“Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää. “

Ystävät - lapset - nuoret - tunnetaidot

”Mörri möykky tanssii ja ruokopilli soi, ruokopillin tahdissa tanssiakin voi…” Tyttö istuu keinussa yksin ja päässä  soi tuttu sävelmä. Syksyinen sää, maa on ruskea, luonto sopii hyvin yhteen hänen mielensä kanssa. Edessä on taas muutto… vaikka isä lupasi, että viimeinen, niin hän ei vielä usko.

Ei sillä, ei hän täällä ehtinyt montaa kaveriakaan saada kun kielikin oli niin outoa, mutta silti. ”Mörri möykky tanssii ja ruoko pilli soi….” miksi jotkut laulut soivat päässä, tyttö miettii ja keinuu hiljaa.

 

Jännitys

Kun uuden koulun logona on lepakko, voiko paikka olla normaali, miettii tyttö astellessaan pihaan.

Tilanne on samaan aikaan tuttu ja pelottava. Hän on kokenut kyllästymiseen asti uuteen kouluun menon ja silti se aina jännittää…. Tai joo , pelottaa. Mitä jos taas kohta muutetaan tai ehkä yhtä pelottavaa, mitä jos jäämme tänne. Millaista se olisi. Mitä, jos hän ei juuri täällä viihdykkään… tai saa yhtään kaveri. Miksi ei vain voitu jäädä sinne mistä kaikki hänen muistoissaan alkoi, tyttö miettii ja heilauttaa ajatuksissaan hieman vihaisestikin päätään. Suru näkyy hänen kasvoistaan vaikkei hän sitä tiedostakaan.

“Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää.”

Päivän viimeisellä tunnilla tyttö istuu viimeisessä pulpetissa näyttäen samaan aikaan surulliselta ja hämilliseltä. Päivä on kulunut esittäytyen jokaiselle opettajalle ja luokalle, hän on ollut huomion keskipisteenä vaikkei se tunnu kivalta ja yrittäen muistaa muiden nimiä. Hänen tekisi mieli kertoa, että hän on oikeasti ihan iloinen kavereiden kanssa, mutta nyt häntä jännittää. Jännitys puristuu kurkkuun ja saa sanat takeltelemaan. Ja jos hän miettii sitä hiemankin niin hän tuntee kuinka posket punoittavat. Välillä hän illalla miettii ennen nukahtamista kuinka haluaisi olla reippaampi ja rohkeampi. Sellainen kuin hän on nähnyt joidenkin muiden lasten olevan.

Opettaja puhuu jotain mikä on mennyt häneltä aivan ohi. Samassa kello soi ja ilmoittaa päivän päättyneen.

Lei

Hän kerää tavaransa ja lähtee ulos luokasta. Kulkiessaan kohti pihaa hän tuntee kevyen tönäisyn kädessään.  Katsoessaan hän näkee sievät ystävälliset tytön kasvot jotka hän tunnistaa luokassa olleeksi tytöksi.  ”Hei Lei” hän sanoo. Nimien muistamisessa hän on jo kehittynyt aika hyväksi, ihan oman muistiiinpainamisharjoituksensa avulla.

”Hei”, vastaa tyttö, ”kiva, että tulit meidän kouluun.” ”Ajattelin, ettet ehkä tunne täältä ketään niin voisin auttaa sinua tutustumaan, jos haluat.”

Siitä alkoi ystävyytemme. Lei oli saanut nimensä tähtisodan Prinsessa Leian mukaan, nauroimme usein, että onneksi hänen vanhempansa eivät pitäneet Pekka Puupään Justiinasta.

“Lei oli saanut nimensä tähtisodan Prinsessa Leian mukaan, nauroimme usein, että onneksi hänen vanhempansa eivät pitäneet Pekka Puupään Justiinasta.”

Hän tutustutti minut ystäväpiiriinsä ja parhaaseen kaveriinsa Nilsiin. Olin edelleen todella ujo ja koulun esitykset ovat minulle painajaisia.

Uusi materiaali ja tunnetaidot

Kirjoitus on ote uudesta materiaalistani jossa tarinoiden kautta puramme erilaisia tunnetiloja. Uudet verkkokurssit ja materiaalit ilmestyvät syksyllä 2019 ja lisää vuoden 2020 aikana.

Koulut ovat taas alkaneet ja uusi ympäristö sekä sen mukana tuoma jännitys on ollut monelle arkea. Jännityksen hallinnasta on kirjoituksia aiemminkin, tässä sivuamme asiaa hieman tunnetaitojen näkökulmasta.

