Lapaset ei lämmitä laukussa

”Sormet ovat aivan jäässä. Avaat ja suljet käsiä, yrität lämmitellä. Kylmä tunne leviää käsivarsia pitkin koko kehoon. Mietit lapasia jotka ovat laukussasi. Tiesit, että ulkona on kylmä ja silti hanskat ovat kassissa. Asia kävi mielessäsi lähtiessä ulos, mutta….”

 

”Kuinka paljon meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia jotka ohitamme.”

 

Usein meillä on tietoa asioista, ja ajatuksia, jotka ohitamme. Esimerkiksi jokainen meistä tietää pääpiirteitään mitä kannattaisi, ja ei kannattaisi syödä. Tiedämme, että uni on hyvästä tai liikunta pienimmässäkin määrin auttaa meitä voimaan paremmin. Tiedämme. Vaan emme jostain syystä aina valitse tiedon mukaista, meitä auttavaa toimintaa. Valitamme särkevää selkää venyttelemättä tai väsymystä nukuttuamme liian vähän.

 

Miksi

Miksi on aivan loistava sana. Miksi -sanalla saa huomaamatta paljon tietoa tavastamme toimia ja samaisella sanalla saamme tarvittaessa tukea uuteen tapaan toimia.

Miksi en lähde liikkumaan? Miksi en ota lapasia mukaan? Miksi en mene ajoissa nukkumaan?

Pysähdy miettimään miksi et tee jotain. Mikä on sinun miksi, minkä tunteen se tuo ja mikä tunteen aiheuttaa. Miksi haluaisit kuitenkin tehdä kyseistä asiaa. Mitä asian tekeminen antaa sinulle nyt tai myöhemmin.

Tarinaa arjesta:

Erään urheilijan kanssa puhuimme hänen lajilleen erittäin tärkeästä liikkuvuuden harjoittelusta ja venyttelystä. Hän tiedosti tärkeyden, mutta tekeminen jäi satunnaiseksi. Ominaisempaa tälle urheilijamiehelle oli salitreeni kovalla sykkeellä ja kaikki ko. tunnetta tuova urheilu. Hänen selkänsä kuitenkin kipeytyi säännöllisesti aiheuttaen vaikeuksia harjoitella täysipainoisesti. Valmennuksessa kävimme läpi tavoitteita, vahvuuksia yms. ja hän löysi uuden näkökulman miksi-sanan kautta.

Hän haluaa harjoitella koska tavoitteena maajoukkue. Tykkää lajista ja harjoittelusta. Täysipainoista harjoittelua haittaa selän kipeytyminen.

Miksi sinun pitäisi harjoitella? Jotta pääsen maajoukkueeseen.

Mitä asioita pitäisi harjoitella? Monipuolisesti ja myös omatoimisesti, lihasvoimaa, liikkuvuutta jne (nyt taukoja kun piti parannella selkää).  

Haluat päästä maajoukkueeseen ja se vaatii, että pystyt harjoittelemaan monipuolisesti ja terveenä. Mikä estää? Selkä kipeytyy helposti.

Miten selkä pysyisi kunnossa? Huolehtimalla palautumisesta, liikkuvuudesta, venyttelystä.

Lamppu syttyi ja hetken hiljaisuus.

Sitten tipautimme asiat arkeen ilman, että ne tuomat isoja haasteita, päin vastoin, menivät muiden tekemisten rinnalle huomaamatta. Tämän keskustelun aikana hän huomasi miksi venyttely olisi tärkeää eikä vain jotain minkä valmentajat käskevät, tylsä inhottavalta tuntuva asia. Sillä on häntä tavoitteeseen auttava iso tehtävä. Tekemällä arjessa venyrtelyä ja huoltavaa harjoittelua kroppa pysyy kunnossa ja hän pystyy treenaamaan paremmin, ja tavoittelemaan maajoukkuetta terveenä.

Tieto

”Millään tiedolla ei ole merkitystä, jos emme hyödynnä tietoa.”

Viime viikolla lyhyesti mainitsin itsetuntemuksen, toimintamme tiedostamisen perustan.  ”Kyllä minä itseni tunnen”, saatat tuhahtaa mielessäsi tai todeta ”mitä tuolla edes tarkoitetaan.

