Luottamus

”Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.”

Viikonloppuna puhuin joukkueelle jälleen luottamuksesta. Luottamus on ollut yksi kantava teema aloittamisestani saakka. 

Palasimme viikonloppuna kaukaloon maajoukkue tauolta, lauantaina aamulenkillä muistutin luottamuksesta. Luottamuksesta itseen. Luottamuksesta pelikaveriin ja luottamuksesta valmennukseen. Kerroin, että luotan pelaajiini. Luotan tiimiini. Luotan ympäristöömme. 

Perjantaina ajaessamme lähemmäs pelipaikkaamme saimme seurata Huuhkajien peliä istuessamme bussissa. Kanervan johdolla joukkue teki historiaa. Valmentaja Kanerva on kertonut ajatuksiaan luottamuksesta. Hän näkee, että jos joukkueessa on luottamusta niin pelaaja kertovat ajatuksistaan ja silloin pääsee vaikuttamaan niihin. Jos pelaaja ei kerro, niin ei pääse kiinni siihen mikä on ongelmana. Samassa haastattelussa hän jatkaa kuinka kokee,että luottamus perustuu myös rehellisyyteen. Pelaaja pystyy kertomaan, esimerkiksi, jos ei ole aivan kunnossa. ”Hyvä jalkapalloilija on rehellinen, koska ajattelee koko joukkueen menestystä.” Markku Kanerva haastattelu Yliopistolehti 5/18.

Kilpaurheilussa tulos ohjaa tekemistä taustalla. Siihen liittyy mukana pelko. Siksi luottamus on entistä tärkeämpi. Taustojen tehtävä on luoda luottamusta pelon sijaan. Pelaajissa pelkoa syntyy muutenkin tarpeeksi kun omassa mielessään miettivät jonkin asian, sanan, lauseen tai muun merkitystä, oman tunteensa ja historiansa kautta. Tulkiten. Kun emme osaa lukea toistemme ajatuksia, on parempi puhua. Ja se edellyttää luottamusta.

Lähtökohta on hyvä

Uskon, että aina jokaisen tekemisen lähtökohta on hyvä. Koen, että joukkueessa, työyhteisössä tai perheessä, luottamus on meitä koossa pitävä voima. Kuinka vahvaksi sen saamme, määrittää menestyksemme, uskalluksemme kasvaa ja onnistua.

”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.”

luottamus

Mistä luottamus syntyy?

Rohkeudesta olla haavoittuva. Rohkeus olla oma itsensä. Rohkeus olla läsnä.

Joukkueessa pelaamme kauden innokkuudesta syksyn pimeään hetkeen aina kevään vauhdikkaaseen päätökseen. Arjessa on aina tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitelman mukaan ja silloinkin pitää luottaa “isoon kuvaan”. Joukkueeseen, itseen, pelikirjaan ja sen rakenteeseen. Luottaa tarvittaessa muutokseen.

Brene Brown kertoo kirjassaan Papua-Uuden Guinean heimosta jossa sanonta ”Tieto on vain huhu, kunnes se asustaa luissa.” Kirjassa hän kuvailee kuinka ainoa tapa saada tieto luihin on harjoitella, mokata, oppia lisää ja toistaa.

Sama pätee joukkueeseen. Opimme itse ja yhdessä, opimme itsestämme ja toisista, oppimme pelistä ja vastustajasta. 

”Luota itseesi, siten voit luottaa muihin.”

Luottamus vaatii aikaa

Luottamus vaatii aikaa. Luottamus vaatii tilaa kasvaa. Luottamus lähtee jokaisesta itsestä. Sinun täytyy luottaa itseesi jotta muut voivat luottaa sinuun.

Paluumatkalla bussissa kirjoitin tätä kirjoitusta ja kysyin muutamalta pelaajalta mitä heidän mielestä luottamus tarkoittaa joukkueessa. Ilman, että tiesivät sanaakaan mitä olin kirjoittanut. 

Sain alla olevan listan.

  • Avoimuus
  • Toisen kunnioitus
  • Saa olla oma itsensä
  • Aitous
  • Olla luottamuksen arvoinen
  • Rehellisyys

Hyvä lista meidän kaikkien seinälle.