Tunne on tärkeä. Tunteen tunnistaminen ja kohtaaminen, hyväksyminen. Kun tunteet kohtaa ja harjoittelee niiden käsittelyä ne eivät jää vellomaan takaraivoon tai puristamaan rintakehään. Mikään tunne ei synny sattumalta vaan tunteella on aina jokin merkitys. Ikävälläkin.

Tunnetaitojen harjoittelussa tulee tunnistamisen jälkeen tarpeen määrittely. Usein koulussa on syystäkin liikuntatunnin alussa energian purku. Välitunneillakin on paikkansa. On vaikea pysähtyä rauhoittumaan, jos pakkautunut energia on tunteena.

Tunteen sisällä pitäminen saattaa alkaa heijastumaan muilla keinoilla kuten levottomuus, turhautuminen, kiukku tms, jonka seurauksena “paha olla”  saattaa purkautua ulos esimerkiksi ajatuksena “toi on hölmö” tai “mä en osaa mitään”. Sen seurauksena toiminta muuttuu, saattaa näkyä esimerkiksi huutamisena.

Erään kerran kun olin vetämässä liikuntatuntia alakoulussa poikapainotteisessa ryhmässä niin teimme tunnin loppuun ohjatun rauhoittumisen jossa mukana mielikuvitus-ja hengitysharjoitusta. Siitä lapset lähtivät kotiin.

Sattumalta osuin myöhemmin, jokusen kuukauden päästä, vetämään jälleen samaa ryhmää ja sovittuamme pelit joita pelaamme pyysivät lapset itse voidaanko ottaa pelien välissä taas se rauhoittuminen ja myös ennen kuin lähdemme kotiin kun sitten helpompi olla. Totta kai. Ja yhdessä kävimme läpi miten asiaa voi itse harjoitella. Törmäsin osaan heihin ison tapahtuman erätauolla harrastusjoukkueensa kanssa ja siinäkin kuulemma olisi ollut toive saada ohjattu rauhoittuminen.

blogi - katja -pasanen

Tunnetaitoja voi siis harjoitella ja niiden tunnistamista on hyvä tukea. Ensin voi aloittaa omien tunnetaitojen vahvistamisesta. Tunne tarttuu ja tunne on tärkeä.

Ihanaa syksyn alkua,

Tarinasta lisää syksyllä,

t. Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

Facebooktwitterlinkedin

Paineensieto urheilussa ja muualla

blogi

“Mun on pakko onnistua, nyt on mun paikka”

Joku urheilija kerran sanoi, itsehän minä määritän pelin arvon. Kyllä.

Urheilussa meillä on hetkiä joille luodaan kovempi arvo kuin toiselle. Silloin unohtuu, että peli ja tehtävä asia on sama ja kaadamme niskaamme odotuksia, omia ja muiden. Kun odotuksen alkavat painaa hartioita suoritus muuttuu ja rentous häviää. Tähän ei toimi mielessä hoettu lause “En jännitä” tai “nyt nollaan” kun tunne tilanteeseen on muuttunut. Pitää määrittää tunne takaisin.

Mutta miten siihen voi vaikuttaa, alla muutamia ajatuksia sinulle. Mutta mikä tärkein, työkaluja löytyy eli sitä muuttunutta tunnetta on turha kantaa harteilla. Joukkueurheilussa vielä, mitä korkeammalla urheilemme tunteisiin sekoittuu omat, joukkueen ja valmentajien tunteet. Mutta onneksi senkin voi muuttaa, todistetusti.

Pysähdy

Pysähdy on muuten aika usein käyttämäni ensimmäinen ohje, mutta koen, että niin se vaan on. Ilman, että pysähdyt miettimään missä olet, mihin olet menossa ja miten, on matka huomattavasti haastavampaa. Emmehän navigaattoriinkaan laita osoitteeksi vain jotain lähtö paikkaa riippumatta missä olemme ja määränpääksi jotain sattuman varaista osoitetta ja sitten toivo pääsevämme juuri tietystä lähtöpisteestä tiettyyn päätepisteeseen.

Eli pysähdy miettimään:

Millainen tunne sinulla on.

Miten reagoit ei haluttuun tunteeseen (jähmettyminen, lukko tms)?

Millaisen tunteen haluaisit suoritus tilanteeseen.