Hyvä, jos tunnet, loistavaa. Itsetuntemus on pysähtymistä ja tiedostamista itsensä äärelle, miksi reagoimme kuten reagoimme, miksi tunnemme tai toimimme kuten toimimme. Se on ymmärrystä omasta ajattelusta ja tunteista. Jatkuvaa, koska sinäkin kasvat ja muutut.

Itsetuntemus on tärkeää siinäkin, sillä kun tiedostat oman toimintasi, niin vasta sen jälkeen voit vaikuttaa toisen toimintaan.

Urheilijoiden kanssa olemme usein tavoitteen äärellä miettien tukeeko heidän toimintansa tavoitetta. Miksen en tee jotain vaikka tiedän, että se olisi minulle hyväksi kuten esimerkki tarinassa.

Jotta lapaset eivät jäisi laukkuun niin pysähdy ja mieti minkä asian haluaisit mukaan arkeesi?

Mitkä ovat sinun MIKSi?

Mitä et tee vaikka haluaisit?

Miksi asia olisi hyväksi?

Miten tipautat yhden asiaa edistävän asian arkeesi?

Lisää voit lukea esimerkiksi rutiini-kirjoituksesta.

 

Ensiviikolla toive aihe, Itsekriittisyys. Kun mikään ei riitä tai kun et osaa iloita saavutuksista vaan aina pitäisi tehdä paremmin.

 

 

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Mielen Pelikirja Valmentavasta johtamisesta sekä Urheilijan mielen pelikirja ilmestyy vuonna 2020 Basam Books kustantamana.

Luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kirjoittaja toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

 

Facebooktwitterlinkedin

Vapaus tuo vastuuta

Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sanojen helinää ilman tekoja.

Kirjoitin kirjaani* motivaatiotekijöistä ja esimerkkejä niihin riippumatta ympäristöstä. 

Usein kuulee puhuttavan kuinka olisi kiva saada jotain lisää, ympäristöstä riippumatta, saada jotain jotta tapahtuu jotain. Hallilla tai työyhteisössä… saada jotain lisää, ”meidän kyllä…”, ”Koska meillä…”. Lähdin miettimään vapautta ja vastuuta.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. ”

Vapaus ja Vastuu

Vapaus on tunne, että voi päättää ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Voit saavuttaa asioita ja toimia mikä on hyväksi itsesi kannata, kuitenkin rajoissa jotka ei haittaa muille. Mutta vapaus on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa. Motivaatiosta puhuttaessa kuuluu puhuttavan Deci ja Ryanin motivaatioon vaikuttavista tekijäistä joista yksi on vaikuttavuuden tunne.

Vastuu mielletään taas sanaltaan ”taakaksi” tai luottamukseksi, riippuen miten vastuunkantaja sen kokee. Mutta vapauden saaminen tuo myös vastuuta. Vastuuta omasta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen joka korostuu varsinkin urheilun kulttuurissa jossa tulos usein ohjaa ajattelua ja jatkumoa.

Vastuu on tiedostamista, että tekemisillä asioilla on merkitystä muille, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Olet osa muuta kokonaisuutta.

Kulttuurimuutoksessa usein lähdemmekin etsimään mitä me voimme yhdessä tehdä asioiden eteen. Tavoitteena ja pyrkimyksenä kääntää ”minä haluan”, ”mitä me voimme” ja siten ”mitä sinä tuot tilanteeseen”.

Timo Lehkosen kanssa puhuimme eräänä päivänä hallilla jääkiekosta ja siitä mitä pelaaja tuo joukkueelle. Usein puhutaan pelaamisesta logolle, mutta miten se näkyy toiminnassa. Tähän perustuu myös joukkueen arvojen rakennus, mutta ne ovat vain sana helinää ilman tekoja.

Ja kuten myös kirjassani vahvasti näkyy, ei vain urheilija vaan myös valmentaja ja koko se ryhmä joka siinä pyörii. Tuletko vain paikalle vai oletko läsnä. Mitä annat muille.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.”

Mukavuusalueen rajalla 

Usein kun kysytään kuka haluaa kehittää itseään, kaikki nostavat käden ylös. Kun jatketaan kysymällä kuka on valmis tekemään asian eteen töitä, useimmat viittavat edelleenkin reippaasti, osa epäröi. Mutta sitten kun alamme astua mukavuusalueen rajalle ja kaikki uudet rutiinit eivät olekaan kivoja, mitataan halukkuuden voimakkuutta. 