Luota itseesi ja kaveriisi vierellä. Luottamus lähtee sinusta.

Tehdään asiat niin, että meillä on luottamus itseen ja siten muiden kanssa, ja se asuu luissa.

”Ystävyyden pohja löytyy luottamuksesta ja kunnioituksesta.”

Ihanaa viikkoa,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Hänen kirjansa valmentavasta johtamisesta ilmestyy keväällä 2020 ja ennakkomyynti alkaa vuoden vaihteessa.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

(c)

Facebooktwitterlinkedin

”Kiire kiire, hoppu hoppu, potilaita auttamaan”

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Poliklinikka -lehti 10/2019

Laulaa lasten leluksi tarkoitettu ambulanssi katon hälytysvaloja painaessa. Laulu voi monen mielestä kuulostaa varsin tutulta, sillä se saattaa muistuttaa omassa arjessa vallitsevasta tunteesta: aina on kiire ja hoppu. Työtehtävien määrään ei välttämättä voi itse paljoakaan vaikuttaa, mutta mihin voi?

Kansanedustaja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius oli aikoinaan aamutelevisionhaastattelussa, jossa toimittaja päivitteli monen samanaikaisen projektin aiheuttavan hänelle varmasti kiirettä. Pirkka-Pekka totesi tähän, että kiire ja paljon tekemistä ovat eri asioita. 

Kiire on tunne. Oleellista onkin kysyä itseltään, mitä teen silloin kun energiaa vievät tunteet, kuten kiireen-, turhautumisen- tai riittämättömyyden tunteet vyöryvät päälle ja koettelevat omia sietorajoja?Myös kiireen hetkellä ajatuksemme ohjaavat toimintaamme ja aiheuttavat meille jonkin tunteen. Teemme kaiken oman kokemuksemme ja sen luoman tunteemme kautta. Se ei poista osaamistamme, tilanteen arviointia tai muita opittuja asioita. Tunne on kuitenkin läsnä, hyvässä ja pahassa. Se, minkä vallan annamme tunteelle ja miten reagoimme tunteeseen, tulee helposti selkärangasta, jos emme pysähdy asian äärelle. 

Miksi pysähtyisimme?

Tunne tarttuu. Ikävässä tunteessa on myös se harmillinen puoli, ettei siinä ole itselläkään mukava olla. Pysähdy siis miettimään, miten reagoit kiireeseen. Mitkä asiat tuovat sinulle kiireen tuntua?Millä tavalla saat nollattua tai pysähdyttyä päivän aikana? 

Yhdelle rauhoittumiseen auttaa tiedostaminen, toiselle hengittäminen tietyn kaavan mukaan. Jollekin rauhoittumista saattaa edesauttaa esimerkiksi rauhassa vessassa vietetty hetki, jolloin tietoisesti pysäyttää itsensä, vetää syvään henkeä ja vasta sitten lähtee seuraavaan tilanteeseen. 

Myös käsitys ajasta on meillä jokaisella erilainen. Esimerkiksi ”hetki” saattaa tarkoittaa toiselle jonkin asian hoitamista muutaman sekunnin päästä ja toiselle puolestaan seuraavan tauon aikana. Jo kotona tämä voi näkyä arjen asioissa, kuten tilanteessa, jossa toinen toteaa: ”Vien roskiksen hetken kuluttua”.  Jos itse tulkitset tämän tarkoittavan asian hoitamista esimerkiksi puolen tunnin sisällä ja toinen puolestaan ajattelee vievänsä roskat, kun hän on menossa muutenkin ulos, saattaa tästä aiheutua erilaisia tunteita. Voit ajatella: ” Miksi se ei vie vaikka lupaa” tai ”ärsyttävää kun sanoo koko ajan minähän sanoin, että vien”. 

Onkin tärkeää, että tiedostamme erilaiset tapamme reagoida asioihin, kuten kiireeseen tai aikaan, sillä muutoin väärinkäsitykset saattavat ottaa vallan myös työyhteisössä.

Erilaiset persoonat

Me kaikki olemme erilaisia, ja kuten jo aiemmin mainittiin käsittelemme asioita oman kokemuksemme ja tunteemme kautta. Samoin myös sisäistämme asiat eri tavoin. Jos työyhteisössä kiireen keskellä toimiessamme unohdamme muiden tavat sisäistää asioita tai emme tiedosta omaa tapaamme, saattaa seurauksena olla aivan erilainen tunne tai toiminta, mitä olemme tarkoittaneet. 