Missä erilaisissa tilanteissa saat haluamasi suoritustunteen tai mieti tapahtumia joissa sinulla on ollut haluttu suoritustunne? Miten toimit, teet, tunnet eli “sisäinen tilasi” ennen peliä, pelin aikana.

katja pasanen

Luottamus, Yhdessä

Sitten siihen rakentaa luottamus itseen ja, jos joukkuelaji, niin joukkueeseen. Millainen urheilija tai pelaaja olet kun sinulla on haluttu tunne. Tallennetaan se kehoon ja rakentaa työkalut millä itse hallitset tunnetta. Pääasia, että pystyt säilyttämään keskittymisen ja nautit tekemisestä, toimimaan vahvuuksilla, riippumatta ympäristöstä ja tilanteesta jossa sitä suoritat.

Riippumatta ympäristöstä

“Urheilussahan on keskeisesti kyse miten pärjää paineen alla” totesi joku. Paineen alla oloa voi harjoitella ja halutun tunnetilan luomiseen voi rakentaa itselleen rutiineja. Löytää oman tapansa. Siihen voi yhdistää erilaisia psyykkisten vahvuuksien työkaluja kuten nollaaminen, ankkurit, mielikuvaharjoittelu, hengitys, voimasanat ja lauseet yms.

Paineensieto tai suoritustunne ei ole vain urheilussa vaan voi ihan yhtä hyvin olla niin  koulussa kuin työelämässä. Tästä voit kuunnella Tero Auvisen tekemän Business FM Urheiluseurojen Sisäpiirissä olevan haastattelun paineensiedosta, kanssani haastateltavina olivat Ossi Väänänen ja Antti Pärnänen ja tästä pääset Yle aamutv:ssä olevaan juttuun Jännityksen hallinnasta ajatellen ylioppilaskirjoituksia.

“Mä osaan” , “Mä tiedän mitä mä teen ja mitä kaveri tekee!” “Uskon itseeni” sillä ei ole väliä millä lauseella saat halutun suoritustunteen haltuun, sinä johdat tilannetta ja tunnetta. Sinun peli! Riippumatta ympäristöstä voit rakentaa itsellesi ja joukkueellesi juuri sen tunnetilan ja siihen liittyvät rutiinit eri työkaluin kuin haluat.

Kysy lisää ja mukavia hetkiä urheilussa halutulla tunteella 😀

Nähdään hallilla,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Facebooktwitterlinkedin

Jännitys

Katja Pasanen

Jännittäminen

Mitä tehdä kun jännittää niin, että jännittäminen pilaa suorituksen… riippumatta oletko työpaikalla tai urheilussa, tai ehkä opiskelemassa, tentissä tai pitämässä luentoa.

Jännitys on tunne. Tunteesta olemme puhuttu aiemmissa kirjoituksissa esimerkiksi Tunne. Nyt keskitymme kahdeksaan kohtaan jännityksen hallinnassa.

  1. Anna tunteelle tilaa

Tiedät, että jännittää ja riippumatta esiintyjän kokemuksesta, useimmiten kaikkia jännittää. Joillakin meillä vain on erilaisia keinoja ja työkaluja apuna jännittämisen tunteeseen. Tarkennan vielä ettemme nyt ei puhuta keskittymiseen viittavasta, suoritusta tukevasta tunteesta, vaan jännityksestä joka haittaa jollain tavalla suoritusta.

Jo se, että annat itsellesi luvan jännittää saattaa helpottaa.

Jos yrität kieltää asian tai pelkäät tilannetta ”mitä jos…. /sitten kun…” alan jännittämään, miten luulet, että tilanne tulee menemään…. todennäköisesti vain yhdellä tavalla. Tai alat vältellä tilanteita joihin muuten haluaisit osallistua, jännityksen vuoksi.

 

  1. Mieti mikä tilanteessa jännittää

Mitkä asiat laukaisevat tai lisäävät jännitystäsi?

Miltä jännitys tuntuu?

Missä jännitys tuntuu?

Jo se, että tiedostat asian sekä tunnistat tilanteet jotka pahentavat jännitystä usein auttaa.

 

  1. Mielikuva, pahin ja paras

Mieti jännittävää tilannetta, mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä parasta?

Mieti, jos et jännittäsi, miten esiintyisit tilanteessa. Miten kokisit tilanteen? Miltä näyttäisit  ja kuulostaisit?

