Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Poliklinikka -lehti 10/2019

Laulaa lasten leluksi tarkoitettu ambulanssi katon hälytysvaloja painaessa. Laulu voi monen mielestä kuulostaa varsin tutulta, sillä se saattaa muistuttaa omassa arjessa vallitsevasta tunteesta: aina on kiire ja hoppu. Työtehtävien määrään ei välttämättä voi itse paljoakaan vaikuttaa, mutta mihin voi?

Kansanedustaja ja näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius oli aikoinaan aamutelevisionhaastattelussa, jossa toimittaja päivitteli monen samanaikaisen projektin aiheuttavan hänelle varmasti kiirettä. Pirkka-Pekka totesi tähän, että kiire ja paljon tekemistä ovat eri asioita. 

Kiire on tunne. Oleellista onkin kysyä itseltään, mitä teen silloin kun energiaa vievät tunteet, kuten kiireen-, turhautumisen- tai riittämättömyyden tunteet vyöryvät päälle ja koettelevat omia sietorajoja?Myös kiireen hetkellä ajatuksemme ohjaavat toimintaamme ja aiheuttavat meille jonkin tunteen. Teemme kaiken oman kokemuksemme ja sen luoman tunteemme kautta. Se ei poista osaamistamme, tilanteen arviointia tai muita opittuja asioita. Tunne on kuitenkin läsnä, hyvässä ja pahassa. Se, minkä vallan annamme tunteelle ja miten reagoimme tunteeseen, tulee helposti selkärangasta, jos emme pysähdy asian äärelle. 

Miksi pysähtyisimme?

Tunne tarttuu. Ikävässä tunteessa on myös se harmillinen puoli, ettei siinä ole itselläkään mukava olla. Pysähdy siis miettimään, miten reagoit kiireeseen. Mitkä asiat tuovat sinulle kiireen tuntua?Millä tavalla saat nollattua tai pysähdyttyä päivän aikana? 

Yhdelle rauhoittumiseen auttaa tiedostaminen, toiselle hengittäminen tietyn kaavan mukaan. Jollekin rauhoittumista saattaa edesauttaa esimerkiksi rauhassa vessassa vietetty hetki, jolloin tietoisesti pysäyttää itsensä, vetää syvään henkeä ja vasta sitten lähtee seuraavaan tilanteeseen. 

Myös käsitys ajasta on meillä jokaisella erilainen. Esimerkiksi ”hetki” saattaa tarkoittaa toiselle jonkin asian hoitamista muutaman sekunnin päästä ja toiselle puolestaan seuraavan tauon aikana. Jo kotona tämä voi näkyä arjen asioissa, kuten tilanteessa, jossa toinen toteaa: ”Vien roskiksen hetken kuluttua”.  Jos itse tulkitset tämän tarkoittavan asian hoitamista esimerkiksi puolen tunnin sisällä ja toinen puolestaan ajattelee vievänsä roskat, kun hän on menossa muutenkin ulos, saattaa tästä aiheutua erilaisia tunteita. Voit ajatella: ” Miksi se ei vie vaikka lupaa” tai ”ärsyttävää kun sanoo koko ajan minähän sanoin, että vien”. 

Onkin tärkeää, että tiedostamme erilaiset tapamme reagoida asioihin, kuten kiireeseen tai aikaan, sillä muutoin väärinkäsitykset saattavat ottaa vallan myös työyhteisössä.

Erilaiset persoonat

Me kaikki olemme erilaisia, ja kuten jo aiemmin mainittiin käsittelemme asioita oman kokemuksemme ja tunteemme kautta. Samoin myös sisäistämme asiat eri tavoin. Jos työyhteisössä kiireen keskellä toimiessamme unohdamme muiden tavat sisäistää asioita tai emme tiedosta omaa tapaamme, saattaa seurauksena olla aivan erilainen tunne tai toiminta, mitä olemme tarkoittaneet. 

Tiedätkö, millainen viestijä olet? Kotona, työyhteisössä tai vapaalla?Joissakin työyhteisöissä on käytetty erilaisia testejä, joilla kartoitetaan työntekijöiden viestijätyylit. Testien tarkoituksena on hahmottaa eri työntekijöiden luontainen tapa käyttäytyä, eli kunkin käyttäytymis- tai vuorovaikutustyyli. Tällä tarkoitetaan sellaista tapaa toimia, joka vaatii meiltä vähiten keskittymistä ja energiaa. 

Testi saattaa auttaa sinua hahmottamaan,toimitko sillä tavoin kuin ajattelet ja miten voit siihen vaikuttaa. Omaa tapaansa toimia, käyttäytyä ja vuorovaikuttaa, voi hahmottaa karkeasti ilman testiäkin, esimerkiksi kuuntelemalla miten puhumme ja pysähtymällä miettimään, miten sisäistämme asiat. Siinä missä toinen sisäistää kuulemalla ja saattaa kuunnellessaan katsella pois päin sinusta voidakseen keskittyä saatat itse loukkaantuneena miettiä, miksei hän kuuntele. Eikö häntä kiinnosta, mitä kerrot? Toisaalta joku saattaa keskittyä ja naputtaa kynää samalla kun puhut tai hypistellä paperin reunaa. Saattaa olla, että jos hän ei naputtelisi tai hypistelisi, hän ei kuulisi. Joku taas haluaa katsoa puhujaa tai lukea itse lapun, vaikka toinen yrittäisi sitä hänelle lukea ääneen. ”Minun täytyy nähdä se itse” ei tarkoita, ettei sinuun luoteta, vaan usein on kyse tavasta sisäistää asioita.Sanojen ja äänen lisäksi vaikuttaa myös se, millä nopeudella puhut.

• ”Kuulostaa siltä, että idea toimii.”
• ”Tuntuu siltä, että idea toimii.”
• ”Näyttää siltä, että idea toimii.”

Kun tiedostat oman tapasi vuorovaikuttaa, pystyt vaikuttamaan viestiisi. Voit motivoida ja innostaa, saada viestisi perille kuten olet tarkoittanut.

Tunne tarttuu

Tunne todellakin tarttuu. Lapseni totesi joskus tehdessäni lähtöä työmatkalle ja pakatessani ripeästi kasseja eteiseen, että hänellekin tulee kiireinen olo, vaikka ei ole kiire mihinkään.

Koska toiseen ei voi vaikuttaa, vain itseensä, on tärkeää pysähtyä.

Minkä tunteen haluat välittää työyhteisöllesi? Millä tunteellahaluat olla töissä? Millaisen tunteen kanssa haluat lähteä kotiin? Ja minkä tunteen haluat viedä kotiin?Näihin kaikkiin voit itse vaikuttaa, ja kaikkiin löytyy myös harjoitteita, joilla kyseisiä taitoja voi oppia. Sillä kuten muutkin taidot, myös tämä vaatii harjoittelua. Anna itsellesi aikaa, lauseen kaikissa merkityksissä.

Mahtavaa syksyä,

Katja

Kirjoittaja on ammattivalmentaja joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen. Urheilun lisäksi hän luennoi yrityksissä ja tapahtumissa, kouluttaa tiimejä, esimiehiä ja johtajia urheilun näkökulmasta. Lisää Katjasta ja blogeja www.katjapasanen.fi