Tiedätkö, millainen viestijä olet? Kotona, työyhteisössä tai vapaalla?Joissakin työyhteisöissä on käytetty erilaisia testejä, joilla kartoitetaan työntekijöiden viestijätyylit. Testien tarkoituksena on hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä, eli kunkin käyttäytymis- tai vuorovaikutustyyli. Tällä tarkoitetaan sellaista tapaa toimia, joka vaatii meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa. 

Testi saattaa auttaa sinua hahmottamaan,toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Omaa tapaansa toimia, käyttäytyä ja vuorovaikuttaa, voi hahmottaa karkeasti ilman testiäkin, esimerkiksi kuuntelemalla miten puhumme ja pysähtymällä miettimään, miten sisäistämme asiat. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois päin sinusta voidakseen keskittyä saatat itse loukkaantuneena miettiä, miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta, mitä kerrot? Toisaalta joku saattaa keskittyä ja naputtaa kynää samalla kun puhut tai hypistellä paperin reunaa. Saattaa olla, että jos hän ei naputtelisi tai hypistelisi, hän ei kuulisi. Joku taas haluaa katsoa puhujaa tai lukea itse lapun, vaikka toinen yrittäisi sitä hänelle lukea ääneen. ”Minun täytyy nähdä se itse” ei tarkoita, ettei sinuun luoteta, vaan usein on kyse tavasta sisäistää asioita.Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa myös se, millä nopeudella puhut.

  • Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
  • Tuntuu siltä, että idea toimii.”
  • Näyttää siltä, että idea toimii.”

Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, pystyt vaikuttamaan viestiisi. Voit motivoida ja innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.

Tunne tarttuu

Tunne todellakin tarttuu. Lapseni totesi joskus tehdessäni lähtöä työmatkalle ja pakatessani ripeästi kasseja eteiseen, että hänellekin tulee kiireinen olo, vaikka ei ole kiire mihinkään.

Koska toiseen ei voi vaikuttaa, vain itseensä, on tärkeää pysähtyä.

Minkä tunteen haluat välittää työyhteisöllesi? Millä tunteellahaluat olla töissä? Millaisen tunteen kanssa haluat lähteä kotiin? Ja minkä tunteen haluat viedä kotiin?Näihin kaikkiin voit itse vaikuttaa, ja kaikkiin löytyy myös harjoitteita, joilla kyseisiä taitoja voi oppia. Sillä kuten muutkin taidot, myös tämä vaatii harjoittelua. Anna itsellesi aikaa, lauseen kaikissa merkityksissä.

Mahtavaa syksyä,

Katja

poliklinikka lehti
Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen. Urheilun lisäksi hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Lisää Katjasta ja blogeja www.katjapasanen.fi
Facebooktwitterlinkedin

Toivon sinulle…

Erilainen kirja

Yleensä kuuntelen autossa työhöni liittyviä äänikirjoja, 1-2 kirjaa viikossa. Nyt nappasin sattuman varaisesti, ilman “takakannen” lukemista, vain jonkun muun. Kirja oli Sofia Lundbergin esikoisteos Punainen Osoitekirja, Otava.

Tarina kuljettaa läpi historian kertoen lähes satavuotiaan Doriksen tarinaa punaisen osoitekirjan nimien kautta. Miksi kirja päätyy tänne blogiini?

Kirjassa on kohtia jotka herättivät miettimään muutenkin, kirjan ulkopuolelle.

Kuinka nimet ja kasvot vaihtuvat arjessamme.

Valitsin kirjan kun arkeni on ollut kiireistä ja halusin saada ajatukseni hetkeksi muuhun. Lukeminen on ollut nuoresta asti tapani rentoutua. Autossa, kirjaa kuuntelemalla, saan osan sitä tunnetta myös jokaiseen päivääni. Matkustaminen ei tunnu raskaalta vaan antaa energiaa. Vaikka kirja olisi työhönikin liittyvä, antaa se kuitenkin samaa rentouttavaa tunnetta ja ajatusten vapautta.

