norsuun, ja myöhemmin sain tietää, että se oli muidenkin lasten suosikkieläin. Esityksen aikana valtavan kokoinen eläin oli epätavallisen painava, kookas ja voimakas… esityksen jälkeen ja myös ennen areenalle tuloa se oli kuitenkin kiinnitetty pieneen maahan työnnettyyn keppiin, joka oli ketjulla kiinni norsun jalassa.

Keppi oli kuitenkin vain pienen pieni puupala, joka oli upotettu muutaman senttimetrin syvyyteen maahan. Ja vaikka ketju olikin paksu ja luja, minusta oli itsestään selvää, että jos eläimellä kerran oli riittävästi voimaa irrottaa puu juuriltaan, sen olisi myös helppo vapautua ketjusta ja paeta.

Asia oli arvoituksellinen.

Mikä pakottaa norsun paikalleen?

Miksi se ei pakene?

Kun olin viisi –tai kuusivuotias, luotin vielä siihen, että aikuiset tietävät kaiken. Niinpä kysyin norsun arvoitusta opettajalta, vanhemmiltani, sedältäni. Joku heistä selitti minulle, että norsu ei paennut koska se oli kesytetty.

Silloin esitin ilmeisen jatkokysymyksen: ”Jos se kerran on kesytetty, miksi se sitten on kahlittu paikalleen?”

En muista saaneeni mitään johdonmukaista vastausta. Aika kului, ja unohdin norsun ja ketjun arvoituksen. Se tuli mieleeni vain silloin kun tapasin muita jotka olivat joskus pohtineet samaa asiaa.

Muutama vuosi sitten minulle selvisi, että onnekseni joku oli riittävän viisas löytääkseen vastauksen.

 

Sirkusnorsu ei karkaa, koska se on ollut kiinnitettynä samanlaiseen keppiin siitä lähtien kun se oli hyvin, hyvin pieni.

Suljin silmäni ja kuvittelin puolustuskyvyttömän vastasyntyneen norsun keppiin kiinnitettynä. Olin varma, että pieni norsu veti ,kiskoi ja hikoili yrittäen päästä vapaaksi. Koska se ei ollut vielä voimakas, se ei onnistunut. Keppi oli sille liian kova vastus.

Kuvittelenmiten se nukahti uupuneena ja miten seuraavana päivänä jatkoi yrittämistä, ja seuraavana, ja seuraavana…..

Kunnes eräänä päivänä, eräänä elämänsä kammottavana päivänä, eläin hyväksyi voimattomuutensa ja alistui kohtaloonsa.

Sirkuksessa näkemämme valtavan kokoinen ja voimakas norsu ei pakene, koska se raukka luulee, ettei pysty.

Voimattomuus, jota se tunsi vähän syntymänsä jälkeen, on kaivertunut sen muistiin.

Ja pahinta on, ettei se ole koskaan yrittänyt kyseenalaistaa muistoaan toden teolla.

Koskaan, koskaan se ei ole kokeillut voimiaan uudelleen….

 

 

Jorge Bucayn; Kuuntele tämä tarina

Facebooktwitterlinkedin