Susan Jeffers Uskalla elää, Pelossa on voimaa -kirjassa puhuu sisäisestä Lörpöstä joka laukaiseen kaikki pelot esiin povaten epäonnistumista, turmiota ja perikatoa. Olemme niin tottuneita kuuntelemaan sitä ettemme aina edes välttämättä huomaa sitä. Kun sen tunnistaa, voi siihen vaikuttaa. Näistä lisää sitten kirjassa harjoituksineen. Mutta ensimmäisenä voit alkaa tutustumaan omaan ”Lörppöösi”. Sitten miettiä mihin suuntaan haluat lähteä, tähän löydät tukea esimerkiksi tästä aiemmasta kirjoituksesta.

Muutos lähtee pienin askelin ja mukavuusalueen rajalla. Vapaus tuo vastuuta ja se edellyttää vastuun tunnistamista. Vastuunottamista ja vastuun kantamista. Millä tunteella menet tilanteeseen, olet tilanteessa ja jätät jälkeesi. Vastuu on sinun.

Valitettavasti vain muutoksilla saadaan erilainen tulos kuin aiemmin.

Vapaus tuo vastuuta. Edelleen riippumatta ympäristöstä.

Mahtavaa viikkoa,

Katja

Joulukuun aikana, viimeistään 16.12.2019 verkkokurssien myynti alkaa, voit ostaa vaikka joululahjaksi.

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

*Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Luottamus

”Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.”

Viikonloppuna puhuin joukkueelle jälleen luottamuksesta. Luottamus on ollut yksi kantava teema aloittamisestani saakka. 

Palasimme viikonloppuna kaukaloon maajoukkue tauolta, lauantaina aamulenkillä muistutin luottamuksesta. Luottamuksesta itseen. Luottamuksesta pelikaveriin ja luottamuksesta valmennukseen. Kerroin, että luotan pelaajiini. Luotan tiimiini. Luotan ympäristöömme. 

Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.

Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.

Lähtökohta on hyvä

Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.

”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”

luottamus

Mistä luottamus syntyy?

Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.

Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa ”isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.

Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.

Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta. 

”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”

Luottamus vaatii aikaa

Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.

Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut. 

Sain alla olevan listan.

  • Avoimuus
  • Toisen kunnioitus
  • Saa olla oma itsensä
  • Aitous
  • Olla luottamuksen arvoinen
  • Rehellisyys

Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.

Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.

Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.

”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

(c)

Facebooktwitterlinkedin

Suoritustunne

Tunne, Kehonkieli, Käytös

Suoritustunne, tunne jolla lähdemme tekemään asioita vaikuttavat siihen mitä teemme.

Riippumatta ympäristöstä.

Koulussa saattaa olla kivan ja tylsän aineen välillä huomattava ero tunteessa. Millä tunteella oppilas lähtee tunnille ja miten tunne silloin vaikuttaa oppimiskykyyn, arvaammekin. Sama on pelitilanteissa, kun ”pitää tehdä” jotain, on aivan eri tunnetila pelata kuin, jos olisi tunne, että osaan ja pystyn eli itseluottamusta ja rentoutta. Rentous ja luottamus heijastuvat tekemiseen. Yllä olevat pätevät myös työyhteisöihin, huomaa tunne jolla avaat oven aamulla töihin mentäessä.

Suoritustunne

Suoritustunteeseen voi vaikuttaa. Tunteensa voi valita. Miksi se on niin tärkeää?

Ympäristön näkökulman kannalta, tunne tarttuu. Ei siis ole ihan sama millä tunteella menet koppiin tai työpaikalle. Toinen, jokaisella on mukavampi olla tunteessa josta saa energiaa ja luottamusta kuin päinvastaisessa. Lisää tästä myöhemmin.

Alla linkki Radio Porin haastatteluun syyskuussa, nappasin pätkän suoritustunteesta tähän. (Koko haastattelu kuunneltavissa Radio Pori Radalla -sarja, jakso 5 13.9.2019)

Radio Pori

”Älä anna sen, mitä et voi tehdä, häiritä sitä, mitä voit tehdä.” John Wooden

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

Artikkelin pääkuva: Porin Pesäkarhut, kuva:Pekka TuomistoFacebooktwitterlinkedin