Pysähdyin tämän kirjan kanssa miettimään arjen kiirettä. Kuinka kiireessä kohtaamiset saattavat olla hetkellisiä, toiselle enemmän merkityksellisiä kuin toiselle. Iästä riippumatta.

Välillä huomaamme vasta jälkikäteen, ettemme olleet kohtaamisessa läsnä emmekä saa hetkeä enää takaisin.

Ketä ilman et arjessa haluaisi olla? Huomaatko hänet vai viekö arki mukaan?

Toivon sinulle…

“Toivon sinulle kaikkea tarpeeksi. Tarpeeksi aurinkoa valaisemaan päiväsi, tarpeeksi sadetta, jotta osaisit arvostaa aurinkoa, tarpeeksi iloa ravitsemaan sieluasi, tarpeeksi tuskaa, jotta osaisit arvostaa elämän pieniä iloja, ja tarpeeksi kohtaamisia, jotta aina silloin tällöin osaisit jättää myös jäähyväiset.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Arkemme kiitää päivästä toiseen juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin annamme sen kulkea. Mihin haluamme arkemme käyttää ja kenen kanssa? Mistä on aika päästää irti?

Muistutathan itseäsi pysähtymään ja nauttimaan hetkistä.

Mutkat eivät ole vaarallisia

”Madame opetti minulle, että ihmisellä on monta eri hahmoa. Että se mitä toivoo ei aina ole se oikea, että meillä kaikilla on monia polkuja kuljettavana matkallamme kohti yhtä ja samaa kuolemaa. Että päädymme vaikeisiin risteyksiin, mutta että niiden jälkeen polku voi taas suoristua. Ja että mutkat eivät ole lainkaan vaarallisia. (Lundberg, Punainen osoitekirja)

Elämän varrella törmää niin moniin nimiin. Oletko ajatellut sitä, Jenny? Nimiin jotka tulevat ja menevät. Jotka särkevät sydämen ja saavat kyyneleet silmiin. Joista tulee rakastajia tai vihollisia.” (Lundberg, Punainen osoitekirja)

 

Miten näemme mutkat tai jäämmekö mutkaan jumiin? Osaammeko jatkaa matkaa? Luotammeko, että mutkan jälkeenkin tie jatkuu. Voiko arjen risteyksiin varautua ja mihin haluamme siitä kääntyä?

Jokaisen polku on omanlaisensa ja kun pysähdymme säännöllisesti matkan varrella miettimään mihin olemme menossa ja miksi, niin käännökset arjessa ovat helpompia.

Joku on joskus kirjoittanut, Kukat tarvitsevat aikaa puhjeta kukkaan. Samoin tarvitset sinä

 

Anna itsellesi aikaa arjessa.

Olet tärkein. Vain antamalla aikaa itsellesi pystyt antamaan sitä myös muille ja huomaamaan hyvän ympärilläsi.

Ihanaa viikonloppua,

Katja

Lainaukset kirjasta: Sofia Lundberg, Punainen Osoitekirja, Otava 2018

 

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta. Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. Palvelu ProCoachK  lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi. LinkedIn Katja Pasanen.

Artikkeli kuvineen (c) Katja Pasanen

 

 

 

 

 

 Facebooktwitterlinkedin

Paikalla vai Läsnä

“Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin. ”

Oletko paikalla vai läsnä?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu ammattilaisten Seitti Pro – sivuilla.

https://www.seitti.pro/blogi/node/paikalla-vai-lasna

Katja Pasanen

Paikalla vai läsnä oli lause, jota kyselin nuorilta joka päivä kun kohtasimme yläasteen arjessa. Harjoittelimme, että vastaat kummin vain, pääasia, että tiedostat kumpaa olet.