Mietitään asioita jännityksen takana. Se, miten jännityksen tunne ilmenee tilanteessa on tulos, mutta mikä sen aiheuttaa. Mikä on siis pahinta mitä voi tapahtua, mikä aiheuttaa ”pelon” tilanteesta ( epäonnistumisen pelko, nolaan itseni, en osaa, muut ovat parempia …jne).

Voit nyt todeta, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ole itse ” änkyttämässä/ hikoilemassa / punastumassa” kun vaan jännittää.

Ymmärrän, kokemustakin on, ja tiedän, että tunteen muuttaminen vaatii aikaa ja työkaluja, mutta niitä löytyy.  Näillä askelilla pääset jo alkuun.

 

  1. Harjoitus

Voitko valmistautua tilanteeseen jollakin tavalla.

Mitä tutumpi tilanne, sen helpompi se on kohdata. Voit harjoitella peilin edessä. Voit puhua asiaa ääneen. Nauhoittaa tai videoida. Voit tehdä muistikortit avainsanoista, jos mielessä pelko, että unohdat jännittäessäsi asian. Harjoitella ystävien edessä.

Mitä tutumpi asia, sitä helpompi siitä on puhua, ja sama pätee yleisesti useisiin tilanteeseen.

Harjoitus todellakin tekee mestarin.

Yksinkertainen harjoitus, tee jotain mitä et muuten tekisi. On se sitten hymyileminen vieraalle, keskustelun aloitus vieraan kanssa tai laulaminen työpaikalla…kärjistetysti. Asian idea löytyy, teet jotain mitä et muuten tekisi. Ennen ensimmäistä kertaa jännittää paljonkin. Mietityttää mitä muut ajattelevat. Olenko hölmö. Mutta kun teet sen kerran niin voin luvata seuraava kerta on jo helpompi. Kolmen tai neljän kerran jälkeen tunne aloittaa asian tekeminen on täysin eri kun ennen ensimmäistä kertaa.

 

  1. Itsevarmuus

Pysähdytään hetkeksi miettimään asioita jotka ovat sinulle helppoja ja osaat.

Missä olet hyvä?

Mitkä asiat osaat ja tiedät sen.

Miltä silloin tuntuu?

Miten käyttäydyt? Puhut, toimit.

Miten menet tilanteisiin joissa voit käyttää näitä taitoja?

Tunnista nämä tunteet.

 

  1. Kuvittele tilanne

Oletko joskus uneksinut jostain kuten lottovoitosta tai lomasta. Nähnyt mielessäsi mitä silloin teet ja miltä tuntuu.  Suunnitellut asiaa. Nähnyt sen jo kuin se olisi toteutunut.

Nyt lähdemme tekemään jännityksen kanssa samanlaista harjoitusta. Muistele aiempia tilanteita joissa mietit itsevarmuutta, olit itsevarma, ja miltä se tuntui. Pidä se tunne ja hae mielikuva millainen haluaisit olla aiemmin jännittäväksi määrittelemässäsi tilanteessa. Yhdistät tähän loman tai lottovoitosta tutun ”haaveilun”. Kaikki on mahdollista, anna mielikuvien kulkea. Miten toimit, mitä teet, miltä se tuntuu. Millainen ääni sinulla on? Miltä näytät?

 

  1. Niputa yhteen

Mieti aiemmista kohdista ja äskeisestä harjoituksesta itsellesi ”muistilappu” eli jokin mielikuva tai konkreettinen asia joka muistuttaa sinua  tulevaisuudessakin “haaveilun kautta olleesta tunteesta”  kyseisessä tilanteessa. Eli kohdassa kuusi tehty mielikuva tai konkreettinen asia muistuttaa sinua uudesta tunteesta, siitä tunteesta jonka haluat aiemmin jännitävinä olleisiin tilanteisiin tuoda.

Muistuttava asia voi olla sana, lause, kuva, ääni tai muu vastaava.

 

  1. Onnistumisten kasvattaminen

Keskity onnistumisten kasvattamiseen, vahvista onnistumisen tunnetta tilanne kerrallaan. Anna itsellesi aikaa ja luota itseesi. Pääasia, että sinun on hyvä olla tilanteissa joita eteesi tulee ja juuri sillä tunteella jolla haluat. Onnistumisen hetkiä!

jännitys

Kirjoittaja on ammattivalmentaja ja erikoistunut mentaalivalmennukseen toimien mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.  Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Pro CoachK- palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017 http://www.procoachk.com/

Facebooktwitterlinkedin