”Läsnäolo…asia josta puhutaan paljon, mutta silti välillä arjessa unohtuu. Itse tunnistin joskus, että olin paikalla, mutten läsnä. Kun aloitin yrityksiäni ajatukset surrasivat päässä ja kotiin tulessa saatoin olla puhelimessa tai ajatuksissani. Lapset kuitenkin saapuivat joka kerta yhtä iloisina ovelle vastaan kertomaan kuulumisiaan.” Ote Läsnä-blogikirjoituksesta 21.12.2018

Meillä on tarve tulla kuulluksi. Riippumatta iästä ja paikasta. Tänä päivänä meillä on arjessa niin paljon huomiosta kilpailevia asioita, että välillä on vaikeus pysähtyä ja olla läsnä. Riippumatta olemmeko kotona vai työyhteisössä, toinen ihminen huomaa, jos ajatuksesi karkaavat. Tunne, joka siitä seuraa puhujalle ei todennäköisesti vie asiaa eteenpäin.

Tätä ei kuitenkaan kannata sekoittaa meidän erilaisiin tapoihin sisäistää asioihin. Yksi sisäistää asioita kuulemalla, jolloin saattaa kääntää katseensa puhujasta pois ja kuunnella. Jos puhuja sisäistää esimerkiksi näkemällä niin katseen sijaan pään pois kääntäminen luo tunteen ettei toinen kuuntele. Siinä sitten, jos kolmas naputtaa sormillaan pöytää kun pitää samalla tehdä jotain, niin soppa on valmis jollemme tiedosta asiaa. Kun tiedostamme, niin voimme myös hyödyntää kaikessa viestinnässämme ja motivoinnissamme.

Katja Pasanen

 

Tietoisesti

Mutta takaisin läsnäoloon. Tietoiseen läsnäoloon.

Millaiset asiat tai ajatukset häiritsevät keskittymistäsi?

Mihin niistä voit vaikuttaa?

Haluatko olla läsnä? Miksi?

Läsnäolo on hetkessä. Se keskittymistä tilanteeseen, joka on siinä. Koen, että läsnäolo on vuorovaikuttamista koska on vaikea vuorovaikuttaa, jos ei ole läsnä.

Amy Cuddy kuvailee läsnäoloa ” Se läsnäolo josta puhun tarkoittaa yhteyttä omiin todellisiin ajatuksiinsa, tunteisiinsa, arvoihinsa ja kykyihinsä sekä kykyä ilmaista ne luontevasti. Se ei ole mitään ylimaallista vaan se tulee ja menee.”

Läsnä

Oletko samaa mieltä alla olevan listani kanssa?

  • Läsnä oleminen on vuorovaikuttamista
  • Läsnä oleminen on itseluottamusta
  • Läsnä oleminen on kunnioitusta
  • Läsnä oleminen on aitoa
  • Läsnä oleminen on arvo

katja pasanen

Kotona usein varsinkin lasten kanssa tiedostamme, että arvokkainta on olla läsnä. Mutta miksi välillä unohdamme, että se on yhtä tärkeää niin työssä kuin vapaallakin.

Palaan siten aiempaan. Miten voin olla läsnä työpäivässäni? Mitkä asiat häiritsevät keskittymistäni? Mikä tukee sitä? Kuuntele itseäsi ja muita. Tunnista. Läsnä oloa ja keskittymistä voi harjoitella eikä se ole jokin piirre joka sinulla on tai ei ole.

Aiemmin mainitusta blogista löydät erään yksinkertaisen läsnäoloharjoituksen. Kokeile ja tunnustele miten se vaikuttaa.

Paikalla vai Läsnä

Ihania hetkiä arjessa,

Katja

www.katjapasanen.fi

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen sekä perehtynyt valmentajan toiminnan vaikutukseen pelaajiin urheilun näkökulmasta.

Hän toimii mentaalivalmentajana joukkueissa sekä valmentaa henkilökohtaisesti eri tasoisia urheilijoita juniorista maajoukkueurheilijoihin. Kirjoittaja toimii myös valmentajien mentorina eri lajeissa jääkiekosta koripalloon.

Hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta.

Kehittänyt valmentajien avuksi palvelun jolla valmentaja voi kehittää omaa toimintaansa sekä auttaa joukkuetta ja pelaajia pelaamaan tasollaan. ProCoachK -palvelu lanseerattiin maailmalle Miesten jääkiekon MM-kisoissa Saksassa 2017. Palvelu tukee valmentajan ja urheilijan toiminnan kehittämistä sekä esimerkiksi valmentajan ja valmennuspäällikölle toiminnan tueksi.

LinkedIn Katja Pasanen.

 

 

Facebooktwitterlinkedin